Hyvinvointi

Onko tämä maailman paras puuro? – Testasimme neljä tuntia haudutettua Hurmosta

Kun sähköpostiin kilahtaa tiedote otsikolla ”Maailman parhaaksi tituleerattua kaurapuuroa pääsee nauttimaan nyt myös Lapissa”, on asiaan perehdyttävä tarkemmin, sillä sen verran suurista sanoista on kyse.

Tätä puuroa on päästävä maistamaan ja toteamaan onko hehkutukselle katetta.

Suomen suurimman yksityisen hotelliketjun Lapland Hotelsin Hurmos-puuron taustalla on tarkka kehitystyö. Reseptiä testattiin viikkoja eri määrällä suolaa ja voita ennen kuin syntyi täydelliseksi kehuttu resepti.

Uunissa haudutettavan puuron salaisuus piilee pitkässä valmistusajassa. Kokonaisista kauranjyvistä valmistettavaa puuroa haudutetaan hiljalleen yhteensä neljän tunnin ajan. Täyteläisyyden ja samettisuuden takaavat täysmaito, voi ja ripaus suolaa.

Testi suoritetaan Sirkantähdessä Levillä, mutta samaa puuroa saa myös Saariselältä ja kaikista muistakin Lapland Hoteleissa.

Sirkantähden hotellinjohtaja Piritta Hatanpää kertoo, että Hurmos-puuro on saanut hienon vastaanoton.

– Oli meillä ennenkin pitkään haudutettua puuroa, mutta se oli hiutaleista tehtyä. Nyt on aidoista kokojyväryyneistä tehtyä puuroa. Se on ollut meille sydämenasia ja pitkän kehitystyön tulos. Maailman parhaan puuron titteli on tullut asiakkailta.

Siinäpä sitä kuuluisaa puuroa nyt muhii lämpölampun alla. Vieraat kauhovat sitä tasaiseen tahtiin lautasilleen, mutta ennen maistamista jutellaan vielä kokin kanssa.

Onhan silläkin väliä kuka puuron tekee, sillä pelkät reseptit tai raaka-aineet eivät vielä riitä lempeyttä ja lämpöä luomaan, mitkä lienevät täydellisen puuron tärkeimmät ominaisuudet.

Kun kokki Riitta Korhonen astelee suuren hymynsä kanssa keittiöstä, käy saman tien selväksi, että juuri nuo maagiset osat ovat taatusti mukana kaikessa, mihin hänen kauhansa koskee.

36 vuotta Sirkantähdessä kokannut Korhonen on loihtinut tuhansia aamiaisia valtavan suurelle joukolle ihmisiä. Korhonen kertoo, että Hurmos-puuron valmistus aloitettiin jo edellisenä päivänä.

– Haudutamme pohjaa alkuun kolme tuntia. Kun aamulla valmistamme puuron, niin lisäämme siihen kermat, maidot ja voit. Sen jälkeen haudutamme vielä tunnin.

No niin. Odotukset olivat katossa jo ennen näitä pohjustuksia, mutta nyt ne ovat jo suunnilleen Levitunturin huipun tuntumassa. On aika maistaa puuroa, jonka kerrotaan ammentavan taikaansa Lapin ikiaikaisesta viisaudesta, ja jonka resepti on suunniteltu luomaan jokaisesta aamupalahetkestä kiireetön ja merkityksellinen.

Puuro on tosiaan samettista ja narskuu sopivasti suussa, joten puurolle epätyypillisesti siinä on myös purutuntumaa. Myös täyteläisyys on vahvasti läsnä. Kyllä tässä puurossa on puheiden mukaista juurruttavaa rauhaa.

Pikku aamu-ulkoilu ja kunnon hypetys tekevät puurosta varmaan vielä todellisuuttakin parempaa, joten marjoilla ja hilloilla koristeltu annos katoaa kiireettömyyttä uhmaten nopeasti lautaselta.

On sanottava, että tämä on kyllä tosi hyvää puuroa. Santsikierros on selviö. Kakkoslautasellinen nautiskellaan kieltämättä osuvien ja kauniiden markkinointilauseiden mukaisesti eli siten kuin kultainen kajo herättelee hellästi tunturinvarpuja.

Eri kansallisuuksien aamiaismieltymyksissä on eroja

Hotelliaamiainen on käsite jo sinällään ja siihen ladataan kovia odotuksia.

– Aamiainen on meille ja vieraille todella tärkeä asia. Paikka usein muistetaan aamiaisestaan ja sen vuoksi tullaan uudestaan. Meillä käy myös paljon vaikkapa mökeillä majoittujia aamiaisella, Sirkantähden hotellinjohtaja Piritta Hatanpää kertoo.

Kokki Riitta Korhonen sanoo, että hänen 36 vuoden mittaisella urallaan hotelliaamiainen on muuttanut muotoaan merkittävällä tavalla.

– Ihmiset haluavat terveellisempää aamiaista ja kokeilla kaikkea erikoista, mitä ei kotona välttämättä tule syötyä.

Sirkantähdessä on tarjolla pohjoista makumaailmaa monessa eri muodossa. Esimerkiksi kuusenkerkkäfruity, poronmaksapatee, Lapin puikula-lehtikaali -paistos ja poronmustamakkara ovat taatusti eksoottista aamiaisevästä.

Kansalliset erityispiirteet ovat aina kiinnostava asia. Kulttuurierot ja mieltymysten vaihtelu näkyvät myös hotellin aamiaisravintolassa.

– Osa kansainvälisistä vieraista ei välttämättä ole tottunut syömään puuroa. Emmehän me ketään halua painostaa mihinkään, mutta kannustamme kokeilemaan, oppimaan ja iloitsemaan uusista asioista. Aika moni on hurmaantunut tästä puurosta, Hatanpää sanoo.

Hatanpää kertoo, että esimerkiksi englantilaiset asiakkaat suosivat paahtoleipää, hilloa ja pekonia. Keskieurooppalaiset puolestaan näyttäytyvät usein vastuullisina kuluttajina, sillä he ottavat ensin pieniä annoksia ja maistelevat itselleen sopivia ruokia. Suomalaisille on erityisen tärkeää, että tarjolla on kunnon ruisleipää. Puuron lisäksi myös esimerkiksi savustettu lohi on erityisesti kotimaisten asiakkaiden mieleen.

– Britit tykkäävät enemmän raskaasta ruuasta aamiaisella, kuten pekonista, kokkeleista ja pavuista. Ranskalaiset tykkäävät hedelmistä ja kevyemmästä aamiaisesta. Suomalaiset sitten syövät kaikkea ja paljon, kokki Korhonen sanoo.

Korhosen omat aamiaismieltymykset ovat selvät.

– Puuro aivan ehdottomasti. Sitten fruity ja paistettu myslileipä. Lisäksi jugurttia, mysliä ja kuusenkerkkäjauhetta. Ja kahvi tietenkin.

Suurimmalle osalle ihmisistä mikään aamiainen ei ole tyydyttävä ilman kahvia. Suomalaiset ovat tilastollisesti maailman kovimpia kahvinjuojia, mutta Riitta Korhonen tietää kertoa 36 vuoden kokemuksella, että ainakin lomalla suomalaiset jäävät hopealle.

– Saksalaiset juovat niin paljon kahvia, että hyvä kun kerkeää keittää, Korhonen nauraa.

Hatanpää kertoo, että kausivaihtelu näkyy vieraiden kansallisuuksissa merkittävällä tavalla, sillä näin maaliskuussa kansainvälisiä vieraita on noin puolet, kun joulu-, tammi- ja helmikuussa jopa 95 prosenttia asiakkaista on muualta kuin Suomesta.

– Esimerkiksi joulukuussa meillä oli vieraita 47 eri maasta, mikä on ihan huippua ja kertoo siitä kuinka kiinnostava alue tämä on, Hatanpää sanoo.