Ihmiset

Tuomo Jantunen puki Kiilopään kirjaksi

Kiilopään legendaksi kasvanut Tuomo Jantunen esitteli joulukuussa Kiilopään kabinetissa teostaan, johon on koottu tasan sata kertomusta Kiilopään tunturikeskuksen eri vaiheista.

Suomen Ladun entiselle pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalle Kiilopään kehittäminen 1970- luvulta uudelle vuosituhannelle oli sydämen asia. Hän oli käynnistävänä moottorina käytännössä kaikelle, mikä teki Kiilopäästä suositun kohteen muillekin kuin latulaisille. Ensilumen ladut, päärakennuksen valmistuminen, sen jälleen rakentaminen tulipalon jälkeen, maastopyöräily ja sauvakävely, savusauna sekä kuntoihme nimeltä Dominick Arduin ovat kaikki kytkennässä Jantuseen.

Jantunen valmisteli teoksensa yhdessä sen kustannustoimittajaksi valikoituneen Heidi Lokin kanssa. Kirjan sata kertomusta ovat kooste Jantusen suosituissa Kiilopään tarinailloissa pitämistään muisteluista, joita hän on viime vuosina julkaissut myös blogiteksteinä www.kiilopaa.fi/blogi . Niitä ehti syntyä kahden vuoden aikana joka viikko yksi.

Jantunen myöntää, että monelle vanhalle Kiilopään kävijälle tarinat saattavat olla pääosin tuttuja. Hän kuitenkin kiittää Heidi Lokin taitavaa tekstien editointia uuteen asuun, sekä muistuttaa kirjan kertovan nuoremmille polville syvää tietoa Kiilopään kehittämisestä.

– Lisäksi haluan aivan erityisesti kiittää vanhan ystäväni Olli Kansasen upeita kaukokuvia Saariselän tuntureista. Ne, jotka tulevat uusina käymään Kiilopäällä, saavat kirjasta tietoa siitä mitä Kiilopäällä on tapahtunut, ja minkälainen on tämä tunturien keskellä sijaitseva Suomen Ladun ylläpitämä paikka. Kirjassa tuodaan esille myös, miten valtava talkoomäärä on alusta pitäen pitänyt paikkaa pystyssä. Ilman näitä kenties jopa tuhansia talkoolaisia ei Kiilopää koskaan olisi noussut tähän pisteeseen, painotti Jantunen kirjan julkistamistilaisuudessa.

Jantunen on aiemmin muistellut, miten latulaiset olivat ratkaisevassa roolissa kun Saariselän vaellusretkeily nousi jaloilleen. Latulaiset talkoilivat 1952-53 Sudenpesän, Vongoivan kammin ja Muorravaarakan tuvan.

– Talkoot ovat olleet suuri tekijä latulaisten yhteenkuuluvuudessa, kiteytti Jantunen.

Paikalla oli myös Lapin radion entinen toimittaja ja kuntoiluihme Esko Ranta , jonka kanssa Jantunen on pitänyt tarinailtoja Dominick Arduinista. Kustantaja Väylä-Kirjojen Tuomo Korteniemi puolestaan muisteli käyneensä ensi kerran Kiilopäällä siellä pidetyllä partioleirillä.

Kirjan ilmestymisjuhlan päätteeksi työntyi Jantunen ystäviensä kanssa asiaan kuuluvasti remontoinnin läpikäyneeseen Kiilopään savusaunaan.

Teksti ja kuvat

Tuomo Jantunen: Kiilopään kiehisiä – 100 tarinaa Saariselän tuntureilta,

310 s, Väylä-Kirjat 2021

Suomen Ladun entinen toimitusjohtaja sekä Kiilopään tunturikeskuksen kehittäjä Tuomo Jantunen on koonnut Heidi Lokin avustamana Saariselän retkeilyä, ja Kiilopään osuutta siinä erinomaisesti kokoavan teoksen. Tarinat perustuvat Jantusen muisteluihin, joita hän on pitänyt mm. Kiilopään tarinailloissa, ja joita on ilmestynyt jo aiemmin hänen blogeissaan.

Kirjassa käydään mm. Inarin Lapinkävijäin julkaiseman 1:40 000 Saariselän kartan merkitys alkuajan vaeltajille, Kiilopään vetäjät Aslak Peltosesta Rauni Määttään ja siitä Pirjo Kouvoon ja nykyiseen vetäjään Seppo Uskiin saakka.

Oma kertomuksensa on Kiilopään tuoreen päärakennuksen julma tulipalo 1983.

Mukaan mahtuu myös tarinaa erävaelluksen SM-kisoista, partioleireistä, Kiilopään kymmenen laen kierroksesta, ensilumenladuista ja valaistusta ladusta, lumi- ja jääveistoksista sekä Kiilopään oppaista. Dominick Arduinille on luonnollisesti osoitettu useampikin tarina. Myös moni muu Kiilopään vaikuttaja saavat ansaitsemaansa kunniaa, kuten taiteilija Olavi Kero , arkkitehti Risto Vuolle-Apiala ja opas Eetu Aikio .

Unohtaa ei sovi tietenkään Kiilopään savusaunaa ja siihen liittyvää kylmäkylpylää, tunturivaeltajien viittä käskyä, lumikenkäilyä ja maastopolkupyöräilyä.

Sadas ja viimeinen kiehinen on osoitettu Kullervo Kemppiselle , ja se onkin oivallinen valinta teokselle, joka tulee tukevasti täyttämään osuuttaan Saariselän retkeilystä kertovien teosten joukossa.