Ihmiset 

”Onpa kiva kun Kauko pääsee ajamaan moottorikelkalla Linnunrataa” – Tankavaaran kehittäjää Kauko Launosta muistetaan Kultamuseolla syksyllä

Tankavaaran matkailukeskuksen kehittäjä ja maailman kultamaiden kulkija Kauko Launonen kuoli lauantaina 21.9.

Kauko Launonen oli kuollessaan 85-vuotias. Viimeiset vuodet hän sairasti parkinsonin tautia.

Vuonna 1939 syntynyt Launonen syntyi Tampereella, mutta vietti lapsuutensa Jyväskylässä. Perhe asui siellä missä veturinkuljettajaisää tarvittiin.

Launonen oli ammatiltaan puhelinteknikko. Lappiin hän suuntasi pysyvämmin vuonna 1968 Ivalojoen kultalöydön satavuotisjuhlaan. Jo sitä ennen Lappi oli hänelle tuttu paikka vaelluksilta.

Työ Kuopion puhelinpiirin verkostoteknikkona jäi kun kullasta tuli elämäntapa. Kauko Launonen jakoi puolisonsa Inkeri Syrjäsen kanssa yhteisen innostuksen kohteen, mikä vei heidät maailman kultamaille ja kehitti Tankavaarassa sijainneesta kultahuuhtomosta Lapin ja maailman kultahistoriaa esittelevän matkailukeskuksen.

Kultamuseon ensimmäinen näyttely ja ensimmäiset kullanhuuhdonnan SM-kisat järjestettiin Tankavaarassa vuonna 1974. Vuosien varrella Sodankylässä on järjestetty myös MM-kisoja. Launonen toimi pitkään maailman kullanhuuhdontajärjestön puheenjohtajana.

Tankavaaran kultakylän pitkäaikainen yrittäjä tunnettiin myös muun muassa Kaamos-Jazzin perustajana, omien vaatteidensa ompelijana, sanomalehdentekijänä ja vieraskirjojen ja lehtikirjoitusten J. Muttisena. Alkukirjain tulee sanasta jätkä.

Sairauden vuoksi Launonen asui noin vuoden verran Hannuksenkartanon palveluasumisyksikössä. Puoliso oli hänen vierellään loppuun saakka. Hän kertoo kiitollisena, että Väärtin henkilökunta huolehti heistä molemmista Launosen viimeisinä päivinä.

– Sinä päivänä kun hän lähti, satoi ensilumi. Tankavaarassa lunta oli tullut enemmänkin. Ajattelin, että onpa kiva kun Kauko pääsee ajamaan moottorikelkalla Linnunrataa, Inkeri Syrjänen kertoo.

Launosen muistotilaisuus järjestetään Kultamuseolla syksyn aikana. Hän toivoi että hänen tuhkansa ripotellaan Jorpulipään huipulle.

Launosta jäävät lähimpinä kaipaamaan puolison lisäksi myös tytär ja kaksi aikuista lapsenlasta.