Energinen tyttökaksikko on istahtanut kahvikupposelle Vuotson PoroBaariin. Kyseessä on Sitku-bändi, joka on matkalla Sodankylästä Inarin PaPanaan keikalle. Sitku oli esiintynyt kuluneen viikon aikana Sodankylän ja Vuotson kouluille. Sitkun laulaja-kitaristi Rosa-Maria ja räppäri Tiia Karoliina ovat muodostaneet oman yhtyeen noin pari vuotta sitten.

Leutojen olosuhteiden ja lumenpuutteen takia Kiilopäähiihtoa ei ole mahdollista hiihtää suunnitelmien mukaisesti Kiilopään tunturimaisemissa.

Kansainvälinen matkailuseminaari Spirit of Inari kokoontui marraskuun alussa Inarin Sajoksessa. Kaksipäiväisen seminaarin aikana käsiteltiin ajankohtaisia kuulumisia matkailun kasvusta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista suomalaisilta, norjalaisilta ja venäläisiltä matkailualan asiantuntijoilta. Spirit of Inari-seminaariin osallistuivat myös vuotsolaiset Timo ja Armi Palonoja. He ovat pyörittäneet jo yli 28 vuotta saamelaista perheyritystään Joikukotsamoa, joka järjestää erilaisia elämyksiä matkailijoille pääasiassa Saariselän alueella.

POROKELLON MUSTA MARRASKUU -liiken­ne­tur­val­lisuus kampanja muistuttaa, että marraskuu on liikenteessä usein hyvin synkkä ajanjakso. Teiden liukkaus, pimeys sekä lumettomuus tekevät olosuhteista erittäin haastavat liikenteessä.

Saamelaismuseo Siida on mukana valtakunnallisessa Taidetestaajat-hankkeessa. Taidetestaajat-hankkeen tiimoilta Siida ja Mánnu-saamelainen lasten kulttuurikeskus tarjosivat Sodankylän, Vuotson ja Karigasniemen kahdek­sas­luok­ka­laisille nuorille saamelaistaidetta sekä yleissivistykseen kuuluvaa saamelais­kult­tuu­ri­tie­toutta viime viikolla.

– Näin komiaa vassaa ei pijä myyä, sanoo Oraniemen paliskunnan poromies Erkki Pulju Rovapään poroerotusaidan kirnussa pitäessään kiinni isoa naaraskermikkää, jolla on isot, terävät sarvet.

Meneillään on Oraniemen paliskunnan ensimmäisiä erotuksia lähellä Lokan kylää. Erotusaidan kirnu ei ole väen paljoudella täytetty, eivätkä rengitkään seiso tyhjän panttina.

Metsähallituksen Saariselän palvelupiste Kiehinen muuttaa ensi vuoden toukokuussa uusiin tiloihin Santa’s Hotel Tunturin tiloihin, Gielaksen alakerran liiketilaan. Asiakkaille palvelupiste avataan heti kesäkuun alussa.

Antti Haataja on syntynyt Kajaanissa ja on 41-vuotias luontokirjailija, teemanaan rajat ylittävä Saamenmaa. Hän on itsekin äitinsä puolelta Outakosken Guttormeja. Vuosi sitten hän julkisti yhdessä Pekka Sammallahden kanssa teoksen Tuulessa roihuaa maa, joka julkaistiin Tammen arvokirjasarjassa. Teos sai hyvät arvostelut, mutta harva pääsi sitä lukemaan teoksen hinnan vuoksi, kirjastoista se toki löytyy.

Kakslauttasen Art Galleryssa avattiin jo kolmas taidenäyttely, Kaikuja Pohjoisesta. Näyttelyssä on esillä kaikkiaan neljäntoista Lapin taiteilijaseuran jäsenen teoksia. Näiden taiteilijoiden lisäksi esillä on myös Irene Kangasniemen ja Oda-Liv Koiviston Multiformes-tarinallisia taidekäsitöitä Lapista-näyttely.

Perinteinen saamelainen luontosuhde on konkreettista, käytännöllistä ja paikka­kiin­nit­tynyttä. Saamelaisten asuttamat paikat ja niiden fyysiset rakenteet ovat yhteisön jäsenille tunnettuja ja tiedettyjä, koska he elävät ja toimivat niissä.

Jaakko Kemppainen oli jo nuorena miehenä Lemmenjoella kultaa etsimässä ja paikalla Lapin Kullankaivajain Liiton perustavassa kokouksessa. Vuosien perästä kullankaivuu alkoi kiinnostaa uudestaan. Hän ehti olla Palsin Tullissa kolmena kesänä Pulkkisen Teuvon apulaisena.

Pian saadaan pysyvä lumipeite maahan ja päästään nauttimaan talven riemuista. Mahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat lumipeitteen paksuuden myötä. Eri aktiviteetit on ohjattu eri reiteilleen, mikä on hyvä tietää jo ennen retkeä. Näin vältytään kaikenlaisilta ikäviltä yhteentörmäyksiltä.

Alkutalven aikana Savottakahvilassa nautitaan paikallisista luonnonantimista ja tunnelmallisista yhteislauluilloista, tehdään löytöjä pukinkonttiin perinteisisissä joulumyyjäisissä ja hiljennytään joulunviettoon aattoaamun hartaushetken ja joulupuuron äärellä.

Puhuttaessa pohjalaisesta maisemasta, niin tavallisen matkailijan silmissä välähtää harmaitten latojen koristama tasainen peltolakeus. Keskisuomalaisen maiseman mielikuvaa hallitsee puolestaan laaja järvenselkä, jota kukittaa metsäinen saari idyllisine taloineen sekä taustalla kumpuileva mäkinen horisontti. Lappilaiseksi maisemaksi käsitetään useimmin kelopuiden koristama metsä, joka vaihtuu avoimeksi jängäksi ja jonka taustalla synkistelee suurtunturi.

Lapin luonto ja upeat erämaamaisemat houkuttelevat matkailijoita ympäri maailman. Talviseen luontoon pääsee tutustumaan helposti erilaisilla safareilla ja nykyisin moni valitsee moottorikelkkailun sijaan rekikoira-ajelun. Eläimiin perustuva matkailu kasvaakin vauhdilla ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös eläinten hyvinvointiin.

Päivit­täis­ta­va­ra­kaupalla on Ivalossa hyvä tilanne. Riittävä kilpailu pitää hinnat kurissa ja matkailun ansiosta kaikille riittää asiakkaita.

Toisen polven rakennu­sa­la­y­rittäjän Antti Holmbergin elämä on tällä hetkellä melkoista hässäkkää, mutta yöuniaan hän ei sen vuoksi aio menettää.