Ajanviete

Päivämukin: Iisakkipään lähireitillä pääsee nopeasti tunturimaisemiin

Saariselän Sanomien Päivämukin-juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin parkkipaikalla ollaan vielä saman päivän aikana. Iisakkipäälle kiipeämisen kannattaa jokaisen Saariselän kulkijan mahduttaa matkasuunnitelmiin.

Iisakkipään lähireitille lähdetään Saariselän keskustasta hiihtolatujen pääportilta. Koska alueella risteilee muitakin retkeilyreittejä, on Iisakkipään reittiä helppo muokata itselle sopivan mittaiseksi.

Iisakkipään laelle nousevan ympyräreitin pituudeksi tulee 6,8 kilometriä. Reitti on mahdollista kiertää lyhyempänä, kolmen kilometrin mittaisena ympyränä, mutta silloin jää paitsi maisemista, jotka avautuvat avotunturiin noustessa. Jos jaloissa riittää virtaa Iisakkipään nousun jälkeenkin, voi reittiä vielä pidentää noin kahdella kilometrillä kiertämällä lisäksi Aurorapolun.

Talvella Iisakkipään reitti on merkitty lumikenkäreitiksi, mutta koska se on kovin suosittu, onnistuu kulkeminen yleensä myös ilman lumikenkiä, kun polunpohja on tallautunut kovaksi. Jos edellisenä päivänä on satanut paljon lunta, voivat lumikengät olla silloin tarpeelliset. Niitä voi vuokrata monesta eri paikkaa Saariselän alueella.

Aluksi reitti kulkee samaa leveää ja aurattua Aurorapolkua, joka vie Auroran päivätuvalle, mutta erkanee vähän ennen päivätupaa oikealle. Samaan suuntaan jatkuu myös Rumakurulle vievä reitti, mutta molemmat reitit on merkattu selkeästi omilla symboleillaan reittiopasteisiin. Jo alkumatkasta saa hien pintaan, sillä vaikka Aurorapolku on tasainen, alussa on melko jyrkkä nousu.

Varsinainen Iisakkipään reitti luokitellaan vaativaksi, koska siinä on aika paljon nousuja. Jos sen kulkemiseen kuitenkin varaa tarpeeksi aikaa, ei tarvitse olla huippukuntoinen sen kiertääkseen. Jyrkimmissä nousuissa ja laskuissa nastakengät voisivat olla hyvä jalkinevalinta ellei ole liikkeellä lumikenkien kanssa. Myös sauvakävelysauvat avittaisivat ainakin nousuissa.

Lumeen tallautunut polku on leveä ja erottuu selkeästi maastossa. Reitiltä lähtee ja siihen liittyy yksittäisiä jälkiä, kun lumikengillä on kierrelty ympäröivässä maastossa. Ristikurussa alkaa ympyräreitin osuus ja opasteet ohjaavat kulkijaa lähtemään vasemmalle.

Reitin voi halutessaan kulkea myös lyhyempänä noin kolmen kilometrin mittaisena ympyrälenkkinä. Risteyskohta tulee vastaan ennen kuin päästään avotunturiin. Jos kuitenkin jatkaa matkaa eteenpäin, alkaa kohta puoliin puiden välistä vilahdella avoimenpaa maastoa. Kohta ollaan jo avotunturissa ja puita on enää harvakseltaan.

Kiivetessä on tullut lämmin, mutta kovin paljon ei kannata tässä vaiheessa alkaa vähentämään vaatetta, sillä tunturissa tuulee aina. Iisakkipään huippua kohti kiipeäminen alkaa kuitenkin käydä helpommaksi ja loppumatka tunturin laelle on jo melko loivaa nousua. Kaukana etelässä näkyvät Sodankylän puolella sijaitsevat Nattaset.

Huipulta lähdetään laskeutumaan Iisakkipään eteläpuolelle. Pari risteyskohtaa tulee vastaan, mutta niiden kohdalla lähdetään aina oikealle. Vahtamapäässä pääsee viimein tuulelta suojaan ja siinä vaiheessa ollaankin jo reilusti yli puolivälissä matkaa.

Kohta saavutaan metsänrajaan ja päästään taas kulkemaan puiden suojissa. Polku on helppokulkuista loivaa alamäkeä. Vasemmalle kädelle kannattaa aina välillä kurkkia ja ihailla hienoja maisemia ennen kuin laskeudutaan niin alas, että maisema jää kokonaan puiden taakse piiloon.

Tammikuun lopulla päivä on pidentynyt jo huimasti ja aurinkokin näyttäytyy hetken ajan horisontissa. Lumisessa maassa voi nähdä ja tunnistaa eläinten jälkiä. Tällä kertaa liikkeellä ovat olleet ainakin kettu, jänis ja riekko. Tykkylumen painosta alas painuneiden mäntyjen oksat saavat puut näyttämään erehdyttävästi kuusilta paksun lumivaipan alla.

Outa-risteyksessä lyhyempi ympyräreitti liittyy tähän pidempään Iisakkipään reittiin. Vähän matkaa vielä kuljettua vasemmalla alkaa kurun toisella puolella näkymään Saariselän rakennuksia. Sitten saavutaan Ristikurun risteykseen ja käännytään vasemmalle.

Halutessaan voi vielä käväistä Auroran päivätuvalla, missä ovat reitin varren ainoat palvelut. Päivätuvassa pääsee tulistelemaan sisätiloissa, mutta myös ulkoa löytyy tulistelupaikkoja sekä kuivakäymälät.

Lopuksi voi vielä kiertää Aurorapolun, jolloin retkelle tulee noin pari kilometriä lisämittaa. Reitti on talvella valaistu ja aurattu.