Mitä tehdä Ivalossa?
Tätä on odotettu, kaivattu ja toivottu:
Laanilan monotansseissa tanssitaan taas
Luulampi on jälleen auki
Vapaaehtoistyöhön Pielpajärven erämaakirkolle Inariin
”Mie olen viettänyt siellä A-luokan matkoja”
Pielpajärven erämaakirkon kenttää hoidetaan lampailla
Lappi on valittu ilmastonmuutoksen sopeutumisen edelläkävijäjoukkoon
Okra Playground on Inariviikkojen pääesiintyjä – useita konsertteja myös Elokuvateatteri Aslakin jäähyväisiksi
Metsähallitus suosittelee Guivin reitin välttämistä Kevon luonnonpuistossa - Guivin uuden kämpän rakennustyömaa vaikuttaa palveluihin
UK-puiston ja Sompion luonnonpuiston kestävöintityöt alkavat
Pielpajärven erämaakirkon kenttää hoidetaan lampailla
Lampaat ovat saapuneet Pielpajärven kirkolle. Kuva: Maarit Kyöstilä.
Pielpajärven erämaakirkon kentälle on saapunut lampaita, jotka pitävät kesän ajan huolta alueen perinnemaiseman säilymisestä. Lampaiden hyvinvoinnista ja kirkkokentän maisemanhoidosta vastaavat Metsähallituksen rekrytoimat vapaaehtoiset lammaspaimenet.
Lappi on valittu ilmastonmuutoksen sopeutumisen edelläkävijäjoukkoon
Missio-yhteisöön mukaan valitut toimijat saavat tukea alueelleen tyypillisten ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hahmottamiseen ja keinoja näiden hallitsemiseen. Mukaan valitut alueet myös jakavat keskenään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä viimeisimpiä tutkimustuloksia, oppeja ja parhaita käytäntöjä.
Lapin maakunta on valittu mukaan 118 eurooppalaisen alueen joukkoon, joita Euroopan komissio tukee ilmastonmuutokseen sopeutumisessa EU:n uudella Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työkalulla, Missiolla.
UK-puiston ja Sompion luonnonpuiston kestävöintityöt alkavat
Pyhä Nattasen polun kestävöintikatselmus kesällä 2021. Kuva: Petri Kulha.
Tällä viikolla alkavat kestävöintityöt ajoittuvat kesä-heinäkuulle ja vaikuttavat jonkin verran retkeilijöiden liikkumiseen.
Lähde linturetkelle Sompiojärvelle
Lokkeja Akankivellä keskellä Sompiojärveä. Kuva: Aini Magga
Parin vuoden tauon jälkeen pääsee yhdessä tarkkailemaan lintuja, vaihtamaan lintukuulumisia ja tunnistamaan eri lajeja Sompiojärvelle.
Näätämöjoen lohikannat jyrkässä pudotuksessa
Vapakalastus on Norjan puolen merkittävin lohenpyyntimuoto. Suomen puolella suurin osa saaliista pyydetään verkoilla.
Tenojoen lohikantojen romahdus ja siitä seuranneet lohenkalastuskiellot ovat viime vuosina puhuttaneet ja olleet esillä julkisuudessa. Hyvin samankaltainen lohikantojen tilan taantuma on iskenyt myös toiselle Jäämereen laskevalle lohijoellemme, Näätämöjoelle.
ELETÄÄN LAPISSA: ANGELI
”Ei tarvi tuhlata tyhmyyksiin...”
Ursula Länsman on poromiehenä unelma-ammatissaan
Uteliaat Ränne ja Rambo ovat Ursulan kavereina Uutelassa.
Ränne, Ursulan seropeista vanhempi kurkkii terassin aidan välistä ja haukkuu vimmatusti. Nuorempi, kolmen kuukauden ikäinen Rumba miettii vieressä, kannattaako tulla tutustumaan. Ursula Länsman tulee talon ovesta ja vinkkaa käymään sisälle. On harmaan keväinen päivä Pyhäjärven rannalla, Ursulan lapsuudenkodin pihamaalla, porotilalla, lähellä Angelin kylää.
Lemmenjoen kansallispuistossa restauroidaan rakennusperintöä
- Sallivaaran kämpät kohteena
Benjamin Kurun kämppä kunnostetaan. 1980-luvun lopussa, kunnostuksen yhteydessä laitettu uralautainen kate on 2011 vaihtunut huopaan. Kuva: Siiri Tolonen.
Metsähallituksen Lapin luontopalvelut aloittaa kunnostustyöt Sallivaaran vanhalla erotuspaikalla Lemmenjoen kansallispuistossa 13.6. alkavalla viikolla. Kunnostustyön toteuttaa Entisöinti Rinne Oy. Korjattavat kohteet rajataan pois asiakkaiden käytöstä kunnostustyön ajaksi.
Nigá-poika seikkailee nyt saksan kielellä
Kirjailija Niilo Aikio ja kääntäjä Hannele Kara Utsjoen kirkon pihalla juhannuksena muutama kesä sitten.
Kirjailija Niilo Aikio on pitkään toivonut, että saamen kansan elämä ja kulttuuri tulisi kirjallisuuden avulla tutuksi myös saksalaisella kielialueella. Saamelaista kirjallisuutta on ylipäänsä käännetty hyvin vähän saksaksi. Nyt Niilon toive on toteutunut ja hänen Nigá 1-kirjansa on ilmestynyt saksankielisenä käännöksenä. Saksankieliset lukijat voivat nyt sukeltaa 40-50-lukujen Saamenmaahan, jossa Nigá-poika oppii elämään luonnon ehdoilla – sehän oli aikaa, jossa ruoka otettiin luonnosta ja kaikki tarvikemateriaalitkin löytyivät luonnosta ja kaikki tehtiin itse. Tai kuten kirjailija Niilo eli Jávrri-Juhán Niillas itse asian sanoo; "Nigá elää vanhuuttaan digikaudessa, mutta lapsuuttaan hän eli kivikaudessa".
Luumäen jaloberylleistä ja hopeasta korutaidetta Ivalosta
Lauri Kauttu: Luumäen jaloberyllejä, Lemmenjoen granaatti ja Luoston ametisti sekä 925 hopeaa.
Lemmenjoen kultaseppänä tunnettu Aarne Alhonen on yhdistänyt Luumäellä tuotettuja jalokiviä Lemmenjoen kultahippuihin jo useiden vuosikymmenten ajan.
Pyöräillen ja patikoiden - aina luontoa kunnioittaen
Pysymällä maastoon merkityllä reitillä olet omalla toiminnallasi estämässä luonnon kulumista. Kuva: Leena Leppälä, Metsähallitus.
Kaikenlaisella ihmisen toiminnalla on vaikutusta kasvillisuuteen ja maaperään. Suojeluarvojen ja virkistyskäytön välillä voi esiintyä ristiriitoja. Jotta suojeluarvot eivät vaarantuisi, alueiden hoito ja käyttö on tarkkaan suunniteltua ja ohjattua.
Materiaaliksi riitti vain kaarna ja pala peltiä
Harisen Pentin uistin oli punalihaisen turma
– Isän uistimet olivat viimeisen päälle käsityötä. Pihet, puukko, sakset ja sahanterä... niillä ukko pääsi jo pitkälle. Hän oli kätevä käsistään, ja hänen asiakkaansa, eli Tenon kiven kovat lohimiehet, saivat häneltä juuri sellaisia vaappuja, joita he halusivat. Ukko saattoi esimerkiksi vuolasta vaapun hieman lyhyemmäksi, laittaa pintaan jotain tiettyä väriä tai muuttaa uintia jokiveteen sopivaksi.
Sompion luonnonpuisto - itsenäinen suojelualue UK-kansallispuiston kainalossa
Pyhä-Nattasen huipulta huikea pohjoisen suuntaan avautuva näkymä. Kuva: Metsähallitus, Ira Lahovuo.
Sompion luonnonpuiston ytimen muodostaa teräväkärkisten Nattastuntureiden jono.
Palsin Tullin tarinoita XXV
Olli Nopsajalan tarina
Kultamaan siirto pesulavalle.
Tässä sarjassa kerrotaan Ivalojoen-Sotajoen alueen 1970-luvulla alkaneen uuden kultaryntäyksen eri vaiheista. Tällä kertaa poiketaan Tolosjokeen laskeville puroille, jonne löysi tiensä Olavi ”Olli” Lind. Hän ehti ansaita myös nimen Nopsajalka kullankaivajien parissa. Hänenkin kultauransa lähti liikkeelle jo 1970-luvulla.
Tunturipapilla monenlaisia kohtaamisia
Keskustelu voi syntyä nuotiolla tai vaikka baarissa
Teuvo V. Riikonen valmistautuu illan messuun.
– Kokonaisuus tällaisessa paikassa, se on sitä, mikä hoitaa ihmistä, toteaa tunturipappina viikon Saariselällä työskennellyt Teuvo V. Riikonen. Hän kohtaa ihmisiä nuotioilla, hiihtoladuilla, kappelin illoissa tai vaikka baarissa. Pyhän Paavalin kappelissa Saariselällä on messu kaksi kertaa viikossa ja muuta ohjelmaa muina iltoina. Lauantaisin pappi vaihtuu ja uusi aloittaa sunnuntaina. Tunturipappi lähetetään aina viikoksi kerrallaan Saariselälle. Lähettäjinä ovat Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry sekä Kansan Raamattuseura, vuorotellen.
Hiljaisuutta ja pimeää
Aurora Queen Resort houkuttelee keskelle metsää
Pasi Sivosella ja Nina Rantasella on edelleenkin Day Sisustusliike Helsingissä.
Reilu kilometri kapeaa Muotkantietä korkeiden lumipenkkojen välissä ja saavun joulukuun alussa avattuun uuteen Aurora Queen Resort -nimiseen majoituskohteeseen. Alue on muuten pimeänä, ainoastaan päärakennuksen ikkunoista loistavat himmeät valot ja parkkipaikan sähkötolpat on valaistu. Asiakkaat haluavat hiljaisuutta, rauhaa, pois valosaasteelta ja tämän he saavat täällä keskellä metsää, jossa on vain paljon lunta ja ehkä poroja.
Sokosti ennen ja nyt
Sokosti kesäkuussa 2021. Puurakennelma on hävinnyt ja kivikasa hieman vajunut lähes 60 vuoden aikana. Erämaan kauneus ei muutu.
Sodankylän pohjoisosassa Saariselän alueella sijaitsevan Sokostin huippu kohoaa 718 metrin korkeuteen. Tunturi on monelle sodankyläläisellekin tuttu hiihto- ja patikkamatkoilta.
Erkki Liljan järkälemäisen tietokirjasarjan päätepiste:
Via Nordica - Kulta- ja museoteiltä vapauden teille
Via Nordican kansikuvassa on Tenon tie. Kun tämänpäivän kulkija ajelee maantietä suuren Tenon virran ja tuntureiden välissä, niin näissä maisemissa ihminen tuntee oman pienuutensa.
Via Nordica - Kulta- ja museoteiltä vapauden teille -teos päättää Erkki Liljan aiemmin julkaistujen useiden pohjoiseen ja sen kulkuväyliin liittyvien tietokirjojen sarjan, johon kuuluvat muun muassa 2014 Mobilia-palkinnon saanut Jäämerenkäytävä (Hipputeos 2013) ja Tunturien yli Jäämerelle (Väyläkirjat 2016). Via Nordican on kustantanut Väyläkirjat Oy ja se sisältää kuvauksia kultahistoriasta, tiestön ja muiden kulkuväylien sekä kulkuneuvojen kehityksestä maailmanlaajuisestikin kautta aikojen osittain ennen julkaisemattomin matkakertomuksin ja asiakirjoin.
Ivalon kyläkierros:
Ihminen katoaa, mutta voikukka jää
Ihmiset katoavat, heistä ei jää jäljelle mitään. Rakennuksillakin on aikansa, mutta luonto on sitkeä. Rikkaruohot ja kaikenlaiset kasvit, kuten voikukat, vain jaksavat nostaa päänsä aurinkoa kohti, kun kesä koittaa, vaikka ihmissukupolvet vaihtuvat. Tämä todettiin Ivalon vanhan Emäntäkoulun pihalla Ivalon kyläyhdistyksen järjestämällä kiertoajelulla. Oppaana oli Irja Jefremoff, ja bussi oli väkeä täynnä.
Maali-Konekota on pirteä kuusikymppinen
-Monipuolisuus ja hyvä asiakaspalvelu ovat Maali-Konekodan kulmakivet, sanoo Liisa Visuri.
Päivämukin: Poronhoidon historiaan tutustumassa Sallivaarassa
Nykyinen erotusaita on rakennettu pääosin vuoden 1933 aikana ja kunnostettu 80-luvun lopussa. Taustalla Sallivaara, jonka laella on kiipeämisen arvoinen näköalapaikka.
Saariselän Sanomien Päivämukin-juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin lähtöpisteessä ollaan vielä samana päivänä. Tällä kertaa retkeillään Lemmenjoen kansallispuiston alueella sijaitsevalla Sallivaaran erotusaidalla.
Vapaaehtoistyöhön Pielpajärven erämaakirkolle Inariin
Pielpajärven kirkko korjattiin nykyiseen asuunsa vuoden 1846 tienoilla. irkkokentällä sijaitsi enimmillään kuusikymmentä kirkkotupaa, jotka olivat eri sukujen hirsitupia, joissa väki asusti kirkolla käyntien ajan. Lisäksi 1800-luvun lopulla kentällä oli pappila ja pappilan väentupa, talli, navetta ja muutama talo.
Oletko maastokelpoinen, sosiaalinen ja tulet toimeen monenlaisten ihmisten kanssa sekä halukas tekemään vapaaehtoistyötä ainutlaatuisessa, haastavassa kohteessa Inarin kirkonkylän lähellä Pielpajärven erämaakirkolla?
Siida uudistui ja laajeni Juhani Pallasmaan henkeä kunnioittaen
Vanha Siida oli mitoitettu 30 000 hengen vuotuiselle kävijämäärälle. Kun Siidan kävijämäärät alkoivat vähitellen kohota tasaisen varmasti ja vieraita tuli ympäri maailman, niin tilat alkoivat käydä ahtaiksi. -Vuonna 2019 kävijämäärä oli noin 120 000. Siidan suosio tuskin laantuu ja nyt on tilaa ja toimivuutta kävijöille ja samalla työntekijöille, vakuuttaa Minna Muurahainen.
Siida on nyt uudistettu ja laajennettu palvelemaan kasvavia toimintoja ja kovassa kasvussa olevia kävijämääriä. Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuun alussa. Siidassa on nyt paljon uutta, mutta uudistamisen kakkosvaihe toteutui kuitenkin alkuperäistä kunnioittaen, joten arkkitehti Juhani Pallasmaan arkkitehtuuri näkyy edelleen rakennuksessa.
Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään toukokuussa Inarissa
Kuudes saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään Inarissa 19. toukokuuta. Konferenssi oli tarkoitus pitää vuonna 2020, mutta se lykkäytyi koronapandemian vuoksi.
Inarin Siida on uudistettu ja laajennettu palvelemaan kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä
Siidassa käytetty muotokielessä pyöristetyt nurkkamuodot ovat olennaisia. Kuvassa aulan istuinryhmä. Kuva: Salla Mehtälä.
Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuussa 2022.
Kampanja meneillään
Pelastetaan Ylä-Lapin ikimetsät
Luppoa Tsiutalla. Kuva: Ari-Pekka Auvinen.
Luonnonperintösäätiö on käynnistänyt kampanjan Ylä-Lapin ikimetsien suojelemiseksi. Tavoitteena on kerätä varoja ja löytää suojeluun sopiva alue Utsjoen, Inarin, Enontekiön tai Sodankylän pohjoisosan alueelta.
Inarijärveen istutetaan vuonna 2022 järvitaimenia, nieriöitä ja pohjasiikoja
Luonnonvarakeskus (Luke) hoitaa Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutukset. Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi noin 206 000 taimenen, 40 000 nieriän ja 584 000 pohjasiian poikasta.
Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2022 on Lapland Hotels Oy
Virittäydy vapaalle -tapahtumakokonaisuudessa Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -palkinnon jakoivat Visit Finlandin Kristiina Hietasaari ja Visit Tampereen matkailujohtaja Jari Ahjoharju.
Lapin autenttisia elämyksiä tarjoava perheomisteinen yritys ja Suomen suurin yksityinen hotellitoimija Lapland Hotels Oy on palkittu Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2022 -tunnustuksella.
ARON tulkitsee Elvistä Saariselällä
Suomalainen ARON eli Juha Leppänen.
Elvis Presleyn musiikki elää edelleen ja löytää tiensä aina uusien sukupolvien sydämiin. Yhdysvaltalaista artistia on tituleerattu 1900-luvun tunnetuimmaksi henkilöksi. Presleyn sanotaan nostaneen rock and roll-musiikin yleiseen tietoisuuteen ja häntä pidetään suoranaisen kulttuurisen muutoksen käynnistäjänä.
