Paikallisuutiset

Magneettimäessä muisteltiin välirauhan aikaisia Petsamon ajoja

Veteraanikuorma-autojen omistajat toivat vanhat ajopelinsä Saariselän Magneettimäkeen ja muistelivat välirauhan aikaista Rovaniemen ja Petsamon välistä liikennettä. Kaikkiaan Jäämerentiellä liikennöi tuona aikana n. 2000 kuorma-autoa.

– Kun tuolla likaisena ja väsyneenä yritän autoa kunnostaa, niin kyllä se monta kertaa tulee mieleen, että miksi en harrasta vaikka postimerkkeilyä, toteaa rovaniemeläinen Veli-Heikki Malinen, mutta on kuitenkin ilmeisen tyytyväinen harrastukseensa. Hän oli volvollaan mukana Veteraanikuorma-autoseura ry:n eli Vetkun järjestämässä Magneettimäen juhla-ajossa Rovaniemeltä Saariselälle ja takaisin.

Autot keräsivät melkoisesti uteliaita liikkuessaan Lapin teillä. Pikkupojat halusivat kurkata hyttiin ja vanhemmat muistelivat isovanhempiensa Petsamon reissuja. Liinahamarin satama oli välirauhan aikana ainoa reitti saada ulkomailta tavaraa Suomeen ja päinvastoin, kun Itämeren liikennettä ei voinut käyttää.

Jäämerentie kulki Rovaniemeltä Liinahamarin satamaan Petsamoon ja oli pituudeltaan 531 kilometriä pitkä.

– Nyt haluttiin ajaa suunnilleen se samanpituinen matka, kertoo Leila Suutarinen, joka on juhla-ajossa mukana vuodelta 1935 peräisin olevalta REO Speed Wagonilla. Suutarinen kertoo, että hän on nyt kolmas Sallisten sukupolvi, joka on ajanut Magneettimäen.

– Melko paljon siinä oli vedensyöpymää. Ihme, ettei tällaista museotietä pidetä paremmassa kunnossa, hän miettii.

Museotie on muistomerkille asti ihan ajettavassa kunnossa, mutta siitä eteenpäin tie kapenee ja on melko kuoppainen. Tien tämä osa on ajoittain puomilla suljettu.

– Vetkulla on jäseniä n. 1200, Lapista heitä on kolmisenkymmentä, kertoo seuran varapuheenjohtaja Antti Kekäläinen.

– On meillä nuoriakin mukana, tällaisia -80-luvulla syntyneitä, toteaa seuran puheenjohtaja Esko Pohjola ja viittaa varapuheenjohtajaan. Vaikka Leila Suutarinen on sitä mieltä, että mieluisa harrastus vie sekä kaiken ajan että kaikki rahat, niin Erkki Pohjola ei usko nuorison ihan näkevän asiaa näin.

– Ei ne monetkaan halua tällaista harrastusta, kun helpompiakin on, Pohjola toteaa. Hän kertoo kuitenkin, että seuran jäsenillä on monesti koko perhe mukana, kun keikalle lähdetään.

– Me oltiin jo suunniteltu Petsamon reissu ennen koronaa, mutta ei sitten päästykään. Nyt sodan vuoksi sinne ei ole mitään asiaa, harmittelee Pohjola seuran reissujen peruuntumista. Vetkun jäsenet ovat päässeet käymään Petsamossa kerran kesäkuussa 1995.

Vetku tekee vuosittain melko monta matkaa. Perinteisiä ovat Kevätpäiväntasaus, Kesän keikka ja Loska-ajot. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, mutta toiminta-alueena on koko Suomi.

Hyötyajoneuvoseuroja ei Suomessa Esko Pohjolan mukaan montaa ole. Vetkun lisäksi tällaisia seuroja on muun muassa Suomen Linja-autohistoriallinen Seura r.y.

Vilkkaimpana aikana Jäämerentietä Rovaniemen ja Liinahamarin välillä liikennöi n. 2000 autoa, joista osa oli ruotsalaisia. Tie oli kapea ja huono ja ruotsalaiset olivat tottuneet vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Matka kesti n. 36 tuntia, jonka jälkeen lasti purettiin, auto lastattiin uudelleen, auton keula käännettiin ympäri ja paluumatka alkoi. Välirauhan aikana Suomeen tuotiin Liinahamarin kautta n. 340 000 tonnia tavaraa, josta suurin osa oli elintarvikkeita.