Laiton linnunmunien keräily on lisääntynyt, ja sitä tapahtuu myös Suomessa. Lintujen pesintäkausi on nyt kiivaimmillaan, ja jatkuu kesäkuun loppupuolelle. Laittomissa toimissa olevia saattaa liikkua meilläkin.

Sodankyläläinen Muotiliike Simonen laittoi jälleen muutamaksi viikoksi pystyyn naisten pop-up vaatekaupan Ivaloon. Simonen kävi ensimmäisen kerran naapurikylässä jo neljä vuotta sitten. Tällä kertaa mukana on naisten vaatteita, laukkuja ja kenkiä.

Työssä uupuminen ja sitä seurannut masennus, lähipiirissä sattuneet surutapaukset sekä lasten muutto pois kotoa sysäsivät Pirjo Karvosen elämässä liikkeelle muutosketjun, joka teki hänestä kirjailijan. Joulukuussa Karvoselta julkaistiin ensimmäinen runokirja ja nyt sille on seurannut jatkoa.

Kalastajien kuumeisesti odottama lupamyynti Utsjoelle, Inariin ja Enontekiölle alkaa ensi viikolla. Kuntalaiset voivat lunastaa keskiviikosta 22.5. kello 9 alkaen luontokeskuksista 40 euron kausiluvan, jolla saa viehekalastaa oman kunnan alueella jokikohteissa.

Saariselän Sanomat nro 2 ilmestyi 15.8.1989:

Miss Hawaiji jaksoi hymyillä myös "moskiitoille"

Tämän vuoden Miss Hawaiji, Ligaya Stice, jaksoi hymyillä Keskiyön Kuningatar-kilpailussa, vaikka "moskiitot" ahdistelivat ja kuvaajat olivat alituiseen kiusaamassa. Tyttö oli kuin luotu työhönsä. Iloinen ilme oli vakiona kasvoilla ja vastaukset oli hyväntuulisia purivat moskiitot tai eivät.

Eteläisimmässä saamelaiskylässä, Vuotsossa järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen Vuotson Lapin markkinat 10.-11.8.

Karigasniemen kyläyhdistys vuokrasi kylätalo Saivun Utsjoen kunnalta ja remontoi siitä mieleisensä. Nykyisin kylätalo on tärkeä kohtaamispaikka paikallisille, minkä lisäksi sen ovat kesäisin löytäneet myös matkailijat.

Virallisesti Inarin kunnan puolella, mutta vain reilun 30 kilometrin päässä Karigasniemestä sijaitseva Giellajohka tarjoaa vierailleen majoitus- ja ravinto­la­pal­ve­luiden lisäksi monipuoliset kalastus­mah­dol­li­suudet. Kalastusreissulle voi poiketa vaikka ohi kulkiessa, sillä meiltä löytyvät kaikki tarvittavat luvat ja välineet, Anita Järvelin, yksi perheyrityksen omistajista kertoo.

Suvi Niittyvuopio-Nieminen ja Teemu Nieminen asuvat Karigasniemellä kahden lapsensa kanssa. Piakkoin kolme vuotta täyttävä Káren-Ingá ja neljävuotias Elle-Máijá syntyivät Altassa Norjassa, missä Suvi ja Teemu asuivat seitsemän vuoden ajan. Kaksi vuotta sitten he muuttivat takaisin Suvin kotikylään Karigasniemelle.

Vähintään kymmenen kilometriä lähimmältä tieltä ja naapurissa Metsähallitus, jotta pääsy metsälle ja kalalle olisi mahdollisimman helppoa. Näiden kriteerien kera Heikki Jantunen ja Anna Erkinheimo alkoivat etsiä itselleen tukikohtaa Lapista. Se ei käynyt kuitenkaan aivan käden käänteessä.

Jos karigasniemeläisiä pyytäisi nimeään yhden henkilön, jonka kaikki kyläläiset tuntevat, se olisi todennäköisesti Seppo Härkönen: Pitkän linjan yrittäjä, innokas lentopal­lo­har­rastaja sekä ennen kaikkea henkilö, jonka puoleen tutut ja tuntemattomat voivat kääntyä asiassa kuin asiassa.

Hannu Leskinen vaikutti Ivalojoen kultamailla 1970-luvun alusta alkaen. Hänen ansiotaan on eräs merkillisimmistä kulttuu­ri­ta­pah­tumista Ivalojoen kultahistoriassa – juhannusyön sellokonsertti Ivalojoen Vaskissuvannon varrella. Tapausta oli todistamassa seitsemän ihmissielua, kaksi kuukkelia sekä poikueellinen telkänalkuja.

Miten kaikki alkoi, sen voi kertoa Hannu Leskinen itse.

Tarunhohtoinen Petsamo oli vuosina 1920 - 1944 osa Suomea. Saariselältä on Petsamoon maanteitse Norjan Storskogin rajanylityspaikan kautta 300 kilometriä. Noin vain Petsamoon ei kuitenkaan mennä, vaan Venäjä vaatii tulijoilta viisumin. Seuraavassa katsaus alueen suomalaishistoriaan ja vähän siitäkin, miltä Petsamossa tänä päivänä näyttää.

Suomesta Inarin Nellimistä Norjaan Sortbrysttjern-järvelle kulkee merkitty vaellusreitti, Piilolan polku, joka avattiin 10 vuotta sitten. Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestää yhdessä Ylä-Paatsjoen kansal­lis­puis­to­hal­linnon kanssa ohjatun Piilolan polun juhlavaelluksen 30.8.-1.9.2019.

Pohjoisimmassa Lapissa on runsaudenpula mukavista luontoretken kohteista. Tässä tarjoamme muutaman vinkin päiväretkikohteista, jotka ovat Inarin ja Utsjoen kylien tuntumassa.

Luontoelokuvien tekijä Petteri Saario on kulkenut Inarin Lapissa jo vuodesta 1981 alkaen säännöllisesti. Hänellä on monta paikkaa joita hän suosii erityisesti, mutta Saariselän Sanomien lukijoille hän tarjoaa ajatuksia luonnon laajemmasta kokemisesta.

Metsähallitus avasi Urho Kekkosen kansallispuiston perusreitit maastopyöräilylle kesällä 2017, minkä jälkeen maasto­pyö­räi­li­jöiden määrä alueella on luonnollisesti kasvanut.

Tätä juttua kirjoittaessani toukokuun puolivälissä näyttää siltä, että kevät etenee rauhallisesti. Sää on kohtalaisen viileä, lumet sulavat hitaasti eikä suurtulvia ole odotettavissa. Urho Kekkosen kansallispuistossa pohjoinen luonto herää maltilla valoisaan kevääseen ja kesään.

Arktisia unelmia -näyttely esittelee pohjoista matkailua ja arkkitehtuuria 1930–1950-luvun Suomessa. Lapin hotellien ja majatalojen kautta valottuvat paitsi kotimaan matkailun kehitys, myös kansainväliset ja kansalliset vaikutteet kasvavan maan ilmeessä.

Sateenkaarenpää on kuin pieni kultakylä keskellä erämaata. Vaikkakin se on nelostieltä vain muutaman kilometrin päässä, ei maantien pauhu kuitenkaan kuulu kurun pohjalle. Sateenkaarenpään pihaan asti ei pääse autolla.

Jouko ja Eeva-Liisa Vainioranta ovat pyörittäneet Vuotson Majaa lähemmäs viisi vuotta. Pariskunta on viihtynyt paikkakunnalla ja puuhailu majatalon parissa on ollut mieluisaa.

– Joskus työ vain on sellaista, että nukkuminen jää vähille. Varsinkin kesällä, kun keski-eurooppalaiset tulevat ja hehän eivät ymmärrä, että täällä on kesälläkin valoisaa läpi yön. Siellä saattaa keskellä yötä olla joku soittelemassa ovikelloa, naureskelee talonisäntä Jouko Vainioranta.