Paikallisuutiset

Palaako lohi Tenoon? – Takana viisi huonoa vuotta ja kaikuluotaintulokset huonoimmat kuin koskaan

Paikallislehti Inarilainen kysyi Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Panu Orellilta, pääseekö lohituristi enää milloinkaan kalastamaan Tenon lohta kuten vanhaan hyvään aikaan.

Vuonna 2017 Tenon kalastusta tiukennettiin rajusti ja vuonna 2021 lohenkalastus kiellettiin kokonaan. Tästäkään huolimatta Tenon lohi ei ole lähtenyt elpymään toivotulla tavalla. Jos ja kun lohikanta tästä vielä elpyy, ja Tenon kalastusta aletaan avata, niin siihen on vielä pitkä matka, että lohituristi pääsee uittamaan siimoja Tenon kuohuihin.

– Jos ne lohikannat tästä vielä elpyvät ja kalastusta avataan, niin aivan ensiksi kalaan pääsevät paikalliset kalastusoikeuden haltiat. Viimeisenä on vuorossa ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat, jos tilanne sen sallii. Ja todennäköisesti silloinkin hyvin rajoitetuin kalastusmahdollisuuksin. Mutta tämä kaikki edellyttää sitä, että nämä lohikannat tästä palaisivat takaisin kasvu-uralle, Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Panu Orell arvelee.

– Sehän voi olla nopeakin prosessi, jos meriolosuhteet muuttuvat lohelle suotuisemmiksi. Mutta ikävä kyllä mitään takeita ei vain ole siitä, että ne lähtisivät muuttumaan hyvään suuntaan, Orell jatkaa.

Heinäkuun alussa kahdella Tenon sivujoella, Vetsijoella ja Utsjoella sallittiin kalastus kahden päivän ajaksi. Päätös jokien avaamisesta kalastajille pohjautui siihen, että näissä kahdessa jokikohteessa on arvioitu olevan pieni kalastettava ylijäämä – kahden päivän kalastuksen aikana saaliiksi sai ottaa yhden alle 65 sentin lohen.

– Tämä oli lähinnä sellainen symbolinen kädenojennus. Annettiin ihmisille pieni mahdollisuus kalastaa niissä joissa, minkä lohikannat on ollut kuitenkin parhaimmassa tilassa näiden viimeisten heikkojen vuosien aikana, Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Panu Orell kertoo.

– Nyt kun ajatellaan tätä kahden päivän kalastusta yhden kalan kiintiöllä näissä kahdessa joessa, niin eihän siitä nyt määrällisesti synny kauheata kasaa kuolleita lohia. Se ei erityisesti sitä lohikantaa vahingoita, kun kalastus on rajattu niin pieneksi, Orell jatkaa.

Jokikohteiden avaaminen on Orellin mielestä riskaapelia peliä: Jos lohestus sallitaan Utsjoella, niin äkkiä sitä vaaditaan avattavaksi myös jossain muualla.

– Norjan puolella kaikki lohen kalastus on kielletty Tenovuonossa ja vuonon läheisillä rannikkoalueilla, niin se varmaan jonkinlaista pahaa verta herättää, että Suomi nyt sallii omilla vesialueilla kalastuksen. Se äkkiä kertautuu, että jos täällä avataan (joki kalastukselle) niin joku toinenkin olisi, että me haluttaisiin avata vähän täällä, ja vähän tuolla merelläkin. Se on semmoinen Pandoran lipas.

Tenolle on noussut vuosina 2019–2023 Luonnonvarakeskuksen nousulohiseurannan mukaan todella heikosti tittejä, eli 1–3 kilon pientä lohta. Vaikka kalastus on ollut Tenolla kiellettyä jo kolmena peräkkäisenä vuotena, niin nyt näyttää siltä, että lohta nousee jokeen vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Orellin mukaan tittien uupuminen on huono merkki tulevillekin vuosille.

– Tittejä ei vain ole, kyllä ne tänne löytäisivät, jos niitä olisi. Kyllä tämä ongelma nyt edelleen tuonne merelle viittaa. Vaelluspoikaset kun sinne menee, niin ne eivät sieltä selviä takaisin aikuisina nousulohina, ainakaan samassa suhteessa kun aikaisemmin hyvinä lohivuosina.

Kyseessä ei ole pelkästään Tenon ja sen sivuvesistöjen ongelma, vaan lohet loistavat poissaolollaan myös muissa Norjan joissa.

– Keski-Norjassahan lyötiin nelisenkymmentä lohijokea kiinni juhannuksen tienoilla kesken kalastuskauden, kun lohta ei vaan noussut.

Eteläisemmillä lohijoilla tämä ilmiö on alkanut jo 1980-luvulla.

– Sitä ei selitä mikään lohen merikalastus, sillä sitä kalastusta on suitsittu jo 80-luvulta lähtien paljon pienemmäksi. Myös Norjan rannikkokalastus on vähentynyt ja sitä on vuosikymmenten aikana rajoitettu aika paljon. Monesti ihmiset sanovat, että Norja pyytää lohen pois vuonoissa, mutta se ei suoranaisesti pidä paikkaansa. Koska rannikkokalastusta on vähennetty pitkään, niin se ei voi aiheuttaa tällaista yhtäkkistä romahdusta lohikannoissa. Sille on joku muu selitys.

Lohet eivät siis tänä päivänä selviä yhtä hyvin takaisin kotijokeensa mitä ennen. Orellin mukaan syy lohikatoon linkittyy moneen asiaan.

– Ilmastonmuutokseen, lohen kassikasvatukseen ja muiden kalojen pyyntiin. Oikeastaan koko siitä toiminnasta mitä ihminen tekee tuolla merialueella. Olosuhteet ovat muuttuneet lohelle huonommiksi aika nopealla aikavälillä. Sieltä se jotenkin juontaa, mutta niitä juurisyitä ja mekanismeja ei kukaan tarkalleen tiedä.

– Tutkijat ovat löytäneet joitain langanpäitä – tietyillä alueilla lohet kasvavat nykyään aiempaa huonommin ja kalat ovat entistä laihempia. Tämä viittaa meren ravintotilanteen heikkenemiseen.

Vetsijoessa jokeen nousevia kalamääriä on seurattu kolmena vuonna: 2016, 2021 ja 2024. Vuosi 2016 oli vielä hyvä pikkulohien osalta, ja jokeen arvioitiin nousseen noin 2300 lohta.

– Täytyy muistaa, että vuonna 2016 Vetsijokeen nousevia lohia ehdittiin kalastaa sekä merellä että Tenolla. Lohen on uitava Tenossakin noin 100 kilometriä, ennen kuin se pääsee nousemaan Vetsijokeen. Silti seurantapisteen ohi nousi 2300 lohta vuonna 2016.

– Vuonna 2021 jokeen nousi noin 1000 lohta, ja silloin pyyntiä ei ollut Tenovuonossa eikä sen läheisillä rannikkoalueilla, taikka Tenojoessa, silti jokeen nousi vain 1000 lohta. Nyt näyttää siltä, että nousu jäisi noin 500–600 loheen, eli kalojen määrä puolittuisi tuosta vuoden 2021 heikosta lohivuodesta. Tämä on erittäin karua aineistoa. Ja sama ilmiö on tapahtunut kaikissa meidän seuraamissa joissamme. Utsjoen dataa me emme ole vielä alkaneet analysoimaan, mutta sen mitä olen nähnyt, niin hiljaista se on sielläkin nousulohien osalta.

Sama näyttää olevan laajemmallakin alueella, monet muutkin Pohjois-Norjan lohijoista on antaneet nihkeää tulosta nousulohien osalta.

– Kalastuskielto on nyt oikea ratkaisu. On tärkeää, että ne vähäiset lohet, jotka jokiin pääsevät nousemaan, pääsisivät myös lisääntymään.

Tenon vesistöllä on takavuosinakin ollut ongelmia.

– Latvajokien lohikantoihin tuolla Tenon yläjuoksulla, Inarijoella ja Karasjoella, on kohdistunut kova kalastuspaine ja lohikanta on ollut siellä heikossa tilassa useita vuosikymmeniä.

Latvajokien kantoja yritettiin elvyttää vuonna 2017 uudella säännöllä. Sillä pyrittiin leikkaamaan kalastuspainetta pois, jotta latvajokien kannat lähtisivät elpymään ja varsinkin alkukesästä nousevat kalat pääsisivät nousemaan vapaammin.

– Tavoitteessa tavallaan onnistuttiinkin, ja näytti että kalastus on sopivasti vähentynyt ja kala pääsi paremmin nousemaan vesistön latvoille. Mutta sitten tuli vuodesta 2019 alkaen tämä meriselviytymisongelma, joka on jatkunut aina tähän päivään.

– Se tarkoittaa sitä, että kun merellä ei pystytä oikein mitään tekemään, eikä tarkalleen tiedetä syitäkään, niin ainoa keino ylläpitää lohikantojen monimuotoisuutta, ja sitä, että ne voivat joskus elpyä kun olosuhteet paranevat, on se, että niitä ei juuri pyydetä täällä joessa.

– Ei ole mitään muuta tehokasta keinoa, jolla ihminen voi yrittää tätä tilannetta korjata. Ainoa asia mitä me voimme tehdä on se, että säästämme ne vähäisetkin lohet jotka tänne jokiin nousevat.

Kurkista veden pinnan alle – tältä näyttää pystyyn mätänevä zombiekala!

Video: Ville Vaarala

Viime vuonna Teno kuhisi kyttyrälohta. Seuraavan kerran vieraslaji nousee toden teolla Tenoon ensi vuonna.

– Tämä on niin sanottu välivuosi, sillä jos viime vuonna Tenoon nousi noin 170 000 kyttyrälohta, niin tänä vuonna niitä nousee noin 50 kappaletta. Eli Tenossa on jokusia parillisten vuosien kannan kaloja, mutta se kanta ei ole kääntynyt ainakaan toistaiseksi kasvuun. Tuo kanta on geneettisesti hyvin erilainen kuin parittomien vuosien kanta, ja se ei ole sopeutunut niin hyvin tälle uudelle alueelle.

– Ensi vuonna voi Tenoon olla tulossa melkoinen satsi kyttyrää, jos kyttyrälohella on mennyt mätimuna- ja merivaiheessa hyvin. Nythän on muuten aika selvää, että Norja tulee ensi kesänä rakentamaan melkoisen padon Tenon alajuoksulle kyttyrälohen poistamiseksi.

Monesti tutkijoille sanotaan, että lohen kassikasvatus on hirveän vaarallista luonnonlohille, ja paheksutaan, miksi he eivät tee ongelmalle mitään.

– Toki ongelma on tiedossa. Norjalaiset tutkijat ovat tehneet aiheesta hyllymetreittäin kirjallisuutta. Kassilohien kasvatus on kuitenkin niin iso bisnes Norjassa, että tämä on puhdasta politiikkaa. Ei päättäjillä ole ollut poliittista tahtoa suitsia kassikasvattamoita sillä tavalla, että luonnonlohikantoja varjeltaisiin.

Teoriassa kasvattamot voisivat sijaita kuivalla maalla, ja toimia kiertovesikasvattamoina, mutta kustannukset olisivat silloin kovemmat kuin merellä.

– Tällä bisneksellä on tällä hetkellä tosiaan niin iso rooli, että jos täältä Suomesta vähän valitetaan, ja pyydetään että kasvattamot nostettaisiin maalle, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Poliittista tahtoa ei toistaiseksi ole. Samahan se on ilmastonmuutoksenkin kanssa. On selvää, että ilmastonmuutos tulee olemaan haitaksi lohikannoille, mutta ei asialle ole paljon pystytty tekemään, ja jos kansainvälisiä sopimuksia onkin laadittu, niin ei niistä näytetä pidettävän kiinni.

Kun taustalla on siis raaka bisnes ja politiikka, niin lohikantojen elpyminen ei näytä kovin lupaavalta lähivuosina.

– Atlanninlohi on kylmän veden kala ja se elää monissa elinympäristöissä, jokialueilla ja laajoilla merialueilla. Kyllä sen elämässä riittää nykyaikana monenmoisia riskejä. Ei ole toistaiseksi löydetty muuta keinoa ylläpitää lohikantoja kuin se, että niitä ei juuri kalasteta. Hyvät vaihtoehdot ovat vähissä.

Karkeasti sanoisin, että sellainen jokamiehen lohijoki, mikä Teno ennen vuotta 2017 oli, niin semmoinen aika ei palaa enää koskaan.