Paikallisuutiset

UK-puistosta ei löytynyt ahmoja kevään laskennoissa

Vuodesta 2017 alkaen Lapissa ahmojen jälkiä on löydetty usean alueen suurpetolaskennoissa vuosi vuodelta aiempaa vähemmän.

Suurpetolaskennoissa ei löydetty tänä keväänä ahman jälkiä Urho Kekkosen kansallispuistosta.

Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja erittäin uhanalainen. Urho Kekkosen kansallispuisto kuuluu Natura 2000 –verkostoon, ja ahma on yksi alueen suojelun perusteena olevista lajeista.

– Seurannan perusteella ahmakanta on pohjoisessa heikentynyt, mistä olemme huolissamme. Ei ole luonnollista, että Urho Kekkosen kansallispuiston kokoisella alueella ei löydy yhtäkään ahmanjälkeä. Keväällä tekemämme suurpetolaskennat eivät kuitenkaan anna riittävästi ja tarpeeksi kattavasti tietoa ahmakannasta Lapissa. Lajin suojelun näkökulmasta tarvitsisimme myös talviaikaista seurantaa ahman pesinnöistä ja ahmojen reviirien seurantaa, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Poroja tappava ahma herättää tunteita

Ahma herättää Lapissa paljon tunteita ja keskustelua, koska se tappaa poroja.

– Ahmaa on suojeltava tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, vaikka eläin aiheuttaakin tuhoja, Siivonen muistuttaa.

Jotta ahmojen määrää ja syitä kannan heikentymiseen voisi analysoida tarkemmin, tarvitaan tarkempaa tietoa.

– Ahmoja poistaminen on mahdollista poronhoitoalueella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Olemassa olevilla tiedoilla emme voi esimerkiksi arvioida, mikä on laittoman pyynnin määrä ja vaikutus ahmakantaan Lapin luonnonsuojelualueilla, Siivonen sanoo.

Ahman tappaminen on rikoslain mukaan törkeä metsästysrikos.

– Ahman laittomia tappoja ei tule erävalvonnassa ilmi edes joka vuosi. Kiinnijäämisen riski on pieni ja valvonnan resurssit alueiden laajuus huomioon ottaen vähäiset. Asiaan vaikuttaa myös, että käytännössä kolmen ahman aiheuttaman vahingon jälkeen Suomen riistakeskus myöntää ahman tappamiseen poikkeusluvan. Tätä kautta on ennen kaikkea poliittinen valinta, onko erämaassa petoja vai jotakin muuta toimintaa, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen Metsähallituksesta sanoo.

Suurpetojen aluelaskennoissa kerätään tietoa Luonnonvarakeskukselle

Metsähallitus on koordinoinut kevättalvisia niin sanottuja suurpetojen aluelaskentoja Lapissa 1990-luvun lopulta lähtien. Metsähallituksen Luontopalvelut tekee ahmojen laskentaa seuraavilla alueilla Lapissa:

Pulju-Pöyrisjärvi, Muotkatunturi ja Urho Kekkosen kansallispuisto parittomina vuosina

Käsivarsi, Lemmenjoki ja Itä-Inari parillisina vuosina

– Metsähallituksen ahmalaskennoilla on erittäin tärkeä rooli Pohjois-Lapin ahmakannan arvioinnissa, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta sanoo.

Laskennoissa pyritään kattavasti alueet kiertäen havainnoimaan kaikki alueella liikkuvat ahmat. Laskenta tehdään kerran keväässä.

Laskennat kestävät kullakin alueella muutamia päiviä. Havainnointi tehdään tuoreiden lumijälkien perusteella. Laskennoissa on mukana Metsähallituksen henkilökuntaa ja paliskuntien poronomistajia.