Paikallisuutiset

Kaunispäälle noussut säätutka tarkentaa erityisesti lyhyen ajan ennusteita – Tunnistaa sateen voimakkuuden, olomuodon ja suunnan lähes koko Pohjois-Lapissa

Tutka parantaa etenkin matalien sateiden havainnointia, mistä on suurin hyöty talvisaikaan. Tutkan tietoja käytetään muun muassa teiden kunnossapidon apuna.

Kaunispään huipulle on kesän aikana noussut uusi maamerkki. Jalustalle nostetulta jalkapallolta näyttävä monumentti on todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen kahdestoista säätutka.

Tutkija Mikko Kurri Ilmatieteen laitokselta kertoo, että torni valmistuu lopullisesti elokuun aikana ja itse tutkan asennustyöt tehdään syyskuussa. Sen jälkeen tutka on valmis käyttöön.

Tutka parantaa sääennusteiden laatua toiminta-alueellaan, joka kattaa koko Pohjois-Lapin aivan Käsivarren päätä lukuun ottamatta. Katvealue katetaan kansainvälisen yhteistyön myötä Norjan tutkalla.

– Etenkin lyhyen ajan ennusteet, korkeintaan seuraavan kuuden tunnin päähän, tarkentuvat. Lähihetkien ennusteet käyttävät lähtötietona tutkamittauksia, kun taas esimerkiksi seuraava päivä lasketaan jo tietokoneella, Kurri selvittää.

Tutka kerää dataa jopa 250 kilometrin päästä. Luotettavinta data on tutkan lähellä eli tässä tapauksessa Saariselän ympäristössä.

Teknisesti ilmaistuna säätutka lähettää lyhyitä signaalipulsseja ilmakehään. Jos ne kohtaavat esteitä, kuten esimerkiksi vesipisaroita, osa pulssin tehosta palaa tutkalle.

Tiedon avulla saadaan selville sateen voimakkuus, etäisyys ja liikkumasuunta sekä tuulen nopeus.

– Koska kyseessä on kaksoispolarisaatiotutka, se erottaa vesipisarat, rakeet, lumihiutaleet ja vaikkapa linnut. Niistä kaikista saadaan erilainen vaste, Mikko Kurri kertoo.

Tarkentuvista tiedoista on hyötyä paitsi päiväretkeilijöille, jotka aamukahvipöydässä miettivät ruskaretken reittiä tai aamupäivän hiihtolenkin voiteluvalintaa, myös teiden kunnossapitäjille. Destia käyttää tienaurauspäätösten tukena tutkien mittaustietoja.

– Suurin hyöty tutkasta saadaan talvisaikaan, jolloin sadepilvet ovat usein matalammalla. Luostotunturin huipulla sijaitsevan Suomen tähän saakka pohjoisimman tutkan kantama ei ole riittänyt matalien sateiden tehokkaaseen havaitsemiseen pohjoisimmassa Lapissa.

Luoston tutka otettiin käyttöön vuonna 2000. Seuraavaksi pohjoisin tutka on Oulun korkeudella Utajärvellä.

Kaunispää valikoitui uuden tutkan paikaksi ennen kaikkea hyvien yhteyksien vuoksi. Tutka ei vaikuta Kaunispään muuhun toimintaan.

– Pohjoisessa on paljon korkeita tuntureita, joille tutka sopisi, mutta ne ovat pääosin koskemattomia. Kaunispää on mittaamisen kannalta riittävän korkea ja siellä oli infra valmiina, muun muassa tien ja sähköjen osalta, joten sinne oli helppo rakentaa.

Kaunispään huipulta on linnuntietä Venäjän rajalle reilut 40 kilometriä. Onko mahdollista, että itänaapuri kohdistaa uuteen säätutkaan häirintätoimia?

– Kaikki on mahdollista, mutta ei sellaista ole odotettavissa. Venäläisten tutkat toimivat samoilla taajuuksilla, eli jos he lähtisivät häiritsemään meidän tutkiamme, he häiritsisivät samalla omiaan, Mikko Kurri pohtii.

Kaunispään säätutkan rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa.

Kaunispäällä on käynnissä juhlavuosi: siellä on ollut yritystoimintaa 70 vuotta ja Kaunispään Huipun nykyisillä yrittäjillä on takana 20 vuotta. Juttua asiasta on tulossa myöhemmin syksyllä.