Mennään metsään -polkujuoksukiertue on tulossa Urho Kekkosen kansallispuistoon sunnuntaina 8. heinäkuuta. Kyseessä on Ylen Mennään metsään -kampanja, jonka yksi osa polkujuoksukiertue on.

Ijahis Idja -festivaali (suom. yötön yö) saavuttaa tänä vuonna 15 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjät haluavat kuulla yleisön ideoita ja ajatuksia liittyen tapahtumaan ja sen kehittämiseen toteuttamalla asiakas­tyy­ty­väi­syys­kyselyn verkossa heinäkuun aikana.

Saariselältä noin 120 kilometriä luoteeseen sijaitsevalla Lemmenjoella on mahdollisuus tutustua kauniiseen erämaaluontoon veneretkellä.

Toi­mit­ta­ja Mik­ko Pelt­si Pel­to­la oli Kii­lo­pään tun­tu­ri­hiih­to­päi­vän ret­ki­kum­mi­na huh­ti­kuun 13. päi­vä­nä, kun pa­ri­kym­men­päi­nen ret­ki­ryh­mä läh­ti ko­kei­le­maan um­pi­han­gen ilo­ja Kii­lo­pääl­tä Te­rä­vä­ki­ven­pääl­le ulot­tu­val­la tun­tu­ri­se­län­teel­lä.

Siidan mielenkiintoisissa kesätapahtumissa tutustutaan taidekäsitöihin, rakennusperintöön, kolttasaamelaiseen kulttuuriin, alkuperäiskansojen musiikkiin sekä retkeillään Lemmenjoella ja Utsjoen Välimaassa.

Saa­me­lais­mu­seo ja Ylä-La­pin luon­to­kes­kus Sii­da Ina­ris­sa avat­tiin ylei­söl­le 20 vuot­ta sit­ten. Ku­lu­nei­den vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na Sii­das­sa on kah­den pe­rus­näyt­te­lyn li­säk­si ol­lut 64 vaih­tu­vaa näyt­te­lyä ja nii­hin on käy­nyt tu­tus­tu­mas­sa yli mil­joo­na näyt­te­ly­kä­vi­jää.

Tässä kertomussarjassa on käsitelty Palsinojan ja lähiseudun kullankaivajia 1970-luvulta alkaen. Tämä osa kertoo haapavetisestä Mikko Aallosta, jolla on takanaan jo 40 kesää kultamailla. Hän oli alun perin hiljainen opettelija, josta on nyttemmin tehty Palsinojan keisarikunnan nokkamies. Jutun alkuosa löytyy Saariselän Sanomista 1/2018.

Petri Saastamoinen on ehtinyt Inarin matkailupalveluiden maailmassa moneksi. Ensin hän tuotti palvelupaketteja yritysasiakkaille isänsä perustaman yrityksen kautta, sittemmin hän ehti olla seitsemän vuotta Saariselän Tunturihotellin myyntipäällikkönä. Tuosta ajasta lähes puolet kului ajamalla autolla Saariselän ja Inarin kirkonkylän väliä.

Juk­ka Huh­ta­mel­la on laa­jen­ta­nut oh­jel­ma­pal­ve­lu­toi­min­taan­sa mu­sii­kis­ta jo­ki­ve­ne­kul­je­tuk­siin.

Inariviikkojen avajaiset pidetään tänä vuonna Sevettijärvellä, kolttakulttuurin sydämessä. 10 vuotta täyttävien Inariviikkojen ohjelam tarjoaa monipuolisen kattauksen ohjelmaa kaikenikäisille.

Suomen Latu Kiilopään frisbeegolf-rata on laajentunut 19-koriseksi. Koreja on tullut puolet lisää aikaisempaan verrattuna.

Aikaisempaa useampi kokee saavansa luonnosta ja siellä liikkumisesta hyvinvoin­ti­vai­ku­tuksia, joita ei voi mitata rahassa. Suomen Latu Kiilopää järjestää kesäkaudella useita kursseja, joilla voi turvallisesti tutustua luonto­lii­kun­ta­la­jeihin tai syventää jo aikaisemmin oppimaansa.

Ollaan saatu hyvä henki päälle ja tekemisen meininki, kertoo puheenjohtaja Marko Touru.

Kutturalaisen Inga-Saara Maggan keittiössä kuuluu Yle Saamen radiokanava ja tuoksuu vastaleivottu pulla. Eläkkeellä oleva Inga-Saara on monipuolinen käsityöläinen, jonka taitavissa käsissä syntyvät perinteiset saamelaiset käsityöt.

Ret­kei­ly ja luon­nos­sa liik­ku­mi­nen on tren­di­käs­tä. Eri­tyi­ses­ti nai­set ovat in­nos­tu­neet ret­kei­lys­tä ja va­el­ta­mi­ses­ta. Nuo­rem­pien nais­ten liik­ku­mi­sen eri­tyis­piir­re on se, et­tä he osal­lis­tu­vat ai­het­ta kä­sit­te­le­vil­le kurs­seil­le ja yh­teis­va­el­luk­sil­le usein isom­pa­na ryh­mä­nä.

Ham­mas­tun­tu­rin erä­maa-alu­ee­seen ra­jau­tu­va Kut­tu­ran kylä on yk­si La­pin vii­mei­sis­tä erä­maa­ky­lis­tä. Ne­los­tiel­tä, noin 10 ki­lo­met­riä Saa­ri­se­län ete­lä­puo­lel­ta läh­te­vän 39 ki­lo­met­riä pit­kän so­ra­tien pääs­sä ole­va kylä kuu­luu Ina­rin kun­taan.

Läh­din il­ta­ju­nal­la Hel­sin­gis­tä Ro­va­nie­mel­le. Pak­kaa­mi­nen jäi vii­me tin­kaan. Si­nä­kö se olet, joka on vaih­ta­mas­sa taas vii­kok­si työ­kii­reet tun­tu­rei­hin? Reit­ti on huo­lel­la mie­tit­ty, osin van­ho­ja, osin uu­sia maas­to­ja. Lo­pus­sa on va­ri­aa­ti­on mah­dol­li­suus sään ja mie­li­a­lan mu­kaan. Kun­to­ni on hyvä, toi­vo­taan et­tä pai­kat kes­tä­vät. Älä ris­kee­raa mi­tään, mitä et ole val­mis me­net­tä­mään.

Kun Terhi Vuojala-Magga jalkautui ensimmäisen kerran Kutturan kylään 90-luvun puolivälin jälkeen, hänen ainoa erämaakylässä hyödyllinen käytännön taitonsa oli marjastus. Kaikki muu täytyi opetella.

- Kun olen pi­dem­piä ai­ko­ja yk­sin, opin mikä mi­nul­le on tär­ke­ää. En minä ole vain nau­tis­ke­le­mas­sa, olen et­si­mäs­sä vas­tauk­sia. Olen lait­ta­mas­sa pään si­säl­lä epä­jär­jes­tyk­ses­sä ole­vat pa­lat pai­koil­leen, kir­joit­taa kuu­kau­den mit­tai­sis­ta yk­sin­va­el­luk­sis­taan tun­ne­tuk­si tul­lut erä­o­pas Min­na Ja­ko­suo.

Ekologisuus ja luonnonmukaisuus kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Sen on huomannut myös ivalolainen parturi­kam­paa­mo­y­rittäjä Anne Lehtinen. Hän kouluttautui ekokampaajaksi viisi vuotta sitten.

Aar­re Jo­ke­la syn­tyi 24.9.1940 Ke­mis­sä työ­läis­per­hee­seen ja kuo­li Ro­va­nie­mel­lä 30.11.2017. Aar­ren nuo­ruu­des­sa per­heel­lä oli tiuk­kaa ta­lou­del­li­ses­ti. Hä­nen isän­sä sai­ras­ti pit­kään ja kuo­li, kun Aar­re oli 12 vuo­ti­as. Van­hem­pien si­sa­rus­ten avi­oi­dut­tua ja muu­tet­tua pois ko­toa, jäi hän huo­leh­ti­maan äi­dis­tään ja nuo­rem­mas­ta vel­jes­tään, jot­ta tä­mä­kin sai kou­lun­sa pää­tök­seen. Lap­suu­den ja nuo­ruu­den Aar­re viet­ti lap­suus­ko­dis­saan Ke­min Ris­ti­kan­kaal­la. Avi­oi­dut­tu­aan hän muut­ti Ke­min­maal­le ja tuon ajan mu­kai­ses­ti ra­ken­si oma­ko­ti­ta­lon per­heel­leen ko­dik­si. Elä­ke­vuo­sien al­ku­pää ku­lui Ke­min­maal­la vai­mon vie­lä ol­les­sa töis­sä, mut­ta vai­mon­kin elä­köi­dyt­tyä he muut­ti­vat Ro­va­nie­mel­le.

Inarin kunnan kulttuuritoimi juhlistaa 10 vuotta täyttävää Inariviikot-tapahtu­ma­ko­ko­nai­suutta kahdella juhlatapahtumalla saamelais­kult­tuu­ri­keskus Sajoksessa.

Jo pe­rin­tei­siä Saa­ri­se­län Sa­no­mien, Ur­ho Kek­ko­sen kan­sal­lis­puis­ton ja Cu­li­na­rin jär­jes­tä­miä ret­ki­päi­viä vie­tet­tiin 27.3. Ru­ma­ku­run tu­van tu­li­pai­kal­la. Vaik­ka luon­to­äi­ti tar­joi­li ret­ki­päi­vän kun­ni­ak­si kaik­kia mah­dol­li­sia ke­vään luon­toil­mi­öi­tä, eli au­rin­koa, lun­ta, ra­kei­ta ja tuul­ta, tu­li­pai­kal­la kävi päi­vän ai­ka­na mu­ka­vas­ti hy­vän­tuu­li­sia ret­kei­li­jöi­tä.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on yksi suosituimmista vierailukohteista saamenmaalla. Tänä vuonna ylitimme jo miljoonannen kävijän rajapyykin. Pohjoisesta luonnosta ja saamelaisesta kulttuurista ja historiasta kertovien perusnäyttelyiden lisäksi Siidassa on kesän 2018 aikana nähtävillä myös paljon muuta. Kaikkiaan neljästä erilaisesta vaihtuvasta näyttelystä muodostuu monipuolinen kattaus taidetta, käsitöitä sekä kulttuurihistoriaa.

On­gel­le, pol­ku­ret­kel­le, mar­jaan, sa­moi­le­maan tai ai­no­as­taan ke­sän tuu­lia hais­te­le­maan tun­tu­riin. Se kan­nat­taa ai­na! Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen li­sää sekä hen­kis­tä et­tä fyy­sis­tä hy­vin­voin­tia.

Urho Kekkosen kansallispuiston Kiilopään huipulle johtaa noin kahden kilometrin polku, jossa on aiemmin ollut puiset portaat. Portaat olivat kuluneet ja osin tunturiin nousijoille jo turvattomat.

Urho Kekkosen kansallispuiston neuvottelukunnan vuosikokouksessa keskusteluun nousi erityisesti Kolsakosken sillan korjaustarve.

Lapin kultahistorian katsotaan alkaneen 150 vuotta sitten, jolloin huhut kullasta saivat Suomen senaatin lähettämään retkikunnan pohjoiseen. Syyskuussa 1868 retkikunta vaskasi Ivalojoelta Nulkkamukasta lyhyessä ajassa 0,2 grammaa kultaa. Löytö herätti runsaasti huomiota ja pikkuhiljaa käynnistyikin ensimmäinen suuri kultaryntäys Lappiin.