Paikallisuutiset

Onko Inarijärvi enää jatkossa paikallisten kala-aitta? − Saalismäärät ovat laskussa

Luonnonvarakeskuksen mukaan Inarijärven kokonaissaaliin arvioidaan laskeneen alle 140 tonnin vuonna 2022. Etenkin kaupallisen kalastuksen siikasaalis ja siian yksikkösaalis verkkokalastuksessa ovat laskeneet tasaisesti vuoden 2018 huipun jälkeen. Luken mukaan toinen merkittävä muutos kalastuksessa on ulkopaikkakuntalaisten kalastusmäärän, ja siten saaliin määrän kasvu, kahtena edellisenä vuonna. Tärkeimmät saalislajit ovat edelleen siika, taimen ja hauki.

Luonnonvarakeskukselta kerrotaan, että tarkkailutulosten perusteella taimenistukkaiden osuus taimensaaliissa on kasvanut noin 70 prosenttiin kaikista järvellä pyydetyistä taimenista.

Taimenen kohdalla on selkeä merkitys sillä, onko kalastettu Inarijärvellä, Juutuanjoessa vai Ivalojoessa. Ivalojoessa luonnonkudusta peräisin olevien osuus saaliissa on selkeästi istutettuja suurempi.

Taimenten kasvun heikentyminen vaikuttaisi hidastuneen vuonna 2022, ja toisaalta myös loisittuminen on vähentynyt.

− Mikäli ravintotilanne säilyy suotuisana, lähitulevaisuus näyttää taimenen osalta hyvältä. Runsaat taimenistutukset voivat kuitenkin lisätä ravintokilpailua ja kääntää loistilanteen heikompaan suuntaan, kertoo tutkimuspäällikkö Nico Alioravainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hauki - uhka taimenelle?

Luonnonvarakeskukselta kerrotaan, että tutkimusten mukaan hauet eivät käytä taimenia ravintona yleisemmin kuin aiemminkaan. Haukikanta on kuitenkin yleisesti kasvanut, mikä heijastuu haukien syömien taimenten määrään.

Saalistilastojen pohjalta voidaan karkeasti arvioida, että haukien syömien taimenten määrä on lisääntynyt 2000–3000 taimenen verran viimeisen kahden vuoden aikana. Se on noin kymmenesosa aiemmin arvioidusta taimenen alamittatappiomäärästä.

Raudun istukkaiden osuus saaliissa on laskenut noin 30 prosenttiin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan istutetun pohjasiian osuus siikasaaliissa on pysynyt matalana.

− Eri siikamuotojen saalisosuuksien perusteella on todennäköistä, että siikasaaliin vaihtelua selittää järvikutuisen riikasiian runsas vaihtelu, Alioravainen kertoo.

Katso video: Lippokalastusta Inarissa – ojasiikaparvi kohtaa kalastajan

Video: Ville Vaarala

Viime kesä: Taimen löysi hyvin vetokalastajien uistimiin

Inarin Uistelijoiden puheenjohtaja Vesa Tolonen kertoo, että uistelijoille viime kesä oli vähintäänkin kohtalainen.

– Rautua ja taimenta tuli ihan kohtuudella, ei todellakaan huonosti. Taimenta ei tullut mitenkään kohtuuttomasti, mutta rautua on tullut viimeisen parin vuoden aikana todella hyvin. Ja mikä tärkeintä, niin ne ovat olleet terveitä, isoja, pullukoita ja punamahaisia.

Vaikka Kilpisjärvi on ollut aina tunnettu komeista rauduistaan, niin Tolosen mukaan inarilainen ei enää lähde traileri perässä Saanatunturin kupeeseen.

– Muutamat meidän uistelijat ovat ruukanneet käydä Kilpisjärvellä vetämässä uistinta ainakin sen kerran kesässä. Nyt kun olemme verranneet Inarijärven ja Kilpisjärven rautuja, niin tulimme siihen lopputulokseen, että ensi kesänä ei tarvitse poistua kotikentältä, sillä Inarijärven rautukanta on paremmassa kunnossa.

Tolonen kehuu Inarijärveä mahtavaksi kalavedeksi, josta saa eri kalalajeja laidasta laitaan - petokaloja saa uistinta vetämällä ja vaalealihaista verkoista.

– Kaverini Härkösen Markku kalastaa Raanujärvellä, ja siellä saaliiksi tulee pelkästään kuhaa ja joku sattumahauki. Meillä Inarilla voi verkostella muikkua, reeskaa, haukia, ahventa, matikkaa, harria, siikaa ja isoja punalihaisia. Täällä kalastaminen on hyvin monipuolista.

– Ja mitä tulee siikaan, niin sitä tuli kyllä näin kotitarvekalastajan vinkkelistä niukasti. Mutta ahventa, ja aivan hyvän kokoista tuli viime vuonna hyvin pilkillä ja verkoilla. Se vähän kummastutti, että verkot on ollut vuosia jo samoilla apajilla, ja nyt siikasaalis muuttuikin vöyreiksi ”pannutettaviksi” ahveniksi. Kyllä siikaa verkoista kuitenkin sen verran tuli, että vaalealle suolakalalle päästiin, Tolonen jatkaa.

Verkoilla saa kalaa, kunhan jaksaa pyytää

Eläkeläisammattikalastaja Matti Ropponen kertoo, että hän on itse saanut Inarijärvestä hyvin kalaa, ja samaa ovat sanoneet myös nuoremmat kollegat - kunhan sitä on viitsinyt pyytää.

– Kalaa tuli Inarijärveltä aivan normaali määrä, pyyntiponnistuksiin vaan täytyi satsata hitusen normaalia enemmän. Työtä tekemällä sitä saa kalansaaliin tasapainoitettua.

Matti vastasi Inarilaisen toimittajan puheluun verkonkokureissun paluumatkalla.

– Tänään kävin Keski-Inarilla kokemassa pyydykset ja kala oli liikkunut hyvin verkkoon. En minä ole ollenkaan huolissani saalismääristä.

Ropponen myöntää että haukia tulee tänä päivänä enemmän mitä aikaisemmin, mutta sekään ei häntä hätkäytä.

– Se on hyvä saaliskala, ja sitä arvostetaan etelämpänä oikein hyvin. Hauesta tulee mahtavat fileet ja vielä helposti. Voihan se olla, että täällä meidän perällä kalaa on vesistöt täynnä, ja sitä on muutenkin tarjolla niin paljon, että hauki jää välillä syömättä.

Siinä missä joku jättää hauen ketuille kokuavannon viereen, lätkähtää siihen rinnalle monesti myös matikka. Matti Ropponen ei kuitenkaan jätä parasta keittokalaa elukoille.

– Nythän on paras aika mateen kalastukseen. Osa pilkkijöistä keskittyy tällä hetkellä mateiden narraamiseen, kun kala on näin keskitalvella kutuhommissa. Minulla madetta tulee siikaverkoista. Olen myös ajatellut, että hommaisin yhden maderysän, siitähän niitä sais vielä helpommin.

”Kelit paranemaan päin”

Ropposen mukaan Inarijärvellä on nyt hyvä keli kelkkailla. Lumen alla oleva vesi on jäätynyt, ja monissa paikoissa on enää hyvin vähän lunta jään päällä.

– Vaikka täällä meidänkin seudulla on tuuli tuhertanut kovasti, niin järvellä on silti hyvä ajaa. Ottakaa kuitenkin pari-kolokytä metriä vahvaa köyttä mukaan, jos reki sattuukin jäämään kunnolla kiinni. Mutta jos pienellä pulkalla tai ahkiolla lähtee kelkan kanssa liikkeelle, niin voi olla huoletta, Ropponen tietää.

– Kyllä minä sanon että laittakaa verkot pyyntiin. Iso siika on nyt nälissään, ja sehän tarkoittaa että kala on liikekannalla!