Paikallisuutiset

Pirkon Pirttiin kohta aukeava Piilopirtti tuo uuden ulottuvuuden Saariselän ravintolavalikoimaan – ”Taatusti vetää kööriä”

Ravintoloitsija Markku Seppänen on odotellut sopivien tilojen vapautumista jo vuosia. Nyt suunnitelma päästiin laittamaan täytäntöön.

Saariselän ikonisimpiin ravintoloihin kuuluva Pirkon Pirtti laajenee. Se saa nyt käyttöönsä koko rakennuksen, jossa toimi aiemmin myös Saariselän keskusvaraamo.

Tilaa onkin viime ajat remontoitu ravintolan uuden siiven ja konseptin käyttöön. Laajennusosan idea on yksinkertainen mutta alueella uusi: lappilainen buffetpöytä.

Siitä saa syödä rajattomasti paikallisia herkkuja, kuten poronkäristystä tai lohikeittoa.

– Elävän tulen äärellä kokataan muun muassa loimulohta ja nokipannukahvia. Meistä nuo ruoat tuntuvat hirveän tavallisilta, mutta niitä kysellään paljon. Ne ovat pohjoisen ruokia. Vielä, kun niitä tehdään elävän tulen äärellä, niin taatusti vetää kööriä, ravintoloitsija Markku Seppänen uskoo.

Vastaavanlaista buffetia ei Seppäsen mukaan löydy Saariselän alueelta.

– Minulla on ollut tämä mielessä monta vuotta. Olen odotellut, että saan tämän tilan käyttööni. Kun keskusvaraamo siirsi toimintonsa tien toiselle puolelle, ostin koko mökin.

– Uskon ja toivon, että kysyntää on. Aina, kun jotain uutta tulee, ihmiset ovat kiinnostuneita. Varsinkin, kun muilla ei vielä tällaista ole.

Lounasbuffetista ei ole kyse, vaan se on avoinna iltaisin Pirkon Pirtin normaaleina aukioloaikoina. Koska kyseessä on erillinen tila, sen voi varata yksityiskäyttöön myös muun ravintolan aukioloaikoina.

Ravintolan ja urakoitsijana toimivan Rakennusliike Rekonen Oy:n tavoite on saada buffetin puoli auki pääsiäiseen mennessä.

– Voi olla, että siihen ei aivan ehditä. Hommia on vielä paljon edessä, vaikka on niitä jo tehtykin. Tänä keväänä vielä buffakin avataan, ennen kuin huhtikuussa laitetaan lappu luukulle ja lomaillaan elokuuhun asti.

Uuden puolen nimeksi tulee todennäköisesti Piilopirtti.

– Ei siksi, että tämä olisi jotenkin piilossa, vaikka sisäänkäynti tuleekin pääsalin puolelta pienestä reiästä. Pirkon Pirtillä on vahva nimi, jota ei lähdetä muuttamaan. Tämä pyörii saman konseptin mukaisesti, mutta kuitenkin vähän eri kuviolla.

Buffetiin ei tule kylmäaltaita vaan kylmätaso, kuten myös lämpötaso. Ne mahdollistavat esimerkiksi valurautapatojen käytön esillelaitossa. Elävän tulen lisäksi tilaan tulee vesihyörytakka.

Buffetpuolelle mahtuu jatkossa 50 asiakasta ja à la carte -puolelle sata. Jälkimmäinen jatkaa toimintaansa entiseen malliin.

Markku Seppäsen mukaan kestosuosikit pitävät pintansa ravintolan ruokalistalla.

– Poro, rautu ja siika ovat niitä, mitä menee eniten ja ajasta riippumatta. Poronliha tulee Utsjoelta, kalasta suurin osa Kiveliön Kalalta ja Jäämereltä.

Vaikka kestosuosikkejakin löytyy, välillä ennakointi on hyvin haastavaa.

– Voi olla, että tammikuussa menee paljon jotain tiettyjä juttuja ja jotain muuta ei ollenkaan. Koittaa helmikuu, ja tilanne kääntyy päälaelleen. Joskus se vaihtuu ihan viikoittain. Poronkäristys on kestosuosikki myös à la carte -puolella, kuten varmasti myös seisovassa pöydässä, josta sitä saa kohta syödä niin paljon kuin haluaa.

Asuntojakin olisi, mutta päteviä työntekijöitä ei tahdo löytyä

Pirkon Pirtin ravintoloitsija Markku Seppäsellä on pitkä kokemus Saariselän alueen ravintoloista. Ura alkoi silloisesta Riekonkiepistä vuonna 1990.

Eri ravintoloissa Saariselällä ja Ivalossa työskenneltyään hän halusi nähdä myös koulupuolen. Vuoden keikaksi suunniteltu pesti keittiöalan opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa venähti 11 vuodeksi.

Pirkon Pirttiin hän tuli töihin vuonna 2016. Liiketoiminnan hän osti seuraavana vuonna ja kiinteistön kaksi vuotta myöhemmin.

– Catering-palvelut tulivat mukaan 2000-luvun alussa. Opettaja-aikoinakin tein cateringia toiminimellä. ”Keitraus” näyttelee Pirkon Pirtin liikevaihdostakin aika suurta osaa ja sitä on tarkoitus vahvistaa entisestään. Nimenomaan satsaamalla talvikauteen vielä enemmän.

Yrittäjän lisäksi Pirkon Pirtissä työskentelee tällä hetkellä 11 henkilöä – joita Seppänen vuolaasti kehuu muistuttaen, ettei moisen konseptin pyörittäminen yksin onnistuisi mitenkään.

Uuden puolen avaamisen myötä lisää väkeä tarvittaisiin, mutta ammattitaitoisen henkilöstön saannissa on suuria haasteita.

– Meillä olisi asuntojakin, johon majoittaa tekijöitä, mutta ei vain löydy tarpeeksi porukkaa. Talvella oli kolme thaimaalaista, mutta he kaikki ovat jo lähteneet. Yksi puolalainen on vielä, muut ovat paikallisia. Paikkakunnalta ei vain löydy tarpeeksi työntekijöitä. Pitää kuitenkin olla tietynlainen ihminen, että ravintola-alalla pärjää.

Tulevaisuudessa Seppänen suunnittelee järjestävänsä erilaisia ruokakursseja muun muassa ulkoruoanvalmistuksesta.