Paikallisuutiset

Kun kevätviikko Saariselällä ei enää riittänyt, espoolainen Kunnarin perhe toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja muutti Lappiin koko vuodeksi – Näin siinä kävi

Lappi-irtiotto ei vaadi rohkeutta vain viitseliäisyyttä, sen toteuttaneet sanovat. He löysivät yllättävän yhteyden lappilaisten ja italialaisten väliltä.

Syke laskee, kiireen tuntu väistyy, elämänrytmi hidastuu ja luontoon lähtemisen kynnys poistuu.

Kliseet ovat kliseitä syystä. Espoolaiset Petra ja Vesa Kunnari perheineen voivat vahvistaa, että edellä lueteltu on totisinta totta.

Juuri nuo asiat hekin kouriintuntuvasti huomasivat, kun tekivät sen, mistä monet unelmoivat: laittoivat kotinsa vuokralle, pakkasivat muuttolaatikot ja siirsivät vuodeksi elämänsä Lappiin. Tarkemmin sanottuna Ivaloon.

– Etelässä tahtiin tempautuu mukaan ja on koko ajan kiire johonkin, vaikka ei oikeasti olisikaan. Täällä ei ole. Luonto on aivan vieressä ja kynnys lähteä sinne on tosi matalalla. Lähellä on paljon huikean hienoja paikkoja, Kunnarit luettelevat.

Missä olivat Lappi-vuoden ikimuistoisimmat maisemat? Katso video:

Video: Eetu Kupulisoja

Ennen muuttoaan Kunnarit olivat käyneet Saariselän keväthangilla parinkymmenen vuoden ajan. Pohjoisen reissuilla oli usein tullut ajatus, että Saariselän seudulla olisi kiva viettää joskus pidempikin aika.

Keväällä 2023 houkutus kasvoi sietämättömäksi.

– Se oli pitkäaikainen haave, mutta lopullinen ratkaisu oli äkillinen päähänpisto. Elämäntilanteiden puolesta nyt oli hyvä sauma, kun lasten koulut olivat sopivassa vaiheessa ja meidän työtilanteemme mahdollisti lähtemisen, Petra ja Vesa Kunnari kertovat.

Esiopettajana työskentelevän Petran pitkäaikainen sijaisuus Espoossa oli päättymässä ja Vesa pystyy tekemään yrittäjänä töitään paikkariippumattomasti.

Perheellä on viisi lasta, joista kaksi asuu omillaan. Loput kolme lähtivät mukaan Ivaloon.

Pakettiautollinen tavaraa pakattiin elokuussa ja Ivaloon saavuttiin juuri ennen kuin kouluvuosi starttasi. Mukaan lähteneistä lapsista vanhin kirjoitti Ivalossa ylioppilaaksi, keskimmäinen aloitti opinnot Saamelaisalueen koulutuskeskus Sogsakkissa ja nuorin suoritti kasiluokan.

– Koulupaikkojen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, kaikki järjestyi yhdellä puhelinsoitolla.

Petrallekin löytyi sijaisuuksia Ivalosta. Työmatka taittui mukavasti joen yli. Vesa työskenteli kotoa.

Jos koko projektin lähtöajatus oli saada viettää enemmän aikaa Saariselällä, se toden totta onnistui. Innokkaat hiihtäjät pääsivät nauttimaan Saariselän latuverkostosta lokakuun puolivälistä aina toukokuun puoliväliin asti.

– Se on huikea paikka, oikea hiihtäjän paratiisi. Latuverkosto on mahtava ja hyvin hoidettu. Kilometrejä tuli mukavasti, mutta vielä enemmän tuli ilometrejä. Nokipannu oli aina mukana ja taukopaikoille pysähdyttiin evästelemään. Välillä hiihdettiin Kiilopäälle lounaalle tai Savottakahvilaan munkille.

Luonnossa aikaa vietettiin myös jalan. Lisäksi perheen miesväki kävi muutamaan otteeseen pilkillä.

– Kaverit olivat ihmeissään, kun emme ole etelässä profiloituneet ulkoilijoiksi tai retkeilijöiksi. Tavoite oli, että täällä ryhdytään retkeilemään, ja paljon on retkiä tehtykin, Petra ja Vesa kertovat ja jäävät miettimään, voiko sanoa, että heistä on kuoriutunut ulkoilmaihmisiä.

Lappiin muutosta haaveilevat kaipaavat itselleen usein lisää rohkeutta. Rohkeus on myös asia, josta Kunnarit ovat saaneet paljon ihailevia ja arvostavia viestejä sekä tutuilta että tuntemattomilta.

Petra Kunnari ei kuitenkaan koe, että moiseen irtiottoon tarvittaisiin erityistä rohkeutta.

– Enemmän viitseliäisyyttä. Ei se ole kuin lähtee, sehän on vain vuoden juttu. Meillä suurimmat kysymykset olivat, saako oman talon laitettua vuokralle ja löytyykö täältä sellaista asuntoa, johon kaikki mahtuvat.

Perhe laittoi asuntoilmoituksen sosiaaliseen mediaan ja siihen tuli yksi vastaus. Se riitti. Rivitaloasunto löytyi aivan Ivalon ytimestä.

– Ensin ajateltiin, että haluamme muuttaa nimenomaan Saariselälle, mutta todellisuus tuli nopeasti vastaan: sieltä olisi ollut vielä vaikeampi löytää asuntoa ja kun lasten koulut ovat Ivalossa, olisi ollut turhaa hankaloittaa heidän arkeaan.

Aiemmin Kunnarit asuivat vuoden Italiassa, joten sen kokemuksen rinnalla muutto Suomen sisällä tuntui hyvin helpolta.

Perhe löysi yllättävän yhteyden lappilaisten ja italialaisten väliltä.

– Kummatkaan eivät hötkyile, eivätkä aikataulut ole niin justiinsa. Mutta asiat silti hoituvat.

Lappilaisten ja eteläsuomalaisten väliltä sen sijaan löytyi eroja.

– Lapin ihmiset ovat hyvin suorasanaisia, niin hyvässä kuin pahassa. Sellainen on meille tuttua omassa perheessä, joten meitä se ei haitannut, mutta joku voisi ottaa siitä itseensä. Meillä on ollut tosi hauskoja naapureita.

Vaikka Lappi tunnetaan pitkistä etäisyyksistään, Ivalon keskustassa asuneet Kunnarit eivät käytännössä tarvinneet autoa muuhun kuin Saariselällä käymiseen.

Aikuisten lisäksi myös lapset viihtyivät pohjoisessa erinomaisesti. Uusia kavereita löytyi sekä koulusta että somesta

Kunnarit ovat kokeneet, että Lappi-vuosi on ollut omaa perhettä yhdistävä tekijä: kun sosiaalinen kanssakäyminen uudella paikkakunnalla on vähäistä, oman perheen merkitys korostuu.

Kunnarit yrittivät pyynnöstä miettiä, mitä haasteita tai negatiivisia yllätyksiä vuosi toi mukanaan. Niitä ei tahtonut löytyä, vaikka etsimällä etsi.

– Ei niitä oikeastaan ole ollut. Kaikki on toiminut ja on yllättänyt, miten vilkas paikkakunta tämä on ja miten fasiliteetit ovat viimeisen päälle. Mikään ei ole ahdistanut, mutta ehkä kesän lyhyys on sellainen asia, mikä voisi harmittaa. Etenkin toukokuu tuntui ankealta, kun etelän kavereiden some-päivityksissä oli jo kesä.

Vesa on kotoisin Torniosta ja hänen isoisoisänsä on toiminut Inarijärvellä ammattikalastajana, joten Ylä-Lapin maisemat ja lappilainen elämäntyyli ovat tulleet hänelle tutuksi jo pikkupoikana.

Myös kaamos oli Vesalle tuttu juttu, mutta Petralle ja lapsille uusi kokemus. Petra aikoo yrittää viedä lappilaista kaamosasennetta mukanaan etelään.

– Paikalliset kokevat, että se on sellainen akkujenlatauspätkä, jolloin saa olla luvan kanssa epäsosiaalinen. Etelässä ihmiset alkavat jo syyskuussa valittaa, että kohta se puolen vuoden marraskuu tulee taas.

Vesa ei usko, että hänen vaimonsa onnistuu tavoitteessaan.

– Ei siellä voi olla masentumatta, kun vettä tulee vaakatasossa monta kuukautta, Vesa naurahtaa.

Sanotaan, että Lappi on täynnä vuodeksi tulleita. Jos se Petrasta ja Vesasta olisi kiinni, Kunnarit liittyisivät joukkoon, mutta tällä erää vuosi jäi vuodeksi. Lappi-seikkailu laitettiin tämän kerran osalta pakettiin kesäkuun lopussa.

– Kyllä me vakavasti keskustelimme toisesta vuodesta, mutta lapsilla oli ikävä normaaliympyröitään. Vielä me tänne palaamme!

Perheen haaveena on löytää esimerkiksi Inarijärven rannalta tontti, johon voisi rakentaa talon tai mökin.

– Emme ehkä ihan pysyvästi muuttaisi, mutta useita kuukausia vuodesta voisimme hyvin viettää täällä. Ehkä tammi-helmikuu on sellaista aikaa, joka ollaan mieluummin etelässä.

Omaa rohkeuttaan ja viitseliäisyyttään vielä kerääville Kunnarit haluavat sanoa kaksi sanaa: antaa palaa!

– Sen kun repäisee vain. On tämä ollut kaiken sen arvoista. Vahva suositus!