Paikallisuutiset

Pikkuraakut palasivat kotijokeen – raakunpoikasia vapautettiin ensimmäistä kertaa Suomessa

Luttojokeen on vapautettu tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa joen omasta raakkukannasta laboratoriossa kasvatettuja raakunpoikasia. Onnistunut istutus jatkaa erittäin uhanalaisen raakkukannan elämää jopa 200 vuodella.

Millimetrien kokoiset poikaset ovat syntyneet laboratorio-olosuhteissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla, minkä jälkeen ne ovat kasvaneet syksystä 2021 lähtien Luttojoen pohjassa soralaatikoissa. Vapauttamisen jälkeen poikaset kiinnittyvät joen sorapohjaan kasvamaan.

Raakku on maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen

Lutto- ja Suomujokien raakkukantaa elvytetään Jyväskylän yliopiston koordinoimassa kuusivuotisessa LIFE Revives -hankkeessa, jossa on mukana 69 jokea Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Suomesta hankkeessa on Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien raakkujokien lisäksi mukana jokia Pirkanmaalta, Etelä-Pohjamaalta ja Varsinais-Suomesta.

Hankkeen tavoitteena on elvyttää uhanalaisia raakkukantoja vahvistamalla kantoja ja kunnostamalla niiden sekä isäntäkalojen elinympäristöjä. Loisena elävä raakun toukka tarvitsee aina kalaisännän, mihin tehtävään kelpaa tässä tapauksessa vain lohi.

Maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen raakku eli jokihelmisimpukka on ollut katoamassa Suomu- ja Luottojoista, koska poikasten isäntänä toimiva lohi ei enää nouse jokiin.

– Kun joissa nyt elävien nuorimpien, 20-50-vuotiaiden, raakkujen rinnalle on saatu uusia yksilöitä, lajin elinvoimaisuus on varmistettu jopa 200 vuotta eteenpäin. Jos raakkutoukat keksisivät alkaa käyttää joissa elävää taimenta väli-isäntänään, raakkukantojen jatkuvuus olisi varmempi. Nyt toukat menevät kasvamaan vain lohen kiduksiin, meritaimen ei niille käy, sanoo hankkeessa työskentelevä biologi Saana Tepsa.

Katso video: Tällaisella välineellä pikkuraakut istutetaan Luttojoen pohjaan

Suomujoen poikaset hyvävoimaisia

Suomujokeen tänä kesänä kasvamaan tuotujen poikasten vanhemmat, 60 raakkua, vietiin Konneveden tutkimusasemalle syksyllä 2022.

– Suomujoen poikaset ovat hyvävoimaisia ja siksi ne saatettiin tuoda jo tänä kesänä jatkamaan kasvuaan kotijoelleen. Tänä vuonna aloitimme Konneveden tutkimusasemalla veden lämmittämisen poikkeuksellisen aikaisin, jo tammikuussa, joten poikaset ovat ehtineet kehittyä niin, että ne saatettiin istuttaa jo tänä kesänä, Saana Tepsa kertoo.

Raakku ei viihdy lämpimässä vedessä

Konneveden tutkimusasemalla poikasia kasvatetaan sisätiloihin rakennetussa keinojoessa, jonka vesi on Konnevesi-järven luonnonvettä, jonka läpivirtausta keinojoessa voidaan säädellä.

– Raakut eivät viihdy liian lämpimässä vedessä. Laboratorion kasvatusjokeen on rakennettu raakuille suotuisat olosuhteet. Joessa on esimerkiksi sorapohjalla varustettuja kasvatuslaatikoita. Luonnonjoessa raakut lisääntyvät ja toukat kiinnittyvät ensin joessa olevien lohien kiduksiin, mistä ne putoavat jokeen vajaan vuoden ikäisinä joen sorapohjaan kasvamaan, Saana Tepsa kuvailee raakkujen kasvuprosessia.

Laitoskasvatuksessa aikuisten raakkujen pariteltua ja hedelmöityksen tapahduttua naaras vapauttaa toukat kasvatusaltaaseen. Toukat kerätään meidän toimestamme ja “istutetaan” kalojen kiduksille. Kun poikaset ovat kypsiä (prosessi, jota voidaan lämpötilalla kontrolloida), ne tippuvat kaloista kala-altaiden pohjalle, josta ne kerätään aluksi ravintoliuoksessa kasvatettaviksi. Tästä ne siirretään myöhemmin soralaatikoissa tekojokeen.

Katso video: Sabrina Nykänen, Tuomo Sjönberg ja Heidi Kunttu asettavat pikkuraakut laatikoissaan Suomujoen pohjaan

Parin millimetrin kokoisia poikasia syötetään keinokasvatuksessa leväliuoksella. Jokeen istuttamista varten poikaset kuljetetaan kotijoelleen kylmälaukuissa, joissa veden lämpötilaa on mahdollista säädellä. Joella poikaset siirretään soralaatikoihin, jotka sijoitetaan joen pohjalle.

Lue aiheesta lisää: He pitävät raakut elossa - Saana Tepsan juuret Sodankylässä

Istutuslaatikoiden sijainti on tarkasti tiedossa

Tänä kesänä Suomujokeen pienissä soralaatikoissa istutetut poikaset ovat kasvaneet Konnevedellä parin kuukauden ajan. Istutuskohdat ovat tarkasti kasvattajien tiedossa.

- Poikaset istutetaan joen pohjaan sellaisiin kohtiin, missä raakkuja tiedetään olevan. Kun poikaset ovat laatikoissa, niiden kasvamista on mahdollista seurata mikroskoopin avulla, Jonna Kuha ja LIFE Revives-hankkeen projektipäällikkö Heidi Kunttu kertovat ja nostavat kylmälaukusta esille keltaisia muovirasioita, joissa mikroskooppisen pienet raakunpoikaset asustavat.

Istutuslaatikoissa on edellisenä kesänä Luttoon istutettuja poikasia ja ne on nostettu pois joesta, jotta kasvua ja talven yli selviytymistä on mahdollista tarkastella mikroskoopilla.