Paikallisuutiset
Kansallispuiston tupavaraukset tehdään tästä kesästä alkaen sähköisesti, avaimet saa tupien laatikoista – ”Koodi on syytä olla tiedossa, kun lähtee maastoon”
Ainakaan tällä retkeilykaudella Anterinmukassa ei pääse saunomaan.
Urho Kekkosen kansallispuiston varaus- ja vuokratupien varaaminen siirtyy verkkoon. UK-puiston kohteet ilmestyvät Eräluvat.fi -verkkokauppaan kesäkuun alussa.
Virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että jo tämän kesän ja syksyn tupavaraukset tehdään netissä.
– Se on monelle helpotus, kun varaukset saa tehdä netissä. Toki me neuvomme ja opastamme aina tarvittaessa UK-puiston asiakaspalvelussa puhelimitse ja sähköpostitse. Omaa fyysistä asiakaspalvelupistettä Urho Kekkosen kansallispuistolla ei enää ole, Aikio sanoo.
Myös avainpalveluun tulee muutoksia, sillä avaimet löytyvät jatkossa tuvilta koodilla avautuvista laatikoista. Avauskoodin saa varauksen teon yhteydessä. Saadut liitetiedostot kannattaa siis käydä tarkasti läpi.
– Se on iso asia, jota ei kannata jättää siihen, että katsoo koodin paikan päällä tuvalla, kun netti ei läheskään aina toimi. Koodi on syytä olla tiedossa, kun lähtee maastoon, Aikio alleviivaa.
Poikkeuksena sääntöön ovat vielä kesäkuun ajan Savukosken puolella sijaitsevat Tikkasen Vieriharju, Kärekeoja ja Hirvashauta, joiden avaimet noudetaan entiseen tapaan.
Yhteensä Urho Kekkosen kansallispuistossa on 13 varaustupaa ja kahdeksan vuokratupaa/-kammia. Varaustuvista on mahdollista vuokrata petipaikkoja, vuokratuvat varaaja saa kokonaan omaan käyttöönsä.
Vaikka päällekkäisvaraukset eivät sähköisessä järjestelmässä ole mahdollisia, Kristiina Aikio suosittelee varalta ottamaan mukaan maksutositteen, jolla voi tarvittaessa todistaa varauksensa.
Muutokset liittyvät Metsähallitukseen uuteen toimintatapaan ja pienentyneisiin resursseihin. Kuten tunnettua, Luontopalveluiden rahoitus pieneni täksi vuodeksi 11 miljoonalla eurolla.
– Resurssit ovat vähissä. Se näkyy myös siinä, että tälle vuodelle ei ole tulossa yhtään tapahtumia, kuten luontoiltoja tai kouluvierailuja. Viime vuonna, puiston 40-vuotisjuhlavuonna, niitä oli yli 40, Aikio mainitsee.
Varaus- ja vuokratupien lisäksi Suomen toiseksi suosituimmissa kansallispuistossa yöpyä voi autiotuvissa tai omassa majoitteessa, kuten teltassa. Päivätuvissa voi yöpyä vain hätätapauksissa.
Resurssien väheneminen näkyy siinäkin, että monen vaeltajan suosikkikohteisiin kuuluvan Anterinmukan autiotuvan saunan 15.4. alkanut käyttökielto jatkuu ainakin tämän retkeilykauden yli.
Erä-lehti kertoi, että tarkastuksessa ilmeni, että kiukaan tulipesän takaiseinä oli rikki eikä hormikaan ollut täysin kunnossa. Myös muuratusta piipusta löytyi rikkoutumia.
– Sauna jouduttiin sulkemaan, koska siinä ilmeni nuohoojan tarkastuksen yhteydessä useita paloturvallisuusriskejä. Kiukaan lisäksi ilmeni muuta, isompaa korjaustarvetta. Asiakasturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, joten paloturvallisuussyistä sauna jouduttiin sulkemaan. Supistuneen rahoituksen vuoksi Luontopalveluilla on menneillään selvitystyö ylläpitämistään rakenteista, jossa kartoitetaan mitä rakenteita poistetaan ja mitä jätetään ylläpitoon, Aikio kertoo.
Kansallispuiston alueella tehdään kesän aikana muita perinteisiä huolto- ja kunnossapitotöitä. Yksi näkyvimmistä on varmasti UK-puiston lähtöportin pihatöiden viimeistely kesän alussa Saariselällä.
Tutkimuspuolella UK-puistossa tehdään tänä kesänä ainakin raakku- eli jokihelmisimpukka-tutkimusta. Raakku on yksi puiston uhanalaisimmista lajeista.
Lomakausi alkaa toden teolla tulevana viikonloppuna koulujen päättäjäisten jälkeen. Monen mieli halajaa heti maastoon, mutta Kristiina Aikio toppuuttelee innokkaimpia.
– Ihan vielä ei kannata lähteä. Vaikka teiden varsilla näyttää kesäiseltä, maastossa on vielä rospuuttoaika ja paljon sulamisvesiä. Etenkin vesistöjen ylitykset voivat olla vielä ongelma. Kesäkuun puolivälin jälkeen alkaa olla maastossa kuivempaa.
Kesäkausi voidaan kuitenkin katsoa alkaneeksi, sillä Saariselän uudelle lähtöportille on keskiviikkona vaihdettu kesäiset opastetaulut. Niissä kerrotaan alueen kesäaktiviteeteista ja kesäisestä luonnosta sekä annetaan vinkkejä mukavista päiväretkikohteista.
Mihin päin puistoa suunnata tänä kesänä?
Virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio tuntee Urho Kekkosen kansallispuiston läpikotaisin. Kysyimme häneltä vinkkejä, mihin kesämatkailijan kannattaa tänä kesänä kansallispuistossa suunnata.
1. Tunturin huipulle.
– Mikä tahansa tunturi käy, mutta helposti saavutettavia ovat esimerkiksi Iisakkipää tai Kiilopää. Iisakkipää on lähellä Saariselkää ja siellä pääsee avotunturin tunnelmaan. Huipulla tulee aina avara olo. Se on se maiseman avaruus, mikä sen tekee.
2. Tankavaaran poluille.
– Tankavaarassa pääsee liikkumaan metsäluonnossa, alue eroaa tunturimaastoista. Sieltä löytyy neljä eripituista luontopolkua sekä sotahistoriapolku, joka kertoo rankkaa historiaa toisen maailmansodan ajalta. Hillasoilla kulkeminen on rentouttava elämys.
3. Nuorttijoelle.
– Savukosken puolelta, puiston kaakkoiskulmasta löytyy metsäistä itäkairaa. Nuorttin retkeilyreitti kulkee kahta puolta Nuorttijokea. Joki ylitetään Kolsankoskella uutta riippusiltaa pitkin. Toiseen ylityskohtaan Kärekeojalle kiinnitetään kahluuvaijeri yleensä ennen juhannusta.
Muista nämä kansallispuistossa retkeillessäsi
Urho Kekkosen kansallispuisto on alunperin perustettu luonnon suojelemiseksi ja perinteisen retkeilyn.
Tutustu aina järjestyssääntöön. Retkeilijöiden tulee liikkua niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän harmia luonnolle.
Puiston retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeellä saa leiriytyä vain tupien, laavujen ja tulentekopaikkojen läheisyydessä. Syrjävyöhykkeellä leiriytyminen on pääsääntöisesti sallittua.
Vaikka kävelijä saa valita reittinsä vapaasti, suosi jo olemassa olevia polkuja.
Pyöräillä saa kaikilla kansallispuiston merkityillä reiteillä lukuun ottamatta Kiilopään Kiirunapolkua. Lisäksi pyöräily on sallittua muutamalla vakiintuneella merkitsemättömällä kulku-uralla, kuten esimerkiksi Raja-Joosepin ja Anterinmukan välillä sekä Kakslauttasen ja Kopsusjärven välillä.
Muista roskattoman retkeilyn periaatteet. Kansallispuistossa ei ole jäteastioita, joten kaikki roskat tulee huolehtia itse pois maastosta.
Peseydy aina kuivalla maalla, älä vesistössä. Maa suodattaa esimerkiksi hammastahnan ja tiskiaineen eivätkä vesistöt likaannu.
Kansallispuistossa saattaa nähdän kolmen eri paliskunnan poroja: Ivalon, Lapin ja Kemin-Sompion paliskuntien. Kesällä puiston alueella tosin ei juurikan näe poroja, koska ne ovat siirtyneet kansallispuiston ulkopuolisille kesälaitumille.