Paikallisuutiset

Pohjoissaame haltuun vuodessa - ”Tarvitaan motivaatio, hyvä ryhmähenki ja taitavat opettajat”

Iloinen pohjoissaamenkielinen puheensorina kuuluu oven takaa, kun Inarilaisen toimittajat koputtelevat Sajoksen luokkahuoneen ovelle. Seinän takana on käynnissä SAKK:n pohjoissaamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden oppitunti, jota vetää opettaja Outi Länsman.

Olemme lähettäneet Outille etukäteen viestiä, että olisi mukava haastatella muutamia opiskelijoita lähestyvän Saamen päivän kunniaksi ja aiheena ”saamen kielen opiskelu”. Ja innokkaita haastateltavia on löytynyt – luokan ovi aukeaa ja sieltä käytävälle tulevat opiskelijat Katariina Guttorm, Sari Valkonen, Iris Poikkijärvi ja Hanne Kusmin.

Mikä on saanut heidät tulemaan mukaan vuoden kestävään SAKK:n pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutukseen?

– Halusin varmuutta ja vahvistusta saamen kieleeni, etenkin kirjoitusasuun. Ja samalla tämä on tervetullut välivuosi työelämään. Tämä on ollut tosi kivaa vaihtelua ja täytyy sanoa, että meidän ryhmäytyminenkin on aivan mahtavaa, kiittelee Katariina, joka työskentelee Sajoksen markkinointipäällikkönä.

– Minulla on vähän samoja ajatuksia kuin Katariinallakin. Minulla on jonkinmoista kielipohjaa vanhastaan. Ja minähän olen käynyt aikaisemmin tämän saman linjan, mutta siitä on vain 25 vuotta aikaa, kun opiskelin SAKKilaisena tuolla Jeeran katon alla, kertoo saamelaismuseo Siidan talous- ja hallintojohtaja Sari Valkonen.

Sari lisää, että hän haluaisi kehittää erityisesti kirjoitustaitoaan.

– Sehän olisi tavoite, ettei tarvitsisi käyttää kääntäjiä apuna kirjoitustöissä. Eli kaiken kaikkiaan haluan sujuvampaa kielitaitoa.

Iris Poikkijärvi, 21-vuotias porukan kuopus, kertoo, että hän ajatteli saamen opintoja siltä kannalta, että on hyvä työelämässä osata saamen kieltä.

– Jos tulen asumaan ja työskentelemään täällä pohjoisessa sitten niinsanotusti isona, niin haluan kyllä senkin takia oppia saamea. Ja meillä on suvussa kielen menetyksen taustaa ja minä haluan nyt oppia ja ottaa takaisin perheen menettämän saamen kielen.

Iris lisää, että hänen kaverit puhuvat saamea ja hänestä on aina tuntunut siltä, että olisipa mukava ymmärtää, mitä he saameksi puhuvat ja osallistua keskusteluun saamen kielellä.

– Minä olen Laphan työntekijä, sairaanhoitaja, ja meitähän on täällä kurssilla neljä Laphan ihmistä. Työnantajalle kiitos siitä, että se mahdollisti meille tällaisen kielenopiskelun intensiivivuoden. Erityisesti Mirja Laiti on innostanut ja tukenut, sanoo Hanne Kusmin.

Hanne kertoo, että toki hänellä on myös iso halu oppia saamen kieli – saamen kielen puhumisesta hän on haaveillut pienestä pitäen.

– Minulla on jonkinlaista pohjaa saamen kieleen. Olen käynyt alkeet monestikin, mutta kun ei niitä ole ollut mahdollista käyttää, niin ne ovat unohtuneet. Ihan niin ei voi tosiaan sanoa, että olisin aloittanut syksyllä nollasta. Kyllä ne vanhat alkeisopinnot jossakin taustalla ovat ja aina joskus jotain tuttua nousee mieleen, kun oppitunneilla istuu, sanoo Hanne.

Aikuiskoulutustuki on tärkeä

– Me olemme täällä aikuiskoulutustuella. Aikuiskoulutustuki on meille mahdollistanut nämä opinnot, huomauttavat Sari Valkonen ja Katariina Guttorm.

– Juuri ennen tätä haastattelua puheltiin aamulla Outi-opettajan kanssa aikuiskoulutustuesta ja hän muisteli, että tällä aikuiskoulutustuella on ollut vuosien aikana tosi iso merkitys saamen kielen elvyttämisen kannalta. Monet virkaihmiset ja muutkin ovat juuri aikuiskoulutustuen avulla tulleet SAKK:iin opiskelemaan saamea, pohjoissaamea, tai vaikka inarinsaamea tai koltansaamea, kertovat haastatteluun tulleet pohjoissaamen opiskelijat.

Jatkossa opiskelu ei onnistu aikuiskoulutustuen avulla, sillä hallitus on päättänyt lakkauttaa tämän tukimuodon tänä vuonna.

Katso videolta kuinka Katariina, Sari, Iris ja Hanne keskustelevat saameksi siitä, mikä opiskelussa on heidän mielestä parasta.

Video: Ville Vaarala

Opiskelijat tuumailevat, että nyt käynnissä olevalla pohjoissaamen kielilinjalla ja SAKK:n kielilinjoilla yleensäkin on ollut suuri merkitys yhteiskunnalle.

– Kun miettii, että nytkin tuolla meidän tunneilla istuu vaikka Laphan väkeä sekä Inarin kunnan työntekijöitä, niin kyllähän sieltä tulee saamenkielistä työntekijää hyvin laaja-alaisesti monelle taholle. Se on hienoa, että Lapha ja Inarin kunta tukevat saamen kielen opintoja, koska niillä varmasti onkin eniten pulaa kielitaitoisista työntekijöistä.

– Meitä on yhteensä 13 opiskelijaa ja kaikilla on taustalla edes jonkinmoinen pohja kieleen. Taitaa olla niin, että jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä tutustunut edes pohjoissaamen alkeisiin tai sitten voi olla niin, että opiskelija tulee saamenkielisestä perheestä, kertovat Sari, Katariina, Iris ja Hanne.

Outi-opettaja on kuin saamen kielen tehdas

Pohjoissaamen kielen opiskelijat antavat kiitosta kurssin pääopettajalle Outi Länsmanille, jota he kehuvat mahdottoman taitavaksi opettajaksi.

– Heidi Kitti opetti meitä syksyllä pari kuukautta, hänen kanssaan opiskeltiin paljon kulttuuria ja hauskaa ja opittavaa riitti tuolloinkin.

– Outi on aivan kuin semmoinen saamen kielen tehdas. Moni on vuosien varrella mennyt hänen tunneilleen aivan nollastakin, ilman mitään kielitaitoa. Ja vuoden päästä hän on tullut sitten pois täysin saamea puhuvana.

Opiskelijat miettivät, missä on Outi-opettajan salaisuus ja he tuumailevat, että yksi on tietysti se, että hän puhuu oppilailleen koko ajan saamea.

– Ekalla tunnilla ehkä esittäydyttiin suomeksi, mutta aika pian hän vaihtoi saameen. Hänellä on hirveän hyvä ote, kun hän käyttää tunneilla koko ajan saamea. Kuuntelemme miten hän ne sanat ääntää, ja sanat sekä ääntämykset painuvat pikku hiljaa mieliimme.

Luokan aamurutiineihin kuuluu porista saamen kielellä tuoreet kuulumiset ja kelitiedot. Jokainen kertoilee, paljonko oli kotona aamulla pakkasta ja sitäkin pohditaan, miltä olo nyt tuntuu ja väsyttääkö.

– Eihän me siellä oppitunneilla aina niin ymmärretäkään, kuinka taitava ote Outilla on. Mutta kun tässä haastattelun aikana nyt ajattelee asiaa, niin Outi on miettinyt kaiken etukäteen. Ei se sattumaa ole, että hän kyselee meiltä montako astetta oli aamulla pakkasta ja kenen pihalla oli kaikkein kylmintä. Tällä tavallahan me opimme numeroita ja kaiken maailman taivutuksia, opiskelijat myhäilevät.

– Oppitunnit ovat hyvin intensiivisiä. Tuntuu ihan siltä kuin menisin aamulla johonkin kuplaan. Maailma menee kiinni, enkä ajattele mitään muuta kuin kieltä. Kun iltapäivä koittaa, niin luokan ovi aukeaa ja yhtäkkiä ollaankin arkimaailmassa ja voi taas ajatella muitakin asioita, naurahtaa Katariina Guttorm.

Opiskelijat kiittelevät sitäkin, että myös luova hulluus on tullut käyttöön saamen opiskelussa. Seinän takana on nimittäin SAKK:n medialinja, jonka kanssa on tehty yhteistyötä. Saamen opiskelijat ovat päässeet ääninäyttelijöiksi pieniin animaatioihin. Välillä luokassa innostutaan näyttelemään. Jos tehtävänä on dialogi, niin siitä saattaakin muotoutua peräti saamenkielinen pienoisnäytelmä.

Ryhmän paine kannustaa opiskelemaan

Opiskelijat puhuvat myös ryhmäpaineesta, joka tässä tapauksessa on vain myönteinen asia kielen opinnoissa.

– Meillä on tosi hyvä porukka. Olemme ryhmäytyneet ja tutustuneet toisiimme. Se ryhmäpaine näkyy sillä lailla, että jokainen pinnistelee ja miettii tosissaan niitä asioita mistä milloinkin puhutaan, olipa se genetiivi-akkusatiivi tai mikä hyvänsä.

– Toki vuosi on aika lyhyt aika oppia kieltä. Ei tuolla luokassa voi alkaa löysäillä, mutta ei kukaan sellaista haluakaan, kun jokainen on tänne vapaaehtoisesti tullut ja jokainen haluaa oppia kielen, sanoo Hanne Kusmin.

– Joskus heitellään spontaanisti kaikenlaista saameksi ja laitetaan kaikki peliin mitä osataan. Ja hyvin kaikki aina lähtevät mukaan ja kannustavat toisiaan, haastateltavat tuumailevat.

Opiskelijat muistuttavat, että kaikkihan eivät kielilinjalle edes mahtuneet. Hakijoita oli yli 30 ja ryhmä valittiin haastattelujen pohjalta.

Saamen opiskelu laajentaa maailmankuvaa

Opiskelijat ihmettelevät, kuinka paljon he ovat oppineet saamen kieltä syyslukukauden ja kuluvan tammikuun aikana.

– Opetus on ollut tehokasta ja kehitystä on jo tapahtunutkin. Kun lähdin täältä maailmalle yläasteen jälkeen ja tulin takaisin joskus kuusi vuotta sitten, niin ajattelin, että saamen kieli täytyy saada vielä paremmin haltuun, sanoo Katariina.

Sari lisää, että kyllähän saamen kieli avartaa maailmankuvaa, ja vahvistaa saamelaista identiteettiä.

– Äitinihän puhui saamea ja saamen kieltä hän puhui, jos meille tuli hänen saamelaisia sukulaisiaan. On jotenkin aika jännä tunne opiskella nyt saamea, kun monesti tulee sellainen olo, että tämä sana tai sanonta kuulostaa jotenkin tutulta ja kotoisalta, hän sanoo.

Iris kertoo, että heillä saamen kielen opiskelu näkyy jo perheessä.

– Kun minä tulin tänne kurssille, niin äitini innostui opettelemaan saamea virtuaalikoulussa. Tuemme toinen toisiamme saamen opiskelussa, sanoo Iris.

Ei ole tavatonta, että ihminen, joka opiskelee yhtä saamea, innostuu jossakin välissä opiskelemaan toistakin saamea – ja joskus jopa kolmatta, jolloin hän puhuu niin pohjoissaamea, inarinsaamea kuin koltansaameakin.

Opiskelijat kertovat, että heillekin on muistutettu, että nyt voisi iltaisin opiskella iltakurssina inarinsaamea. He innostuvat pohtimaan, olisiko heidän kielen opiskelulle etua, jos ryhtyisi lukemaan rinnakkain toistakin saamen kieltä.

– Opettajat sanovat, että se on vain hyväksi jos opiskelee paria kieltä yhtä aikaa. Sanasto ja puhuminen kuulemma vain vahvistuu siinä, he tuumailevat.

– Varmaan riippuu opiskelijasta, mutta minusta tuntuu, että toinen kieli sotkisi nyt ajatuksia. Yhdessäkin kieliopissa on tekemistä yhdellä kertaa, naurahtaa Hanne.

– Ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että kieliopinnot tukevat toisiaan. Mutta kun minäkin olen jo varttuneempi kielenopiskelija, niin kaikki vaatii tässä iässä jo pitempää sulattelua, pohtii Sari.

– Suomen kielihän tässä vahvistuu samalla kun oppii saamea. Täytyy miettiä myös suomen kieliopit ja astevaihtelut samalla, lisää Hanne.

Opiskelijat toteavat, että sekin on on kiehtovaa, että kun saamen kielen taito koko ajan kasvaa, niin yhä enemmän voi nähdä sisältäpäin millaista kieltä on oikein opiskelemassa:

– Pohjoissaame on hyvin vahvasti verbikieli. Verbejä riittää vähän asiaan kuin asiaan. Verbi voi olla niin kuvaileva, vaikkapa säähän liittyvissä asioissa, että adjektiivia ei enää tarvita. Ja suomessa on paljon passiivia, mutta saamen kieli on aktiivisempi.

Kaikki ovat hyvillään siitä, että Oddasat-lähetystä voi nyt ymmärtää ilman suomenkielistä tekstitystä.

– Minulla on kotona radio lukittuna Saamen radioon, eikä enää suomenkieliselle kanavalle. Kun lähden ulos, niin koira jää kuuntelemaan saamenkielistä lähetystä, kertoo Sari.

– Onhan se hieno tunne, kun huomaa, että minähän ymmärrän saamenkielisiä uutisia, sanoo Hanne.

Vuoden mittainen kulttuurikylpy

Pohjoissaamen kielen opiskelijat perehtyivät ennen joulua myös saamelaiseen käsityöperinteeseen parin viikon ajan. Kaikki tekivät jotain käsityötä, moni innostui tekemään sisnalaukkuja, jotkut peräti gákteja. Käsitöiden teko jatkuu keväällä ja silloin gáktintekijätkin ehtivät saada työnsä valmiiksi.

– Opettajat ovat käsityöpuolella saamenkielisiä, joten kieliopinnot eivät katkenneet käsitöitä tehdessäkään.

Opiskelijat ovat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä valitsemaansa pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutukseen. Sama koulutus käynnistyy taas ensi syksynä ja he suosittelevat sitä kaikille, joita pohjoissaamen oppiminen kiinnostaa:

– Tämä vuoden mittainen koulutus on aikamoinen saamelaisuuden kulttuurikylpykin. Ja koulutukseenhan hakeudutaan ihan kulttuurin ulkopuoleltakin, jos kiinnostusta vain on, sanoo Katariina Guttorm.

Suurin osa tämän hetken opiskelijoista tähtää kielitutkintoon huhtikuussa.

– Voi tavoitella ylintä tai keskitason tutkintoa. Tutkinto on sinänsä valinnainen, ei sitä ole pakko suorittaa, mutta usein opiskelijan työnantaja vaatii, että opiskelija voi tutkinnollaan todistaa kielitaidon, joka puolestaan oikeuttaa palkanlisään, he kertovat.

SAKK saa kaikilta haastatteluun tulleilta pohjoissaamen kielen opiskelijoilta kiitettävän arvosanan niin koulutuksesta kuin kaikesta muustakin:

– Kaikki on suunniteltu viimeisen päälle ja opettajat on huippuja. Ja ruokakin on tosi hyvää, kun se valmistetaan SAKK:n keittiössä. Ei sitä poronlihaa joka päivä syödä, mutta enemmän sitä on kuin normikoulussa. Ja taitaa SAKK:n ruokala olla ainoa opiskelijaruokala, jossa saadaan herkutella myös poronkielellä.