Paikallisuutiset
Tapahtumia voi järjestää kestävästi myös herkässä luonnossa ja suojelualueilla – Joulupukkiakin toivotaan mukaan Lapin kiertotaloustalkoisiin
Huippusuosittujen Paimenviikkojen halutuimpia kohteita löytyy Ylä-Lapista. Hakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä lähes 15 000.
Jos tapahtuma järjestetään luonnon keskellä, se kiinnostaa. Eikä hyvästä tapahtumaideasta tarvitse luopua, vaikka kyseessä olisi luonnonsuojelualue.
Ylitornion Aavasaksan vaaralla järjestetty Aawastock-festivaali on tästä hyvä esimerkki. Tapahtuma teki vuonna 2022 paluun pitkän tauon jälkeen, vaikka Kruununpuisto oli muuttunut luonnonsuojelualueeksi.
– Jos tapahtuma ei uhkaa alueen luontoarvoja, se saa yleensä luvan. Lupaehtoihin liittyy muun muassa, että yleisömäärä on rajattu, tapahtumaa ei järjestetä lintujen pesintäaikaan ja käytetään vain olemassa olevia kulkureittejä, vuoden 2022 Aawastockin tuottaja Karolina Ajanki sanoo.
Ajanki puhui asiasta Saariselällä järjestetyssä Pidä Lappi Siistinä ry:n kaksipäiväisessä Siisteintä ikinä! -seminaarissa.
Ajanki huomautti, että kun tapahtuma järjestetään yli 200 metrin korkeudessa, vaatii se kunnolliset turvajärjestelyt.
– Tiesin, että luonnonsuojelualueilla järjestetyt tapahtumat eivät ole aina menneet kivuttomasti. On sattunut erittäin vaarallisia tilanteita. Nyt halusimme, ettei kenenkään tarvitse pelätä esimerkiksi pudotuksia. Eikä tarvinnut, Karolina Ajanki havainnollisti.
Liekö kunnioitusta tapahtumapaikkaa kohtaan vai festarietiketin täydellistä noudattamista, että tapahtuman jälkeen alueelta ei löytynyt roskan roskaa.
Seuraavan Aawastockin järjestäminen on selvittelyn alla. Päätöksiä ei ole tehty mihinkään suuntaan, mutta ajatusta ei missään nimessä ole haudattu.
Espoon kaupungin kulttuurisuunnittelijana työskentelevä ylitorniolaislähtöinen Karolina Ajanki on tutkinut enemmänkin, miten hauraassa luonnossa järjestetään kestäviä tapahtumia.
Hän on myös muun muassa tehnyt vuonna 2020 opinnäytetyönään Metsähallitukselle Juhlat luonnon helmassa -oppaan. Aawastock-hankkeessa vuonna 2022 tuotettiin Leader-rahoituksella Kestävien tapahtumien Tornionlaakso -opas.
Jos vielä alkuvuodesta 2020 luonnossa ei ollut suurta ruuhkaa, korona ja sitä seuranneet tapahtumat käänsivät tilanteen päälaelleen.
Saariselän seminaarissa niin ikään puhunut virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf Metsähallituksen Luontopalveluista kertasi, millaisten haasteiden edessä Luontopalvelut on lisääntyneiden tehtäviensä ja pienentyneen budjettinsa kanssa.
– Kansallispuistot ovat ainakin vielä sellainen laji, joka jaksaa lisääntyä, Kopf heitti kertoessaan, että niiden määrä on 2000-luvulla kasvanut 12:lla.
– Korona on siirtänyt kävijäpainetta talvesta kesään, jolloin maasto kuluu enemmän Kopf havainnollisti positiivisen kehityksen tuomia haasteita.
Koska seminaarissa puhuttiin paljon osallisuudesta ja ihmisten kannustamisesta kokijasta tekijäksi, myös Alexander Kopf kehui vapaaehtoistyötä ja Luontopalveluiden ahkeria vapaaehtoistyöntekijöitä.
Luontoon liittyvä vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, mistä osoituksena on, että vuosittain suojelualueilla talkoisiin osallistuu tuhansia vapaaehtoisia.
Kopf ei kuitenkaan näe, että vapaaehtoiset voisivat ottaa tehtäväkseen niitä tehtäviä, joista Metsähallituksen Luontopalveluiden muutosneuvotteluissa karsittiin.
Yksi huippusuosituksi osoittautunut vapaaehtoistoiminta ovat olleet Metsähallituksen Paimenviikot, joihin osallistuvat maksavat siitä, että he pääsevät viikoksi paimentamaan lampaita, lehmiä tai hevosia kansallispuistoissa ja suojelualueilla.
Tänä vuonna hakemuksia paimenviikoille tuli lähes 15 000.
– Suosituimpien joukossa ovat olleet Ylä-Lapin kohteet: Lemmenjoella Kaapin Jouni ja Utsjoella Välimaa, Kopf mainitsi.
Mielenkiintoista oli, ainakin seminaarin ekologisuusteeman läpi tarkasteltuna, kun Alexander Kopf kertoi, että Ylä-Lapin alueen luontokohteiden käymälöiden jätteet menevät poltettavaksi Kittilään, osa jopa Ruotsin puolelle.
Kaikkea ei voi jättää tuleville sukupolville
Siisteintä ikinä! -seminaarissa pohdittiin muun muassa luonto-, ilmasto- ja kiertotalousasioita parinkymmenen puhujan voimin.
Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestökoordinaattori Raisa Wegelius tiivisti seminaarin antia korostamalla, että nykyinen päättäjäsukupolvi ei voi vain jäädä odottamaan ratkaisuja tulevilta sukupolvilta.
– Nuorissa on tulevaisuus, mutta emme voi sälyttää kaikkea vastuuta tulevalle sukupolvelle, kun me olemme sitä ikäluokkaa, joka tekee päätöksiä nyt. Meidän pitää itse mahdollistaa se, että nykynuoret pystyvät toimimaan paremmin kuin me, Wegelius sanoi.
Hän korosti aikuisten vastuuta myös kotitalouksissa, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä.
– Emme voi ajatella, ettei tällä minun pahvimukillani ole merkitystä, kun se on vain yksi pahvimuki. Jokaisen pitää henkilökohtaisesti saada aikaan muutosta. Voimme ajaa muutosta positiivisen kautta, mutta pitää uskaltaa avata suumme myös kertoaksemme, mikä ei ole ok.
Raisa Wegelius toivoi, että esimerkiksi kulttuuri- ja urheilupuolen esikuvat sekä ennen kaikkea vaikuttajat saataisiin sitoutettua ilmasto- ja kierrätysmyönteisyyteen.
Myös Lapin erityisolosuhteita käsiteltiin seminaarissa. Esimerkiksi haja-asutusalueilla ei voi vielä järjestää kaikkia jätekeräyksiä, eikä se olisi edes ilmastoviisasta.
Seminaariväki toivoi, että kiertotaloudesta tehtäisiin osa Lapin matkailubrändiä.
– Olisi tosi kiva valjastaa joulupukki mukaan. Hän voisi käydä kesäkiertueella hakemassa lahjaroskat ja käyttämättömät lahjat takaisin kierrätykseen ja kiertoon.
Saariselän kaksipäiväiseen seminaariin osallistui muun muassa tapahtumantekijöitä, ympäristöammattilaisia, yhteisövaikuttajia ja kuntien edustajia ympäri Suomea.