Ajankohtaista

Kestävän matkailun rinnalle uudistava matkailu

Uudistavassa matkailussa mietitään, mitä matkailu voi antaa kohteelle, ja mikä on paikallisten tahtotila ylläpitää paikan elinvoimaa. Pyrkimyksenä on, että vierailtava kohde jää matkailun jäljiltä jopa entistä parempaan kuntoon. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat mm. paimenlomat, joissa käytetään hyväksi jo olemassaolevia resursseja.

– Kestävä matkailu luo kestävää kasvua. Sen tarkoituksena on minimoida negatiiviset vaikutukset ympäristöön ja kulttuuriin sekä edistää paikallista hyvinvointia, selvitti 30 vuotta matkailua tutkinut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n toimitusjohtaja, dosentti Antti Honkanen Ivalossa pidetyssä kestävän matkailun Illassa.

Näkökulmina kestävässä matkailussa ovat resurssiperusteisen, toimintaperusteisen ja yhteisöperusteisen näkökulma. Luonto ja kulttuuri nähdään ressursseina, joita tulee suojella eitoivotuilta muutoksilta. Toiminnassa pyritään säilyttämään kohteen vetovoimatekijät ja toimimaan niin, että paikallisyhteisö hyötyy matkailusta taloudellisesti. Matkailussa pitäisi myös korostaa yhteisön osallisuutta matkailuun liittyvässä päätöksenteossa sekä kysyä yhteisöltä, mitä se haluaa, ei niinkään mitä yritykset tarvitsevat.

– Matkailu pitäisi nähdä niin, ettei se olisi erillisenä toimintona, vaan osana paikan kehitystä, tutkija toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Matkailijaa ei hänen mielestään erota kaupungeissa niinkään, mutta pienemmissä kylissä heidät huomataan. Mahdolliset ongelmat ovat määrään sidonnaisia.

Lammaspaimeneksi voi kesäisin Lapissa hakeutua vaikka Kaldoaivan erämaahan Välimaan saamelaistilalle tai Kaapin Jounin tilalle Lemmenjoen kansallispuistoon. Paimenviikot ovat maksullisia. Viikon hinta on monessa paikassa 400-600 euroa. Kuva: Jukka Keränen

Matkailun kausiluonteisuus voi myös olla ongelmana työvoiman saannissa. Samoin se, että matkailuyritys on muualta, hankkii tuotteensa muualta, eikä kohde hyödy matkailusta millään tavoin.

– Lappi elää luontomatkailusta, vaikka elää se joulupukistakin. Lähes kaikki tulevat Suomeen kuitenkin luonnon vuoksi, jopa Helsingissä kävijätkin, Honkanen toteaa.

Suomessa kirjattiin viime vuonna 5 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Kotimaisia matkailijoita yöpyi n. 17 miljoonaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Maailma muuttuu pienemmäksi ja samanlaiseksi joka puolella. On samanlaisia kahviloita ja samanlaisia hotelleja. Matkailija hakee uusia kokemuksia, poikkeuksia normaaliin arkipäivään, sanoo Honkanen

– Luksusmatkailussa haetaan yleensä ainutlaatuisia kohteita ja ylellisiä kokemuksia. Suomi ei ole tällaisen matkailun kohdemaa. Ei meillä ole montaa Michelin -ravintolaa, emmekä pääse samoihin palveluihin viiden tähden hotelleissa kuin muualla, joten mitä David Beckham tai Kourtney Kardashian sitten tekivät Lapissa, kyseli Honkanen.

– Uusi luksus merkitsee ainutlaatuisia elämyksiä, ei niinkään kalliita tuotteita. Siinä saavutetaan merkityksellinen vuorovaikutus luontoympäristön kanssa, tutkija toteaa. Luksus maksaa, ja matkailijamäärät eivät tarvitse olla korkeita, kun sama hyöty saavutetaan pienemmillä matkailijamäärillä.

Tutkija Antti Honkanen on erityisen huolissaan lentämisen hiilijalanjäljestä. Sähkölentokoneet eivät tule olemaan lyhyen toimintasäteensä vuoksi ratkaisu tähän. Kuva: asiakas

– Kaukaiset, syrjäiset paikat vetävät, mikä on yksi tämän vuoden matkailutrendejä. Elokuvat ja tv-sarjat voivat vaikuttaa matkakohteen valintaan. ”Bleisure” eli työ- ja vapaa-ajan matkojen yhdistäminen ja etätyö vapaa-ajan ympäristössä ovat matkailussa myös nyt pinnalla. Myös hyvinvointimatkailussa Lappi ja Suomi näyttäisivät olevan vahvoilla, Honkanen miettii.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kestävän ja uudistavan matkailun suurin ongelma liittyy Honkasen mukaan päästöihin ja erityisesti lentämiseen, jossa hiilijalanjäljen suhteen ollaan jumissa.

Matkakohteet kyllä pyrkivät olemaan hiilineutraaleja, mutta matkailun päästöistä puolet syntyy Honkasen mukaan kohteeseen lentämisestä.

– Lentomatkustajien määrän kasvu on suurempaa kuin vähähiilisen teknologian, joka vähentäisi päästöjä. Yhteiskuntamme on riippuvainen lentämisestä, mutta ei niin paljon kuin lennämme, sanoo Antti Honkanen.

Samalla tavalla suomalaiset lentävät ulkomaille kuin ulkomaiset tänne Suomeen.

Matkailu synnyttää 8 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöitä. Lapissa Honkasen mukaan määrä on jopa vielä suurempi.

– Sähkölentokoneet ovat tulossa liikenteeseen vuonna 2026, mutta vain lyhyille matkoille. Lapin lennoille ne eivät tule olemaan mikään vastaus. Pääseehän tänne junallakin, mutta rataverkkoa pitäisi parantaa, Honkanen punnitsee eri vaihtoehtoja.

Booking.com -yrityksen viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 81 % kansainvälisistä matkailijoista on sitä mieltä, että kestävä matkailu on heille tärkeää ja viimeaikaiset uutiset ovat saaneet puolet heistä tekemään entistä kestävämpiä matkoja.

Ilmoita asiavirheestä