Paikallisuutiset

Inarista Lapin vetovoimaisin kunta?

Syyskuun alussa Inarissa käynnistyi Sujuvasti arktiseen elämään -hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa kuntaan saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista paikalliseen yhteisöön niin, että yhä useampi päättäisi jäädä kuntaan pysyvästi. Kaksi vuotta kestävää hanketta koordinoi Jan Denks, jolla itselläänkin on kokemusta sesonkityöstä.

Syyskuun lopussa julkaistu Tilastokeskuksen uusin väestöennuste puhuu karua kieltään: vuosina 2019-2040 Lapin kunnista ainoastaan Inarin ja Rovaniemen väkilukujen ennustetaan kasvavan. Muualla maakunnassa väkimäärän ennustetaan tippuvan, paikoin rajustikin.

Siksi Inarissa tänä syksynä käynnistynyt, kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen tähtäävä Sujuvasti arktiseen elämään -hanke on ajan hermolla. Jotta ennusteen mukainen väestönkasvu todella toteutuisi, on kunnan elinkeinoelämälle tärkeää varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Tästä syystä kunnassa halutaan panostaa entistä enemmän myös ulkomaalaisen työvoiman integroimiseen osaksi paikallisyhteisöä.

– Inariin tulee satoja kausityöntekijöitä joka vuosi, ja se tietysti kuormittaa julkisia palveluja, kun samoja kysymyksiä kysytään aina uudestaan. On tilausta sille, että kerätään kaikki mahdollinen info yhteen paikkaan keskitetysti, ja laitetaan tietoa helposti saataville myös englannin kielellä, hankekoordinaattori Jan Denks kertoo.

Kunnan sivuilta löytyykin jo kattavasti tietoa sekä kunnan että yritysten tarjoamista palveluista Inariin muuttaville uusille asukkaille. Tavoitteena on tehdä Inarista niin houkutteleva, että yhä useampi päättäisi jäädä tänne pysyvästi.

Hankkeelle hyvä vastaanotto

Denks työskenteli viime talven Inarissa oppaana. Jo silloin hän suunnitteli yhteisen Facebook-ryhmän perustamista ulkomaalaisille kausityöntekijöille. Ryhmässä kokeneemmat, jo muutaman talven Lapissa viettäneet työläiset olisivat voineet neuvoa ja opastaa ensimmäistä kauttaan Suomessa työskenteleviä.

Facebook-ryhmän sijaan Denks pääsi toteuttamaan ideaansa Elinkeinot & Kehitys Nordican palkkalistoilla hankekoordinaattorina. Ensimmäisen kuukauden aikana hän on tutustunut eri sidosryhmiin, eli alueen yrittäjiin sekä maahanmuuttajille palveluja tarjoaviin kunnan palveluyksiköihin.

Denksin mukaan vastaanotto on ollut hyvä.

– Se on pienen kunnan etuja. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja on helppo päästä ihmisten puheille. Kaikki ovat suhtautuneet suopeasti.

Tärkein sidosryhmä eli ulkomaalaiset työntekijät alkavat saapua paikkakunnalle suuremmissa määrin lokakuun aikana. Heidän tavoittamisekseen Denks aikoo hyödyntää muun muassa Facebookia.

– Haastavinta on saada yhteys ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Heidän tavoittamisensa on ykkösprioriteetti ja some on siinä tärkeässä asemassa. Myös yrittäjät ovat avainasemassa, jotta tieto hankkeesta kulkisi heidän kautta uusille työntekijöille.

Asuntoasiat ja verokortti kuntoon

Yksi suurimmista haasteista Inariin töihin tuleville on vuokra-asunnon löytyminen. Denks uskoo, että ratkaisun avaimet ovat inarilaisten käsissä.

– Jos ihmiset innostuisivat ottamaan alivuokralaisen omaan kiinteistöönsä tai tyhjillä olevaan kakkoskotiin, se olisi heille lisätuloa. Lisäksi vanhemmat ihmiset voisivat saada apua esimerkiksi lumen luontiin, polttopuiden tekoon ja kaupassa käyntiin.

Vastaavasti perheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia, ulkomaalainen työntekijä voisi toimia ”kielikylpynä” ja tarjota englanninkielistä keskusteluseuraa, Denks ideoi.

Jotta työnteko Suomessa onnistuisi, jokainen työntekijä tarvitsee voimassaolevan verokortin. Se vaatii vierailun verotoimistossa, ja monet ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavat yritykset ovatkin tuskailleet verotoimiston lyhyitä aukioloaikoja.

Denks tietää, että verotoimisto palvelee myös ajanvarausperiaatteella.

– Yrittäjä voi netin kautta varata kaikille työntekijöilleen asiointiajan samalle päivälle. Sillä säästää aikaa ja vaivaa, mutta valitettavasti moni ei ole tästä tietoinen.

Ei pelkästään kausityöntekijöille

Denks korostaa, että meneillään oleva hanke ei ole suunnattu ainoastaan kausityöntekijöille, vaikka he määrällisesti muodostavatkin suurimman ryhmän Inariin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä.

– Erityisen tärkeää on tuoda esiin sote-puolen työvoimatarve. Alan osaajista on kova pula ja se tulee vain lisääntymään tulevina vuosina eläkepoistuman kautta. Lisäksi täytyy huomioida, että täällä on huomattava määrä ulkomaalaisia potilaita, joten myös kielitaitoa tarvitaan.

Kunnan elinvoiman kannalta on tärkeää myös se, että asukkaiden ikäjakauma pysyy terveenä. Ulkomailta tulevat ovat keskivertoa nuorempia, mikä tietysti edesauttaisi sitä, Denks huomauttaa.

Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi on tuotava esiin Inarin vahvuuksia. Yksi niistä on varmasti ympäröivä luonto, mutta hankekoordinaattorin mieleen tulee myös muita vetovoimatekijöitä.

– Vahvuuksiamme ovat yhteishenki ja naapuriapu, minkä lisäksi ihmiset ovat helposti lähestyttäviä, ja kynnys on matala lähestyä esimerkiksi kuntaa ja sen eri palveluyksiköitä.

Denksin koordinoiman hankkeen puitteissa on tarkoitus myös järjestää yhteistä ajanvietettä ulkomaalaisille työntekijöille, sillä perinteisesti eri yritysten työntekijät ovat viettäneet vapaa-aikaansa oman porukan kesken. Yhteisissä tapahtumissa tutustuttaisiin muun muassa paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapoihin sekä tietysti inarilaiseen luontoon.

– Tässä on mahdollisuus saada aikaan positiivinen kierre. Jos työntekijät ovat tyytyväisiä, he vievät sitä viestiä maailmalle. Se puolestaan varmistaa yrittäjälle laadukkaan työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. Ja kun yritykset voivat hyvin, silloin kunnan talous on hyvällä pohjalla. Kaikki voittavat.