Paikallisuutiset
Saamelaiset Suomessa, osa 3
Sámi Duodji ry vaalii saamenkäsitöiden korkeaa tasoa
Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka toimii saamenkäsityöntekijöiden etujärjestönä. Tänä vuonna yhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 45 vuotta.
Sámi Duodji ry perustettiin, koska saamelainen käsityö haluttiin saada yhdistyspohjalle. Taustalla oli halu varmistaa, että saamenkäsityön korkea laatu ja aitous säilyisivät myös tulevaisuudessa.
Yhdistyksen alkuaikoina toiminnassa keskityttiin pääasiassa näyttelytoimintaan, duodjin (saamenkäsityö) tunnetuksi tekemiseen, neuvontatyöhön ja varojen hankintaan.
Näiden lisäksi yhdistyksen sääntöihin kirjattiin edunvalvontatehtävä: Sámi Duodji ry:n tehtäviin kuului vaalia saamenkäsitöiden korkeaa tasoa. Se on yhdistyksen toiminnan keskiössä edelleen.
– Yhdistys edistää ja valvoo saamelaisten käsityöntekijöiden koulusta ja ammattitaidon kehittämistä esimerkiksi järjestämällä kursseja ja muita tilaisuuksia eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa, kertoo Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Marjaana Aikio .
Yhdistys muun muassa ylläpitää yhteyksiä tuottajiin, jotta käsityöntekijöille voidaan turvata raaka-aineiden sekä työvälineiden saanti. Esimerkiksi paulojen kutomisessa käytettäviä tiuhtoja tai nahkatöissä käytettäviä kaapimia valmistaa vain pieni määrä käsityöntekijöitä.
Yhdistys tarjoaa jäsenilleen myös neuvontaa tuotekehittelyyn. Tällä hetkellä toimintaa hankaloittaa hieman työskentelytilojen puute, Aikio kertoo.
– Omia työskentelytiloja etsitään aktiiviseksi, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa meillä on edessä omien toimitilojen rakentaminen.
Sen sijaan toiminnan alkuaikoina enemmän esillä ollut työsuojelu ja siihen liittyvä lainsäädännöllinen puoli on nykyisin jäänyt taka-alalle, mutta yhdistys valvoo edelleen aktiivisesti esimerkiksi saamelaiskulttuurin käyttöä matkailussa.
Duodji ilmentää saamelaiskulttuuria
Saamelaisessa kulttuurissa esineillä on aina käyttötarkoitus. Käsitöiden tekemiseen valmistaudutaan pitkin vuotta, sillä tarveaineet löytyvät kaikki luonnosta. Materiaaleissa käytetään paljon poroa, josta voidaan hyödyntää koko eläin.
– Esimerkiksi paras talvikenkä on porosta tehty karvakenkä. Se ei tuo lunta sisälle ja on lämmin. Toki se kuluu kadulla käveltäessä, mutta se on hyvä esimerkki siitä, miten käsityö on säilynyt satoja, jopa tuhansia vuosia. Poro on myös ekologinen materiaali, Aikio toteaa.
Sámi Duodji ry:n jäsenet myyvät tuotteitaan yhdistyksen oman Sámi Duodji -merkin alla. Merkki kertoo, että tuote on korkeatasoinen ja se on valmistettu perinteisin työmenetelmin ja perinteisistä materiaaleista.
– Sámi Duodjin kohdalla ei voida puhua matkamuistosta, vaan käyttöesineestä. On kuitenkin totta, että käsityöllä on arvoa ja joskus korkea hinta, eikä sitä siksi raskita käyttää, jolloin se päätyy koriste-esineeksi, Aikio sanoo.
Perinteisten saamenkäsitöiden valmistus tarjoaa myös tärkeän mahdollisuuden elinkeinonharjoittamiseen saamelaisalueella. Jokainen matkailija saa itse kuitenkin päättää, millaisen muiston matkastaan Lappiin halua viedä mukanaan kotiin, Aikio korostaa.
– Käsitöitä on myyty monenlaista tuolla teiden varsilla. Jokainen voi kuitenkin ostaa juuri sellaisia matkamuistoja kuin haluaa, mutta jos haluaa tukea ja säilyttää aitoa, saamelaista käsityötä ja käsityökulttuuria, niin silloin Sámi Duodji -merkki kertoo siitä.
Sámi Duodji ry
Vuonna 1975 perustettu saamenkäsityöntekijöiden etujärjestö.
Järjestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoimintaa.
Pitää yllä tiiviitä yhteyksiä Norjan, Ruotsin sekä Venäjän saamenkäsityöyhdistyksiin.
Sámi Duodji -merkin alle kuuluvat perinteisin työmenetelmin ja perinteisistä materiaaleista valmistetut korkeatasoiset ja käyttäjälähtöiset tuotteet.
Yhdistyksellä on Duodji Shop -myymälä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa, missä on laaja valikoima saamenkäsitöitä. Duodji Shopissa myydään myös saamelaista kirjallisuutta ja musiikkia.
Yhdistyksen kautta myynnissä olevia tuotteita voi ostaa myös Sámi Duodji ry:n verkkokaupasta.
Perinteiset elinkeinot kuvastavat saamelaista elämäntapaa
Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kuuluvat kalastus, keräily, käsityö, metsästys ja poronhoito, mutta myös niiden modernit harjoittamisen muodot, kuten porotilamatkailu tai erä- ja luonto-opastus. Näiden elinkeinojen merkitys on saamelaiselle kulttuurille ja yhteisölle edelleen tärkeä, sillä ne ilmentävät luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta sekä saamelaista elämäntapaa. Perinteisten elinkeinojen harjoittaminen nähdäänkin pelkän taloudellisen näkökulman sijaan laajasti osana koko elämäntapaa ja kulttuuria, keinona ylläpitää suvun perinteitä sekä tapana hankkia perheelle ravintoa, vaatteita, esineitä ja koruja.
Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa.
Nykyisin elinkeinoja, kuten metsästystä, kalastusta ja keräilyä, harjoitetaan myös harrastus- ja virkistysmielessä.
Lähde: Saamelaiskäräjät/ www.samediggi.fi
Paikallisuutiset
