Mokta-tuvan olohuoneessa juttu luistaa ja välillä nauru remahtaa kattoon asti. Välillä porukka äityy puhumaan yhteen ääneen. Siten joudutaan jakaa jo puheenvuorojakin. Tämä on Mokta-tuvan arkea.

Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö SámiSoster avasi yli vuosi sitten toimintatuvan Vuotson kylälle. Tupa sai nimekseen Mokta-tupa, jonka tarkoituksena on tarjota vuotsolaisille olohuoneen omainen tapaamispaikka, jossa on viriketoimintaa erityisesti vanhuksille. Nyt talolle on vakiintunut oma käyttäjäporukka, joka käy Moktassa joka viikko säännöllisesti.

Ivalon lentokentän vasta valmistunut laajennusosa toi kaivattua liiketilaa myös paikallisille yrittäjille. Saariselällä jo 15 vuoden ajan Design Center -yritystään pyörittäneet Pirjo Karvonen ja Juha Koivisto totesivat, että aika oli kypsä liiketoiminnan laajentamiselle, ja siihen lentokenttä sopi erinomaisesti.

Viime viikolla saman päivän aikana saatiin lukuisia näköha­vain­toil­moi­tuksia nelostiellä poukkoilevasta porokaksikosta Vuotsosta 12 kilometriä etelään. Kyseessä oli vaadin ja vasa, jotka olivat jääneet sarvistaan kiinni toisiinsa.

Metsähallituksen Luontopalvelut ja vapaaehtoiset kävivät läpi lähes 1000 maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan reviiriä ja tarkistivat pesinnän onnistumisen. Pesintätarkastusten tulokset on nyt julkaistu.

Elvis Presley’s music is still alive and finding his way to the hearts of new generations again and again. This american artist has been named the most famous person of the 20th century. Presley is said to popularise rock and roll music and considered to start whole cultural revolution.

Kahden jokikohteen kalastusluvat ylittyivät Utsjoella inhimillisen erehdyksen vuoksi viime kesänä. Metsähallitus ilmoitti asiasta perjantaina Utsjoen kuntakohtaisessa neuvottelukunnassa.

Nyt juhlitaan pitkään! 50-vuotisen historian kunniaksi ja seuraavaa 50 vuotta varten Saariselän hiihtokeskus tarjoaa jotain ainutkertaista: kausilipun, joka on voimassa seuraavat 50 vuotta eli vuoteen 2070 saakka.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on menossa kohti isoja uudistuksia: laajennus, peruskorjaus, näyttelyuudistus ja kokoelmasiirrot.

Kun lähi-ihmiseni Hertta ehdotti, että lähdetään yöksi Metsähotelliin Kiilopäälle, en tajunnut, mistä on kyse. Hotellin ymmärsin ja metsäkin on minulle selvä juttu, mutta metsähotelli?

Kun kuljet patikkapolulla, hiihdät laduilla tai umpihangessa, käytät kansallispuiston taukopaikkoja päiväretkillä tai yön yli vaelluksilla, sinusta jää aina jälki. Mutta millainen jälkesi on?

Tässä sarjassa käydään läpi 1970-luvulla alkaneen kultaryntäyksen vaiheita Ivalojoen alueella. Sotajokeen virtaavalla Vuijemilla oli kaivettu jo 1800-luvun lopulla. Nyt sen rannat täyttyivät valtauksista. Sinne eksyi myös kultamaiden myöhempi moniosaaja Seppo Mauno.

Talvi tuli tänä vuonna Saariselälle ajallaan ja samalla erilaiset talviset aktiviteetit alkoivat lisääntyä. Hiihtokansa pääsee laduille ja muidenkin aktiviteettien reitit valmistuvat pikkuhiljaa.

Syyskuun alussa Inarissa käynnistyi Sujuvasti arktiseen elämään -hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa kuntaan saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista paikalliseen yhteisöön niin, että yhä useampi päättäisi jäädä kuntaan pysyvästi. Kaksi vuotta kestävää hanketta koordinoi Jan Denks, jolla itselläänkin on kokemusta sesonkityöstä.

Kaamosjazz järjestetään Saariselällä 21.11. – 24.11.

Lunta kertyy Keski- ja Pohjois-Lappiin lauantai-iltapäivään mennessä yleisesti 15‒25 senttimetriä, Keski-Lappiin paikoin jopa yli 30 senttimetriä.

Huopataiteilija Kaija Paltto sai näyttelykutsun Phuketiin, Thaimaaseen. Thaimaalainen kuvataiteilija Boonkasem Kowsanti halusi kutsua Kaijan vierailevaksi taiteilijaksi osaksi hänen omaa näyttelyään, joka on esillä tammikuussa. Kaija vastasi kutsuun myöntävästi ja matkaa taideteoskiensa kanssa tammikuun alusta Phuketiin.

Ivalolainen Saara Mehtäjärvi perusti Saariselälle Ravintola Petronellan 31 vuotta sitten. Siihen aikaan hänen toinen poikansa Esa Mehtäjärvi toimi Petronellassa keittiömestarina. Esa kävi aikoinaan Rovaniemellä Tapio Soinnun ja Eero Korhosen opissa kolmevuotisen kokkikoulun ja erikoistui sen jälkeen keittiömestariksi.

– Ensimmäisenä keväänä valmistumisesta tulin Teerenpesän keittiöön, samana vuonna kun Teerenpesä avattiin, Esa muistelee.

Ahkun Tuvan Joanna Jompan haaveili lapsena ja vielä aikuisiälläkin,että hänestä tulisi muotisuunnittelija. Neljän vuoden vanhana hän alkoi puuhastella käsitöiden parissa ihan tosissaan. 1970-luvulla 8-vuotias Joanna möi ensimmäiset tekemänsä matkamuistot turisteille Ahkun Tuvan matkamuis­to­ki­oskissa.

– Ne olivat poropannulappuja, muistelee Joanna Jompan.

Ulkopaik­ka­kun­ta­laisen miehen epäillään ajaneen humalassa maanantain ja tiistain välisenä yönä Inarin Saariselällä autolla ravintola Teerenpesän seinään.

Lemmenjokilaista poromiestä Juhani Jomppasta on kuvailtu ensimmäiseksi saamelaiseksi matkailuyrittäjäksi Inarin kunnassa. Hän aloitti matkailutoiminnan Lemmenjoella kuljettamalla ihmisiä Nuoli-veneillään vuodesta 1946 Inarin Sikovuonosta Lemmenjoelle sekä Inarinjärvellä Ukonkivelle. Juhani meni naimisiin vuonna 1955 helsinkiläisen Kirstin kanssa ja näin kylään tuli ensimmäinen suomalainen vaimo. Pariskunta jatkoi matkailun kehittämistä yhdessä Lemmenjoella, jossa suurena apuna oli myös Kirstin laaja kielitaito. Juhanin ja Kirstin tyttäret Aleta, Margetta ja Joanna jatkoivat vanhempiensa jalanjäljillä pyörittäen Ahkun Tupaa.

Lemmenjokilainen Aslak Paltto ei esittelyjä oman kansansa parissa kaipaa. Jokainen saamelainen on ainakin kuullut Aslak Palttoa jossain muodossa. Aslak on nimittäin YleSápmin radioääni. Hän on toimittaja, dokumentaristi, erilaisten saamelaisten tapahtumien juontaja ja saamelaisnuorten urheiluinnostaja. Lisäksi hän on Sallivaaran paliskunnan poromies.

Käsityöntekijä ja korutaiteilija Kikka Laakso asuu Lemmenjoen Kuivajärvellä, jossa hänellä on oma käsityö- ja taidepaja Kammigalleria. Galleria on avoinna kaamoksen aikaan tilauksesta. Kammigalleriassa Laakso esittelee omaa tuotantoaan, aitoja käsin kaiverrettuja koruja, lapinpuukkoja, taidetta ja uutta muotoilua poronsarvesta ja -nahasta. Lisäksi galleriassa on perinne- ja porokäsitöiden näyttely.

– Aiheet teoksiini kumpuavat omasta lähiympäristöstäni, pohjoisesta luonnosta, revontulista, ornamentiikasta ja perinteestä yhdistäen ne nykyaikaan, taiteilija Kikka Laakso kuvailee.