Pororeseptit:
Poro-leipäjuustokakku
Dominick Arduinin merkillinen elämä
UK-puistoon rakennetaan Kekkosen kunniaksi portti
Hevosten sielunmaailman tulkitsija
Paimenpesti Utsjoella jaossa
Siidan laajennukset valmistuvat ja Siida-rakennuksen peruskorjaus käynnistyy toukokuussa
Halle Helle -romaani käsittelee alkuperäiskansaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä
Lapin soilta ja lammista uusia hyönteislajeja
Urho Kekkosen kansallispuiston Rautulammelle rakennetaan uutta perinteitä kunnioittaen
Urkkipuiston uutisia, Kekkospuiston kuulumisia
Siidan laajennukset valmistuvat ja Siida-rakennuksen peruskorjaus käynnistyy toukokuussa
Toukokuun 2021 Siida on suljettuna yleisöltä. Tänä aikana toteutetaan museokokoelmien siirto nykyisistä kokoelmavarastoista uuteen kokoelmayksikköön ja asiakaspalvelun muutto väliaikaisiin tiloihin. Kesäkuun alusta Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida sekä ravintola palvelevat jälleen asiakkaita.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusparannus- ja laajennushanke Inarissa etenee suunnitellusti.
Halle Helle -romaani käsittelee alkuperäiskansaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä
Halla Helle (Gummerus) on Niillas Holmbergin ensimmäinen romaani.
Halla Helle (Gummerus) on palkitun runoilijan, muusikon sekä kulttuuri- ja ympäristöaktivisti Niillas Holmbergin ensimmäinen romaani. Se tutustuttaa lukijan etelästä Saamenmaalle muuttavan päähenkilönsä matkassa Utsjoen ja rajaseudun saamelaisiin ja heidän elämäänsä, ajankohtaisiin maankäyttö- ja kielikysymyksiin sekä pohjoisen huikaisevaan luontoon.
Lapin soilta ja lammista uusia hyönteislajeja
Chaoborus posio, koiraan takaruumiin kärki (J. Salmela).
Suomesta on hiljattain kuvattu tieteelle uutena kolme sääskilajia: Sciara bryophila (harsosääski), Brachypogon surma (polttiainen) ja Chaoborus posio (sulkahyttynen). Sulkahyttyset ovat maailmanlaajuisesti vähälajinen hyönteisheimo, joten uuden lajin löytyminen Euroopasta on erittäin poikkeuksellista.
Urho Kekkosen kansallispuiston Rautulammelle rakennetaan uutta perinteitä kunnioittaen
Havainnekuva Rautulammen uudesta tuvasta. Kuva: arkkitehti Manu Humppi.
Rautulammen pari vuotta sitten palaneen päivätuvan paikalle tulee retkeilijöille kaksi uutta tuparakennusta: päivätupa sekä autio-varaustupa. Kansallispuiston luonto ja maisema, kasvaneet käyntimäärät, autiotupaperinne, retkeilijöiden toiveet, ankarat sääolot ja käytännöllisyys antoivat rakennusten suunnittelulle reunaehdot.
Urkkipuiston uutisia, Kekkospuiston kuulumisia
Jänisten vuoksi valvottuja öitä ja etätöitä
Eija Kujansuu asuu Kiilopääntien varressa Sodankylän kunnan pohjoisimmassa osassa ja tekee etätyötä Espoossa sijaitsevalle yritykselle. Vapaa-ajallaan hän kuvaa metsäjäniksiä.
Eija Kujansuu on valvonut reilun viiden vuoden ajan lähes kaikki yöt. Syynä ovat öisin liikkuvat metsäjänikset, joiden elämää Eija kuvaa.
Suomen pohjoisin Vuoden ravintola on Aanaar Inarissa
Johanna Fabritius sekä Heikki ja Kaisu Nikula toivottavat vieraat lämpimästi tervetulleiksi Aanaariin.
Suomen Gastronomien Seura valitsi reilu vuosi sitten Inarin kirkonkylällä Hotelli Kultahovin yhteydessä toimivan ravintola Aanaarin Vuoden ravintolaksi. Palkinto tuli keittiömestari Heikki Nikulalle täytenä yllätyksenä. Vuonna 2021 Vuoden ravintolaa ei nimetä lainkaan.
Teema: Eletään Lapissa, Lisma
Kannattaa käydä katsomassa: Taatsin seita ja Taatsinkirkko
Niko Suomi
Taatsijärven rotkomaisessa luoteisosassa kohoavat mahtavat Taatsin seitakivi ja lähes pystysuora kallioseinämä, Taatsinkirkko. Seita on ollut saamelaisille tärkeä pyhä paikka ja sille on tultu uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.
Saariselän VPK:lle uusi auto bingovaroilla
Saariselän VPK:n uudet autot: vasemmalla säiliösammutusauto ja bingovaroin hankittu miehistönkuljetusauto.
Oletko käynyt pelaamassa bingoa tai osallistunut tietovisaan Saariselän Panimolla? Jos vastauksesi on kyllä, olet ollut osaltasi vaikuttamassa siihen, että Saariselän VPK:lle on saatu ostettua miehistönkuljetusauto. Auto on kahdeksanpaikkainen pikkubussi, joka toimii myös ensivastekuljetusautona.
Pikka paluumuutti Saariselälle
Pikka Kock paluumuutti Saariselälle kesäkuussa 2019, koska haluaa olla lähellä äitiään. Hän asuu kotitalossaan Saariselällä, jota hän on remontoinut pikkuhiljaa.
Paljasjalkainen saariselkäläinen Pikka Kock asuu Saariselän vanhimmassa omakotitalossa.
Ruoki poroja tarhassa tai lähde ajelulle pororeessä
- Poroja olemme aikaisemmilla Lapin lomilla nähneet satunnaisesti metsässä tai tien päällä, kertoo Mira Karttunen syöttäessään poroille jäkälää.
Alkuvuodesta 2021 viikon talvilomalle Saariselälle saapuneet Mira ja Jari Karttunen Kontiolahdelta sekä Iida Kämäräinen ja Sampo Karttunen Joensuusta ruokkivat poroja paukkuvassa pakkasessa Northern Lights Villagen poropolulla Saariselällä vain pienen kävelymatkan päässä yrityksen vastaanotosta ja ravintolasta.
Syntyykö uusi sopulivaellus - vai katoaako viiperrys lumien alla?
Tunturisopuli on pikkunisäkkäiden kirjava kaunotar.
Viime keväästä lähtien on tunturisopuleita näkynyt Inarin eteläosissa sekä Sodankylän pohjoisosissa, lähinnä UK-puiston tunturimaassa.
Siidan laajennus ja peruskorjaus etenevät
1.4.2022 avataan uusi peruskorjattu Siida ja täysin uusittu päänäyttely, joka kantaa nimeä Enámeh láá mii párnááh – Maat ovat meidän lapsiamme. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennus- ja perusparannushanke etenee aikataulussaan. Hankkeessa toteutetaan Siidaan teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Uusittu päänäyttely avataan huhtikuussa 2022.
Čále, Jesus, iežat gova – virsilevy julkistetaan Inarissa
Čále, Jesus, iežat gova on Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin (laulu) ja Raimo Paason (urut) saamenkielinen virsilevy.
Päkä Rehu
Čále, Jesus, iežat gova on Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin (laulu) ja Raimo Paason (urut) saamenkielinen virsilevy. Näkkäläjärvi-Länsman on valinnut levylle virsiä, joiden veisuuperinne on satoja vuosia vanha. Näkkäläjärvi-Länsmanin tulkinta sekoittaa uutta ja vanhaa maailmaa, kiinnittäen virsiperinteen osaksi tätä aikaa. Esiäitien ääni virsissä sekoittuu Raimo Paason uruilla luomaan äänimaisemaan.
Täytetty poronkylkirulla
Tämä talviseen pakkaspäivään sopiva ruoka kypsyy hitaasti uunissa.
Reseptistä riittää syötävää 4-6 hengelle.
Varaa valmistukseen noin 4 tuntia aikaa, josta kypsymisaika uunissa on 3 tuntia.
Vaskoolihiihto 2021 on peruttu
Palsin Tullin tarinat, osa XX
Iso-Jussi, Väliojan elinkautinen
Iso-Jussi 90-luvulla piiloisessa leirissään.
Tässä sarjassa seurataan 1970-luvulla alkanutta uutta kultaryntäystä Ivalojoen ja sen sivujokien varsilla. Tässä jaksossa liikutaan Pahaojan vanhan kultakämpän ympäristössä. Paikka oli 1920-luvulla lyhyen aikaa legendaarisen Heikki Kivekkään kultahankkeen päänäyttämönä. Sille tuli isoille hankkeille tyypillinen nolo loppu.
Kahden kuukauden kokeilu: Saariselän kyläyhdistys vuokrasi kokoontumistilat Siulasta
Kyläyhdistys laulaa ohikulkijoiden iloksi liikenneympyrässä. Vasemmalta oikealle: Maija Hokkanen, Sanna Mikkola, Marketta Keskitalo, Raili Mäkinen (yhdistyksen sihteeri), Tarja Kaukonen, Aune Häikiö, Erkki Häikiö, Merja Mäkelä ja Tuulikki Pokka.
Saariselän kyläyhdistys toimii aktiivisesti. Yhdistyksessä on jo jonkin aikaa selvitelty sitä, mistä löydettäisiin yhteisille kokoontumisille tilat.
Norjassa vapautettiin naaleja Suomen rajan läheisyyteen, niitä autetaan lisäruokinnalla myös Suomessa
Naali juoksee vapauteen. Vapautettujen naalien on tarkoitus saada laji pesimään vahvempien pohjoisempien ja eteläisempien naalipopulaatioiden väliselle alueelle. Kuva: Kristine Roaldsnes, Ulvund Nina.
Norjassa kasvatetaan naaleja tarhassa vahvistamaan uhanalaisen lajin kantaa. Nyt Norjassa vapautettiin 12 naalia Suomen rajan läheisyyteen.
Joikun kodalla saamelaisten kansallispäivää vietetään työn merkeissä
Timo ja Armi Palonoja Joikun kodalla.
Joiku-Kotsamon safariyritys Saariselällä täyttää 30 vuotta. Armi ja Timo Palonojan yrityksen toiminta on perustunut alusta saakka saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan aitoon esittelyyn.
Inari-Saariselkä Matkailu Oy katselee jo koronan jälkeiseen aikaan
”Meillä on vahva usko siihen, että kansainvälinen matkailu lähtee elpymään”
-Patoutunutta matkailun halua on aika tavalla niin ulkomaisilla kuin kotimaisillakin. Ensi talvelle olisi jo hyvinkin paljon kiinnostusta, mutta ensi talven Lapin matkailu on nyt vielä kiinni rokotustilanteesta, siitä miten lennot saadaan taas käyntiin ja monesta muustakin asiasta, sanoo Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi.
– Tämä korona-aika on ollut haastavaa meille kaikille. Matkailun kuva muuttui kerralla, kun kansainvälinen matkailu hiipui, tai oikeastaan loppui pandemian vuoksi. Me lähdimme tekemään alueelle uutta matkailun strategiaa, jossa katsotaan, että miten tästä jatketaan eteenpäin. Tilannetta on seurattu hyvin tarkoin koko ajan ja tässä on käyty jo keskusteluja eri kohdemarkkinoiden kanssa siitä, mikä on tilanne ensi talvena ja sitä seuraavana talvena. Eli katseet ovat täysillä jo koronan jälkeisessä ajassa, mutta samaan aikaan pitää elää ja huomioida myös tämä nykyinen aika, kertoo Inari Saariselkä Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään yhdessä virtuaalisesti
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan kansallispäivänä on hyvä muistaa, että saamen kansan tarina alkoi jo ikimuistoisina aikoina ja se jatkuu yhä. Kuva Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät.
Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan tänä vuonna virtuaalisesti. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kutsuu kaikkia viettämään Saamelaisten kansallispäivää lauantaina 6. helmikuuta kello 18 alkaen suoran lähetyksen välityksellä.
Päivämukin
Rakkaalla järvellä on monta nimeä
Tuulisjärven maisemakodan vaaleat pinnat hohtavat vielä uutuuttaan. Kodan yhteydessä on kuivakäymälä ja puuvaja, joka jää kuvassa kodan taakse piiloon.
Saariselän Sanomien uudessa juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin majapaikassa ollaan vielä samana päivänä. Ensimmäisenä tutustutaan Inarin kirkonkylän lähiretkikohteisiin ja siellä Tuulisjärveen.
Perinteikäs Skábmagovat-elokuvafestivaali järjestetään verkossa, laajemmalla näkyvyydellä kuin koskaan aiemmin
Kuvakaappaus Skábmagovat-elokuvafestivaalin online-alustalta.
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestetään 23. kerran 29.–31. tammikuuta. Festivaali on nähtävissä tänä vuonna verkossa, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen näytöspaikan kaikille elokuvan ystäville.
Gold Rush Run – 501 kilometrin koiravaljakkokilpailu starttaa torstaina
Extreme Huskies yrittäjät Sini ja Ossi Kaltti ovat tuttuja kasvoja valjakkourheilupiireissä. Sini toimii tänä vuonna Gold Rush Runin kilpailupäällikkönä ja Ossi lähtee kisailemaan. – Kyllä minä sen pari pätkää lähden ajamaan. Aika huonot olosuhteet on tänä vuonna ollut treenata omaa kisavaljakkoa, ei me taideta suoriutua koko reissusta, mutta ajellaan sen verta pitkälle kun on kivaa, Ossi kertoo hymy kasvoillaan.
Pororeseptit: Poronkäristys wrap
Toimitus1
Kokeile poronlihaa modernilla tavalla valmistettuna: kääräise poro rieskakääreeseen. Maistuu etenkin perheen nuorille.
Kansallispuisto ja luonnonpuisto ovat eri asioita
Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureilta näkee monin paikoin Nattastuntureille. Nattaset ovat Sompion luonnonpuiston tunnettu maamerkki. Kuva: Aini Magga.
Suomessa on 40 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa. Ne kaikki ovat Metsähallituksen hoidossa.
Pilkkiminen on ilmaista iloa
Pilkkiminen on suosittu ja mukava talviulkoilulaji. Pilkkiminen tarkoittaa kalastusta lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä, pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä. Pilkkiminen on talvinen kalastusmuoto, jossa kaloja pyydetään järven jäähän kairalla poratun reiän kautta. Kesällä voi myös pilkkiä, esimerkiksi veneestä. Kuva: Aini Magga.
On huhtikuu. Makoilen porontaljan päällä ja aurinko porottaa kasvoihin. Nukuttaa. Ajatukset harhailevat leppoisasti ja tajuntaan soljuu pannukahvin tuoksu. Havahdun siihen, kun kädessä oleva pilkki meinaa tipahtaa. On siis aika vääntäytyä ylös ja lähteä kahville.
Maastohiihtovarusteiden kysyntä räjähti - metsäsukset tämän talven hitti
Sisäliikunnan koronarajoitukset ja Etelä-Suomeen ulottuva luminen tammikuu ovat houkutelleet suomalaiset sankoin joukoin hiihtoladuille. Hintavertailupalvelu Hintaoppaassa maastohiihtovälineiden suosio on kasvanut lähes 300 prosentilla viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Suosituimpien suksien listalle nousivat nyt myös metsään ja tuntureille sopivat metsäsukset.
Jesse tuli Inariin opiskelemaan luonto-ohjaajaksi
”Eniten päätöksenteossani painoi luonto”
Jesse Alavesa loppuvuoden huoltoreissulla Saariselän lähialueen polulla ennen paksun lumipeitteen saapumista. Kuva: Metsähallitus, Leena Leppälä.
– Eniten päätöksen teossani painoi luonto ja harrastusmahdollisuudet. Tulin opiskelemaan Inariin luonto-ohjaajaksi sopivien kurssimahdollisuuksien sekä Inarin luonnon takia. Inarin luonto tarjoaa loistavat puitteet kalastukseen ja lumilautailuun kalasien vesistöjen ja lukemattomien tuntureiden ansiosta, Jesse Alavesa kertoo kirjoituksessaan.
