Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara: "Saariselän kehittyessä kauppaa laajennettu viisi kertaa"
Mitä tehdä Ivalossa?
Latukahvilat retkeilijöiden ilona ja turvana
Saariselällä useita talvikävelyreittejä
Luulampi on jälleen auki
Talvipolkujen kehittäminen nostaa reittimaksua muutamalla kympillä, koiralatuja tulossa lisää
Monotanssit tulevat taas – Laanilan Monotanssit oy:n hallituksen pj Jari Kaukonen: ”Toivomme runsasta osallistumista taataksemme mahdollisuuden jatkaa toimintaa vastaisuudessakin”
Gold Rush Runin läpäissyt Ossi Kaltti: ”Päämääränä oli maalilinja, ei sijoitus”
Saariselän kappelissa on rakkaudentäyteinen hääyö
Skábmagovilla yli 2600 katsojaa
Talvipolkujen kehittäminen nostaa reittimaksua muutamalla kympillä, koiralatuja tulossa lisää
Monin paikoin talvipolut on suunniteltu kulkemaan latujen läheisyydessä.
Saariselän talvipolkuja ryhdytään kehittämään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi polkujen nykyistä säännöllisempää huoltoa. Jatkossa talvipolkuja pääsee kävellen Saariselältä Kiilopäälle asti.
Monotanssit tulevat taas – Laanilan Monotanssit oy:n hallituksen pj Jari Kaukonen: ”Toivomme runsasta osallistumista taataksemme mahdollisuuden jatkaa toimintaa vastaisuudessakin”
Monotanssit siirtyvät Laanihovista tien toiselle puolelle Savottakahvilan pihaan, minne pystytetään lämmitetty teltta. Monotansseja tanssitaan kolmen viikon ajan, 23.3.–13.4. Housebandina esiintyy Kunnon miehet, muut esiintyjät järjestyvät yhteistyössä Savottakahvilan kanssa.
Viime vuonna Laanilassa tanssahdeltiin monotanssien tahtiin kahden vuoden tauon jälkeen. Olettamuksena oli, että tanssit järjestettäisiin samalla tavoin myös tänä vuonna. Toisin kävi, mutta monotansseja päästään joka tapauksessa tanssimaan.
Skábmagovilla yli 2600 katsojaa
Yleisöä lumiteatterissa 2023. Kuva: Samu Hurskainen.
Eniten katsojia vetivät näytökset, joissa oli uusia Saamelaisia elokuvia.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. – Saamelaiskäräjien toimintaan pääsee tutustumaan Inarissa
Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivä. Juhlallisuuksia vietetään perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja myös Saamenmaan ulkopuolella. Saamelaiskäräjien monipuoliseen toimintaan pääsee tutustumaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa Saamelaiskäräjien avointen ovien päivässä.
Ultima Jewelry – matka muotoilun keskipisteeseen: "Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä"
Ultima Jewelryn yrittäjäpari Jaana ja Ari Kauttu ovat myyneet laadukasta muotoilua jo lähes 25 vuotta Saariselällä.
Ultima Jewelryn vitriineistä löytyy lähes kaikkien kotimaisten huippumuotoilijoiden töitä. Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat himoitsevat supikoirannahkakäsineitä.
Helmiäispilvet somistivat iltahämärän taivasta
Petri Makkosen kuvaama näkymä Teerenpesältä Saariselältä.
Petri Makkonen kuvasi erikoisen kaunista taivasta torstaina Saariselällä.
UK-puisto Suomen toiseksi suosituin käyntimääriltään – Lapissa on selkeästi kaksi luontomatkailun sesonkia: talvi ja sulan maan kausi
Talvipyöräilyä UK-puistossa. Kuva: Jaakko Posti.
Savukosken, Sodankylän ja Inarin alueella sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto oli viime vuonna käyntimääriltään Suomen toiseksi suosituin. Käyntejä kansallispuistossa oli 405 400.
Tarinailta Kiilopäällä ja Ivalossa: Kiilopään kiehisten kirjoittaja saapuu tarinoineen
Tuomo Jantunen saapuu tarinoineen Kiilopäälle ja Ivaloon.
Tuomo Jantunen saapuu pitämään tarinailtaa Kiilopäälle ja Ivaloon.
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagoville saamelaisohjaajien lisäksi vieraita Kanadasta ja Aotearoasta – festivaali käynnistyi tänään
Yleisöä Skabmagovien lumiteatterissa. Saariselän Sanomat arkistokuva.
Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvafestivaali järjestetään jo 25. kertaa Inarissa 26.-29.1.2023. Festivaalin kaukaisin vieras tulee Aotearoasta (Uudesta-Seelannista).
Aune Huhtamellan käsityökokoelma lisävalaisee saamenpuvun historiaa
Saamenkäsityöntekijä, emäntä Aune Huhtamellan (1931–2013) esinekokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan.
Uutisten viikko näkyy monipuolisesti Hilla-lehdissä
Uutisten viikkoa vietetään 30.1.–3.2. Viikon tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vuoden 2023 Uutisten viikon slogan on ”Ymmärrä tulevaisuuttasi”. Nyt pinnalla olevat isot uutisaiheet herättävät huolta ja hämmennystä. Luotettava uutismedia lisää ymmärrystä maailmasta ja sen avulla on turvallista rakentaa omaa ajattelua ja arvomaailmaa.
Lomailu auttaa Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä – haku Metsähallituksen Paimenviikoille alkoi
Lampaita Välimaan tilalla Kaldoaivin erämaa-alueella. Kuvaaja: Marinella Himari.
Metsähallituksen Paimenviikkojen haku vuodelle 2023 on avautunut. Haku jatkuu 30. tammikuuta asti.
Neljäkymmentä vuotta täyttänyt Lapin Luontolomat poikkeaa muista Saariselän safariyrityksistä: Puolet asiakkaista on edelleen suomalaisia
Tanja Ohenojan ja Peeter Veltsonin aikana pitkät, yön yli kestävät safarit esimerkiksi Jäämerelle ovat jääneet pois melkein kokonaan. – Yksittäisiä kyselyjä tulee, mutta kun lähtijöitä ei ole enää paljon, muutamalle hengelle paketin hinta tulee korkeaksi, he sanovat.
Vaikka asiakaskunta onkin muuttunut vuosien varrella, palvelut ovat pysyneet melko lailla samoina, yrityksen päivittäisestä toiminnasta vastaavat Tanja Ohenoja ja Peeter Veltson kertovat.
Inari-Saariselkä on vuoden 2022 matkailualue: rohkeat investoinnit taanneet matkailun nopean elpyminen koronan jälkeen
– Vuoden matkailualue -kilpailun voitto oli todella iloinen uutinen, mutta ei yllätys. Alueellamme on tehty valtavasti töitä matkailun kehityksen edistämiseksi, sanoo Hanna Kouri, matkailun alueorganisaatio Lapland North Destinations`n johtaja.
Kriteereinä vuoden matkailualueen valinnassa ovat tärkeimmät matkailun menestystä mittaavat tekijät.
Päivämukin
Saariselältä valaistua latua hiihtäen Kiilopäälle, Skibussilla takaisin
Valaistu Latu Saariselän ja Kiilopään välillä on 14 kilometriä pitkä. Latua on turvallista aloittelijan ja vähemmän hiihtäneenkin turvallista hiihtää, sillä jyrkkiä nousuja ja laskuja ei ole. Valaiset toimivat ohjaavat hiihtäjää oikealle reitille.
Päivämukin-juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin parkkipaikalla ollaan vielä saman päivän aikana. Saariselän ja Kiilopään välinen valaistu latu on turvallinen reitti aloittaa hiihto, vaikka edellisestä hiihtokerrasta olisi pitkä aika. Yhteen suuntaan hiihtäessä lähtöpisteeseen pääsee takaisin Skibussilla.
Metsähallitus etsii tuhatta henkilöä Erä- ja luontoyhteisön jäseniksi – lähde kehittämään luonnossa liikkujien tulevaisuuden palveluita
Erä- ja luontoyhteisön jäsenet pääsevät digitaalisten palvelujen kehitystyön lisäksi antamaan mielipiteensä esimerkiksi kansallispuistojen maasto-opasteista, arvioimaan taukopaikkojen toimivuutta.
Tavoitteena on koota Suomen suurin luonnossa liikkumiseen ja eränkäyntiin keskittynyt asiakasyhteisö. Metsähallitus toivoo, että mukaan hakisivat niin retkeilijät, metsästäjät, kalastajat kuin vaeltajatkin – myös he, joille luonnossa liikkuminen tai eräily on vasta haave.
Juutua on Lappalaisten uusin Wilderness Hotelli
Tuore hotellinjohtaja. Pirita Portti aloitti työuransa matkailun saralla kahdeksan vuotta sitten Nellimin erähotellilla. Nyt hän pääsee toteuttamaan itseään Wilderness Hotel Juutuan hotellinjohtajana.
Tradition Hotel Kultahovi ja ravintola Aanaar siirtyivät viime vuoden lokakuussa osaksi inarilaista perheyritystä Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:ta. Inarin Kirkonkylällä sijaitseva Wilderness Hotel Juutua avasi ovensa asiakkaille joulukuussa.
Uutuustutkimus osoittaa: Kausimuuttajat ja pendelöijät tärkeitä matkailualan töissä
Tutkimuksen tekijöinä ovat KT Merja Paksuniemi Lapin yliopistosta ja dosentti, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista. Jutun lopussa linkki ilmaiseksi luettavaan PDF-muodossa olevaan julkaisuun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kausimuuton ja pendelöinnin merkitystä matkailualalla.
Kakslauttasen planetaarion-gallerian näyttely esittelee pohjoista taidetta – esillä pääsiäiseen asti
Ivalossa asuva valokuvaaja Pertti Turunen on kuvannut Tenojoen virtoja 1980- luvulta lähtien
Kakslauttasen Planetarium-rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on avattu uusi, noin 200-neliöinen
galleriatila. Ensimmäisessä näyttelyssä esitellään pohjoista taidetta. Näyttelyllä kunnioitetaan taiteilija Risto Immosen muistoa.
Maailman pimein jazzfestivaali Kaamosjazz viettää 40-vuotisjuhlavuottaan – Suomen eturivin jazz-artistit kokoontuvat Saariselälle
Kaamosjazzit huipentuvat juhlabrunssiin, jonka aikana lavalle nousee maailmallakin tunnettujen muusikkojen noteeraama, nuori laulaja-, pianisti- ja säveltäjä virtuoosi Maja Mannila ja hänen Trionsa.
Euroopan pohjoisin ja Suomen yksi vanhimmista jazzfestivaaleista juhlistaa 40-vuotista taivaltaan 19.-22. tammikuuta 2023 Saariselällä.
Taigametsot saapuivat Siidaan
Erityinen lintu. Metso on riistamaidemme ylpeys ja salomaiden symboli ja samalla suurin metsäkanalintumme. Metso on myös valokuvaaja Martti Rikkosen lempiaihe.
Erävalvonta puuttui yli 500 luonnossa liikkujan toimintaan
Erätarkastaja Jani Suua tarkastaa metsästäjän aseen ja tarvittavat luvat. Kuva: Katri Lehtola / Keksi.
Metsähallituksen erävalvonta on ensimmäistä kertaa seurannut työnsä tuloksia reaaliaikaisesti koko vuoden. Uusi järjestelmä paljastaa, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta.
Kulkijat -kirja esittelee suomalaismetsien naisia
Itäkairan prinsessa voisi aivan hyvin kuolla erämaahan
Kulkijat antaa äänen yhdeksälle suomalaismetsien naiselle. Kirja on samalla ylistyslaulu luonnolle, olipa se syvällä erämaassa tai kaupungin kupeessa. Metsä rikkoo ajankehän ja lyhytkin visiitti sinne voi tuntua tuntien mittaiselta ja hyvin rentouttavalta kokemukselta.
Itäkairan prinsessa Sirkka Ikonen voisi aivan hyvin kuolla erämaassa. Jos sairauskohtaus yllättäisi Itäkairan vaelluksella, niin mitäs siitä, 80-vuotias nainen on valmis jo kuolemaan. Toisaalta hän lupasi vuonna 2017 lapsilleen ja miehelleen, jolloin häneltä liuotettiin aivoveritulppa, että pitkät vaellukset saavat nyt jäädä. itäkairassa Sirkka vaeltaa enää muistoissaan, mutta Kempeleen seudulla maltilliset lähiretket kuuluvat yhä arkeen.
Näistä tunnistat aidon saamelaisen käsityön: uudistettu Sámi Duodji- ja uusi Sámi Made -merkki julki
Kun haluat ostaa aitoa saamelaisten tekemää käsityötä, tunnistat sen näistä merkeistä. Sámi Duodji -merkki on perinteisen saamelaisen käsityön merkki. Sámi Made -merkki kertoo saamelaisen valmistaneen tuotteen.
Merkkien tarkoituksena on vahvistaa saamelaista käsityötä ja saamelaisen luovan alan elinkeinojen kilpailukykyä.
Saariselän Sanomien arkistosta
Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara: "Saariselän kehittyessä kauppaa laajennettu viisi kertaa"
Kauppakeskus Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara tekee päivittäin töitä kaupallaan – samaan tapaan kuin hän on tehnyt jo vuosikymmenten ajan. Kuva: Barun Khanal.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Riutulan vanhasta lastenkodista on lämpimät muistot
Naemin näky elää vielä sadan vuoden jälkeen
Naemin näky-näytelmän pääroolin veti Kirsi-Klaudia Kangas (keskellä). Marja Korppila oli hoitajan roolissa ja Katri Kittilä toimi pianistina.
Riutulan perinnepäivä kokosi Inariviikkojen aikana runsaasti väkeä nuoriso- ja luontokeskus Vasatokkaan. Päivä alkoi Kirsi-Klaudia Kankaan monologinäytelmällä Naemin näky, joka kertoo Riutulan lastenkodin perustajasta, diakonissa Naemi von Bonsdorffista. Kun oli katsottu ja kuunneltu näytelmää ja nautittu kahvipöydän herkuista, lähdettiin Marja Korppilan mukana Riutulan perinnepolulle. Ulkona oli sen verran kolea keli, että sieltä tultiin aika pian sisätiloihin kuulemaan Marjan tarinoita Riutulasta - ja samalla katseltiin valokuvia. Ihmiset viihtyivät Riutulan perinnepäivässä tuntikausia ja päivän anti sai osanottajilta, niin paikkakunnan väeltä, kuin kesävierailtakin, lämpimät kiitokset.
Saariselän Sanomien arkistosta
Päivämukin: Nousu Pyhä-Nattaselle palkitsee huikeilla näkymillä
Pyhä-Nattasen huipulta avautuvat upeat maisemat. Koillisessa erottuu Terävä-Nattasen laki.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Saariselän Sanomien arkistosta
Saariselällä useita talvikävelyreittejä
Saariselän alueella voi liikkua talvisessa luonnossa monella tapaa. Lue jutusta vinkit talvikävelyreiteistä.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
