Matkailun rooli osana maailmantaloutta kasvaa. Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia omista ympäris­tö­vai­ku­tuk­sistaan. Suomelle matkailun kestävä kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia erottautua kansainvälisesti.

Lapin ortodoksisen seurakunnan alueella on neljä kirkkoa Rovaniemellä, Ivalossa, Nellimissä ja Sevettijärvellä sekä tsasouna eli rukoushuone Keväjärvellä.

Nellimin kyläyhdistys järjesti Nellimin kesäpäivät Inariviikkojen yhteydessä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta kolttasaamelaisten asuttamisesta, joten juhlavuosi oli myös teemana kesäpäivillä. Juhlan ohjelmistossa kuultiin harmonikka- ja kitaramusiikkia Hannu Huumosen ja Erkki Kiviniemen esittämänä. Lisäksi saatiin nauttia Anna Lumikiven ja Hanna-Maaria Kiprianoffin sulosointuja. Yllätysesiintyjänä päästiin nauttimaan Nellimin omaa tyttöä, 87-vuotiasta Katri Jeffremoffia, joka tempaisi yllättäen kaikkien tunteman Inarinjärven kokonaisuudessaan ja vieläpä koltankielellä.

– Osaan laulaa tämän laulun monella kielellä, Katri Jeffremoff kertoi ja lauloi laulun viimeisen säkeistön myös ruotsinkielellä.

Soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelman näyttely Luontosovellutuksi laajentuu ulos luontovalokuvan raameista. Näyttely on esillä Galleria Kakslauttasessa 22.9.2019 saakka. Samaan aikaan galleriassa on esillä myös sodankyläläisen kuvanveistäjän Sulo Norbergin reliefejä.

– Paksurenkaiset pyörät ovat kuin tehtyjä Lapin maastoihin. Suurten renkaiden ansiosta suurempi pinta-ala osuu maahan, mikä tarkoittaa, että kivikossa ja juurakoissa pito on parempi kuin ohuemmilla renkailla edetessä. Tärkeää on muistaa, ettei fatbikejen rengaspaineita pidetä niin suurena kuin ohuempirenkaisten maastopyörien, jolloin edellä mainittu ominaisuus toteutuu. Lisäksi paino jakaantuu suuremmalle alalle, joten suot ja muut kosteikot on helpompi ylittää, keroo Lapin Safarien Jenni Kääriäinen esitellessään talon pyörävarastoa.

Vuotson Lapin markkinat järjestettiin nimensä mukaisesti Sodankylän pohjoisosassa Vuotsossa viime viikonloppuna. Kahden päivän markkinoilla riitti kävijöitä.

Tällä viikolla on kilpailtu kullanhuuhdonnan maailman­mes­ta­ruuksista lajin synnyinsijoilla Tankavaarassa. 29 maasta, 450 kilpailijaa osallistui itse MM-mittelöihin. Suomalaiset pitivät pintansa kotikentällä. Kovatasoinen kamppailu toi kolme maailmanmestaruutta naisten sarjassa, perinne­vas­koo­li­sarjassa ja kolmen hengen joukkue-sarjassa Suomeen. Tankavaaran Kultakylässä oli tarjolla kisojen kunniaksi myös Kultamarkkinat, viihdettä, aktiviteetteja ja ohjelmaa koko perheelle. Iltaisin kisa-alueen tapahtumateltta täyttyi ihmisistä ja elävästä musiikista. Järjestelyt sujuivat moitteettomasti.

Euroopan ainoa jäljelläoleva alkuperäiskansa ovat Pohjoismaissa ja Venäjällä asuvat saamelaiset. Kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää vietetään 9.8.

Elokuun alussa vietettiin Tankavaarassa Kultajuhlia Lapin kultaryntäyksen 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Juhlavuoden johdosta kullanhuuhdonnan MM-kisat järjestettiin tänä vuonna Tankavaarassa, missä kisattiin myös kaikkien aikojen ensimmäisestä MM-tittelistä vuonna 1977.

"Myymälä on tehnyt erittäin erinomaista työtä pitkäjänteisesti ja vakiinnuttanut asemansa pienillä markkinoilla. Myymälä on toteuttanut mitä parhaimmalla tavalla asiakkaan parhaana kaverina olemista. Ja myymälässä on erittäin vahva palvelukulttuuri. Kävijää otetaan vastaan kuin vierasta omaan kotiin. Myymälä on varmistanut omalla erinomaisella työllään sen että myynti vaihtelevissa olosuhteissa kasvaa. Maksaneet asiakkaat kasvaneet. Myymälästä nousee vahvasti esille oma hieno tapa palvella mitä erilaisempia asiakasryhmiä. Tiimillä on erinomaiset tehokkuusluvut myynti per neliö ja tuote per asiakas sekä henkilöp­ro­sent­ti­myyn­neistä. Tiimin reagointi paikallisuuteen on esimerkillisellä tasolla. Myymälä on myös myynyt asetetun budjetin."

Anna ja Harri Kangas ovat pyörittäneet 15 vuotta Cafe Hariannaa ja matkamuisomyymälää Vajusen rannalla. Tällä paikalla he ovat neljännet yrittäjät. Pariskunnalla on myös yritystoimintaa Luostolla, jossa he pitävät talvisaikaan sadan neliön matkamuistomyymälää.

Tankavaaran Kultakylän kultaisa juhlaviikko aloitettiin SM-kisoilla perjantaina. SM-kisoihin osallistui tänä vuonna 300 vaskaajaa. Itse maailman mestaruudesta mittelöidään ensi viikon lopulla.

Olipa kerran 52-vuotias Harry Jussila, joka asusti jossain siellä Joensuussa päin. Elokuussa vuonna 2016 Harry istui keinutuolissaan Mäntyharjussa. Hän oli viettämässä aikaa mökillään onnistuneen Haltireissun jälkeen. Harry siinä keinuskellessaan mietiskeli, että olisi mukava jakaa vaelluskuviaan ja sitä kautta kokemuksiaan jonkun kanssa, ainakin Facebook-kavereitten kanssa.

– Samalla tuli mieleeni, että miksen voisi samantien laittaa niitä johonkin Lappiaiheiseen Facebook-ryhmään, että joku muukin näkisi, millaista Haltin vaelluksellani oli. Aloin etsimään Facebookista sopivia ryhmiä, mutta niitä ei juurikaan ollut, muistelee Harry Jussila.

Nuorgamissa, Pulmankijärvelle menevän tien varressa on pystyyn kuolleita tunturikoivujen rankoja. Paikoin musta tunturikangas kuolleena törröttävine tunturi­koi­vu­pök­ke­löineen ovat muistona menneestä.

Tankavaaran MM-kisat avattiin virallisesti ja juhlallisin menoin maanantaina. Vaikuttavannäköinen ja värikäs MM-kisaajien juhlakulkue marssi puolen päivän aikaan läpi Tankavaaran Kultakylän aina kisa-areenalle asti.

Maantie Pulmankijärvelle lähtee Nuorgamin kylästä. Kolmen kilometrin päässä, Pulmankijärvelle johtavan tien varressa on jo levike ja mielenkiintoinen pysähdyspaikka. Isonkivenvaaran laella on järeä, kivinen pöytä penkkeineen. Lisäksi paikan päältä löytyy paikallisten koululaisten ja Lapin yliopiston tekemä taideteos "Tenon vene" vuodelta 2007. Tämä kivistä rakennettu vene herättää ihmetystä keskellä tunturia. Pulmakijärvellä on myös maankuulut hillajängät, joten tienvarret voivat parhaimpaan hillastusaikaan olla marjastajien autoja täynnä.

Lahtelaisen Arja Kotirannan kolmas Lappi-aiheinen runoteos on syntynyt muistoista ja kipeästä kaipauksesta rakkaisiin maisemiin.

Laanilan Kievari järjestää historiansa toiset Kaamosta vastaan -messut 19.10. Tapahtumassa on maisteluita oluen ja viinin merkeissä sekä tutustutaan paikallisten tuottajien raaka-aineista valmistettuihin ruokiin.

Kutturan pienestä saamelaiskylästä kotoisin oleva Katja Magga on aina ollut kiinnostunut käsitöistä. Hopeatöiden tekoon hän tutustui lyhytkursseilla ja ala tuntui heti omalta. Varhaiskasvatuksen parissa työskennellyt Magga kuitenkin ajatteli, että mieluisalle harrastukselle olisi enemmän aikaa vasta eläkkeellä, mutta toisin kävi.

Suomalainen on saunahullua kansaa. Saunominen on meillä jo veren perinnössä. Saunakulttuuri on perinteenä Suomessa vahva ja elinvoimainen sekä laajasti levinnyttä. Se todistettiin heinäkuun lopulla valtakunnallisessa Saunapäivässä.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat on Suomen ainoa maakunnallinen poliisikuoro. Laulajat, joita on tällä hetkellä kaikkiaan 27, ovat lähes kaikki kotoisin Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Kuoro on perustettu vuonna 1985 ja sen kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. Poliisikuorolaiset ovat jälleen kahden konsertin ja juhlaesiintymisen voimalla Saariselällä.

Urho Kekkosen kansallispuiston upeissa tunturimaisemissa järjestetään Suomen Latu Kiilopään maastopyöräilyn retkitapahtuma 17.8.