Paikallisuutiset

Saariselän Sanomat kasvoi matkailukeskuksen mukana – ”Matkailijoille oli mukava, kun he saivat vielä samalla viikolla mukaan lehden, jossa oli heidän kuvansa ja haastattelunsa”

Yksi aikakausi päättyy vuodenvaihteessa, kun Saariselän Sanomien julkaisu journalistisena tuotteena loppuu.

Vuoden 2025 alusta lehti on kaupallinen julkaisu, jossa ei ole enää journalistista sisältöä. Lukemista lehdestä löytyy kuitenkin jatkossakin.

Paperinen lehti ilmestyy jatkossakin neljä kertaa vuodessa suomeksi ja kerran englanniksi. Lehti on luettavissa myös näköislehtenä, joka on muun verkkosisällön tavoin luettavissa maksutta.

Historiallisen muutoksen Muutosten portilla on hyvä muistella historiaa. Mistä kaikki lähti aikoinaan liikkeelle?

Vastaus alkaa keväästä 1989. Siihen asti Hannu Rajala ja Matti Vesterinen olivat töissä Keski-Uusimaa-konsernin Viikkouutiset-lehdessä. Kumpikin kulki tahoillaan Saariselällä kiihtyvällä tahdilla.

Lapinkävijät olivat todenneet reissuillaan, että Saariselän alueelle tarvitaan oma lehti. Tekeväiset miehet näkivät alueen potentiaalin, yhdistivät voimansa ja tarttuivat tuumasta toimeen.

Rajala ja nyt jo edesmennyt Vesterinen perustivat Saariselän Sanomat, joka jakaa Suomen vanhimman matkailulehden titteliä Ylläksellä ilmestyvän Kuukkelin kanssa. Molemmat on perustettu keväällä 1989.

– Saariselän keskusta oli siihen aikaan aivan erilainen kuin nykyisin. Palvelut olivat laskettavissa yhden käden sormilla ja mökkejä oli muutamia. Ajattelimme heti, että lehteen tarvitaan kartta, Hannu Rajala muistelee nyt.

Tuo kartta on säilynyt Saariselän Sanomien keskiaukeamalla tähän päivään asti.

Uudessa lehdessä roolit jaettiin samalla tavalla kuin ne olivat Viikkouutisissa: Rajalasta tuli markkinointipäällikkö ja Vesterisestä päätoimittaja.

– Matti oli päätoimittaja ja minä vastasin kaikesta muusta.

Pian ensimmäisen, silloin nelisivuisen tabloid-kokoisen lehden ilmestymisen jälkeen molemmat muuttivat alueelle vakituisesti, joskin Ivalon kautta. Asuntopula ja tunturihinnat kun olivat todellisuutta jo silloin.

Keski-Uusimaa tarjoutui julkaisemaan tuoretta lehteä, mutta Rajala ja Vesterinen halusivat tehdä sitä omillaan itsenäisinä yrittäjinä. Toinen lehti oli jo 16-sivuinen.

Miehet aloittivat lehdenteon raa’alla jalkatyöllä: he kiersivät pakkasella nappaskengissä yrityksissä kertomassa uudesta lehdestä. Rajalan hyvä ystävä, Riekonlinnan apulaisjohtaja Veikko Halonen toimi paikallisoppaana. Vähitellen mainoskauppa alkoi käydä.

– Moni sanoi, että jos teemme jutun, he ostavat myös mainoksen, mutta sellaisia kytkykauppoja emme koskaan tehneet. Sanoimme kuitenkin ymmärtävämme yhteistoimintaa. Jos yrityksillä tai henkilöillä oli tärkeää asiaa, se tuli jossain vaiheessa ajankohtaiseksi ja juttu tehtiin silloin journalistisin perustein.

Saariselän Sanomien lisäksi Rajala ja Vesterinen kokeilivat kaikenlaista muutakin. Yksi kokeilu oli joka kotiin Utsjoella, Inarissa ja Sodankylässä jaettu Pohjois-Lapin Viikkouutiset.

Se kokeilu loppui puoleen vuoteen, kun kilpailu oli kovaa. Rajalan mukaan se sai myös rumia piirteitä.

Miehet hakivat laajentumista myös muihin keskuksiin. Pyhä-Luoston alueelle he tekivät pari mallilehteä, mutta totesivat, että alueen yrityspohja ei riitä kannattavan matkailulehden tekoon.

Levillä se taasen olisi riittänyt. Rajala ja Vesterinen lähtivät täyttämään Levin matkailulehtityhjiötä ja kävivät neuvotteluita niin kunnan, yrittäjäyhdistyksen kuin muidenkin alueen matkailutahojen kanssa.

Kaikki olivat hyvin kiinnostuneita ja näyttivät projektille vihreää valoa, kunnes aivan viimeisessä palaverissa Leviltä todettiin, että idea ja konsepti ovat loistavia, he toteuttavat ne omin voimin, Rajala muistelee.

– Saariselän Sanomien huippuaikoina teimme kevätsesonkina myös viikkolehteä. Se oli työllistävää, mutta matkailijoille oli mukava, kun he saivat vielä samalla viikolla mukaan lehden, jossa oli heidän kuvansa ja haastattelunsa.

Matti Vesterinen toimi päätoimittajana vuodet 1989–2004 eli eläkkeelle jäämiseensä saakka. Vuonna 2003 mukaan rekrytoitu Heikki Orava oli lehden seuraava päätoimittaja, joka vuonna 2006 osti lehden kustannusoikeudet itselleen.

20-vuotisjuhlavuonna 2009 Orava mainitsi pääkirjoituksessaan useampaan otteeseen sekä media-alan, tekniikan että talouden tuulet, tuiskut ja myräkät, jotka tuntuivat olevan arkipäivää jo silloin.

Ovat olleet sen jälkeenkin, sillä Oravan jälkeen lehdellä on ollut useampi kustantaja. Oravan seuraajana kustantajaksi tuli Ukko-Media Oy, jonka liiketoiminnot osti vuonna 2014 Fourpress Oy. Sen omistajiin kuulunut Suomalainen Lehtipaino kasvatti omistustaan 67 prosenttiin vuonna 2017.

Vuonna 2021 Hilla Group osti Suomalainen Lehtipaino Oy:n osake-enemmistön ja ryhtyi näin ollen julkaisemaan myös Saariselän Sanomia. Ensi vuodesta alkaen lehden julkaisusta vastaa Hilla Groupin myynti- ja markkinointiliiketoiminta.

Hannu Rajala muutti vuonna 2007 takaisin Tuusulaan. Heikki Oravan apuna hän toimi vielä pari vuotta sen jälkeen.

– Hyviä muistoja on lehdestä ja sen kehittämisestä. Teimme sitä koko Lapin matkailulle. Heikki teki jatkajana ansiokasta työtä.

Rahankiilto silmissä perustajat eivät olleet liikkeellä.

– Emme me lehdellä rikastuneet. Taloudellinen tulos ei ollut merkittävä.

Matti Vesterinen kuoli 3–4 vuotta sitten kotonaan Järvenpäässä nopeasti edenneen sairauden seurauksena. Kirjallisuutta pitkäaikainen päätoimittaja harrasti loppuun saakka.

Rajala on yhä Lapinkävijä. Tänä vuonna hän on tosin käynyt Saariselällä ”vain” pari, kolme kertaa. Yhteyttä pohjoiseen hän pitää jatkuvasti.

– Omaa mökkiä ei enää ole enkä ole ikinä saanut majoittua hotelleissa ilmaiseksi. Kaikki sukset ja monot lahjoitin tänä vuonna ukrainalaisille pakolaisille, kun hiihto ei enää tahdo onnistua ja mäkeen en uskalla mennä. Silti vähän jalat kuopivat, että pitäisikö vielä tulla ensilumia katsomaan.

Rajalan rutiineihin kuuluu, että ensimmäisenä hän ajaa Kaunispään huipulle katselemaan maisemia. Sieltä matka jatkuu kylälle kahville. Myös lähtiessä täytyy käydä vielä Kaunispäällä silmäilemässä maisemia.

– Aika Saariselällä oli merkittävä vaihe elämästä, joka ei koskaan häivy. Sieltä löytyi monia hyviä ystäviä. Viime kerralla Saariselällä tunnistin tosin enää kolme ihmistä, Rajala naurahtaa.

Saariselän Sanomien tuleva muutos, kuten koko media-alan myllerrys, harmittaa Hannu Rajalaa.

– Tällainen on todella ikävää. Printtimedia on nyt tienhaarassa. Harmittava juttu.

Jutussa on käytetty lähteinä Hannu Rajalan haastattelun lisäksi Saariselän Sanomien vuosien 2009 ja 2019 kevätnumeroita.