Paikallisuutiset

Mitä tehdä Inarissa ja Utsjoella? – Nappaa vinkit talteen!

1. UKK-puisto

Urho Kekkosen kansallispuisto on maamme mahtavinta vaellusmaastoa. Puistosta löytyy reittejä monenlaisiin vaellustarpeisiin: lähireittejä lapsiperheille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille. Puiston tupaverkosto on kattava.

Suosittelemme esimerkiksi vaellusretkeä Luirojärvelle.

”Syvällä Saariselällä, piiloissa, päivänpuolilla on pieni Luirojärvi. Viidet, kuudet korkeat tunturipäät piirittävät sitä miltei joka puolelta, vartioitsevat ja kaitsevat kuin omaansa – kirkasta, yksinäistä erämaan silmää. Vanhat harmaat tunturiköyryt, lumilakit, ovat ankarassa kierrossa omansa ympärillä, pää pään vieressä. – Ruotmutti, Kaittimi, Vasalyömä ja Joukhaispää. Vielä Sokostipääkin, valtavista paasista rakennettu rakkainen äijä, katselee yli seitsemänsadan korkeuksista.” Näin kirjoitti Samuli Paulaharju Sompio-kirjassaan vuonna 1939 salaperäisestä Luirojärvestä, jonne vanhan Lapin aikaan harvakseltaan sompiolainen sattui, ja inarilainen ei oikeastaan koskaan.

2. Siida

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida sijaitsee Inarin Kirkonkylässä, saamelaisten kotiseutualueella. Siidan toiminnasta vastaavat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus. Siidasta saa kattavan tietoannoksen saamelaiskulttuurista. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Maisema ympärillämme rakentuu lisäksi miljoonien vuosien aikana luonnon muovaamasta kokonaisuudesta.

Saamelaismuseon ulkomuseossa riittää katseltavaa. Siellä näet, miten saamelaiset ovat asuneet ja minkälaisia rakennuksia rakentaneet. Rakentaminen ja asuminen kertovat myös elinkeinoista ja elämäntavasta. Alueella on lähes viisikymmentä rakennusta ja rakennelmaa ryhmiteltynä kulttuurialueiden tai käyttöluonteen mukaisesti noin 800 metriä pitkän suopunginmuotoisen polun varteen. Polun varrella voit tutustua Suomen kolmen saamelaiskulttuurin kulttuuriperintöön, rakennusperintöön ja elinkeinoihin.

Jos haluat nähdä veneestä saamelaisten pyhän paikan, Ukonsaaren, sekä vanhat hautuumaasaaret, niin voit hypätä risteilijään Siidan rannasta. Ukonsaareen ei saa enää rantautua, mutta sitä voi ihailla veneen kannelta ja ikkunoista.

3. Inarijärvi

Inarijärvi on maamme kolmanneksi suurin erämainen järvi. Sen syvin kohta on 95 metriä ja se sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keskisyvyys on 15 metriä. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Inarijärvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä.

Yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on Ukonsaari. Ukonsaari on erikoisen muotoinen korkea saari, joka näkyy Inarin Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelaisten pyhä paikka, jossa aikoinaan uhrattiin jumalille.

Monella järven paikoista on mielenkiintoa herättävä nimi. Yksi niistä on Kuuvan salmi, joka on Matti Kuuvan käsivoimin, lapiolla kaivama. Kuuva teki kaivutyötä sata vuotta sitten. Kanava kulkee järven koillisosassa sijaitsevan niemen läpi. Pari sataa metriä pitkän ja pari metriä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mutta tämän jälkeen Kuuvan venematka kylille lyheni 30 kilometrin verran. Kaivaja peri myöhemmin muilta veneilijöiltä maksua kanavan käytöstä.

Yksi Inarijärven erikoisuus on Korkia-Mauran jääluola. Syvällä luolan onkaloissa vallitsee ikijää. Saareen voi tehdä päiväretken vaikka melomalla, tai tilaa venetaksi Veskoniemen tai Inarin Kirkonkylän satamasta.

Inarijärvi on toiminut kautta aikain inarilaisten kala-aittana. Kohdekaloja ovat ahven, hauki, siika, harjus, taimen ja rautu.

4. Teno

Tenojoki on 250 kilometriä pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suosittu myös retkeilijöiden keskuudessa. Sen varrella on paljon kauniita maastoja, niin jokivarressa kuin sen vieressä kohoavilla tuntureilla.

Utsjoen kylällä Tenojoki ylitetään Norjaan Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993, se on 300 metriä pitkä. Sillalla voi vapaasti kävellä, ja ihailla Tenon jylhiä maisemia.

Jos olet jo Utsjoella, niin eihän sinulla ole enää pitkä matka Norjaankaan. Nyt voit hurauttaa vaikka Nuorgamin kautta Varangerbotniin, ja käydä maailman pohjoisimmassa italialaisessa pizzeriassa. Samalla voit kuvata maailman pohjoisimman tekonurmen pizzerian etupihalta. Mutta jos jäät Nuorgamiin, niin käyhän ajelemassa Pulmankijärven maisematiellä!

5. Pielpajärven erämaakirkko

Pielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1646. Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760.

Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijärven risteilylltä on myös mahdollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

Pielpajärven kirkkokentän aidatulla alueella laiduntavat tänä kesänä lampaat. Ne pitävät kentän perinnebiotooppia kunnossa, toisin sanoen vanha niitty ei pääse metsittymään ja vanhat kulttuurikasvit, kuten mesimarja säilyy ja kukoistaa alueella. Lampaita voi käydä katsomassa, ja voihan niille myös jutella ja kertoa huolistaan. Lampaat ovat hyviä terapeutteja.