Paikallisuutiset
Asuntopula on myös matkailuyrittäjien ongelma
Kansainvälinen matkailuseminaari Spirit of Inari kokoontui marraskuun alussa Inarin Sajoksessa. Kaksipäiväisen seminaarin aikana käsiteltiin ajankohtaisia kuulumisia matkailun kasvusta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista suomalaisilta, norjalaisilta ja venäläisiltä matkailualan asiantuntijoilta. Spirit of Inari-seminaariin osallistuivat myös vuotsolaiset Timo ja Armi Palonoja. He ovat pyörittäneet jo yli 28 vuotta saamelaista perheyritystään Joikukotsamoa, joka järjestää erilaisia elämyksiä matkailijoille pääasiassa Saariselän alueella.
– Tällä hetkellä Inari on yksi Suomen vauraimmista kunnista, mistä saamme paljolti kiittää alueellamme toimivia yrityksiä ja heidän rohkeuttaan investoida tulevaisuuteen. Vilkkaasta matkailutoiminnasta syntyvät työpaikat ovat alueellamme erittäin tärkeitä, sillä kasvava toimiala työllistää myös runsaasti rakennus-, logistiikka ja muiden alojen yrittäjiä ja työntekijöitä. Matkailuun perustuvat palvelut tukevat myös muiden toimialojen, kuten testaustoiminnan menestystä ja kasvua alueella sekä lisäävät merkittävästi myös kuntalaisille tarjolla olevia mahdollisuuksia, sanoi Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine avaussanoissaan matkailuseminaarissa.
Kansainvälinen matkailuseminaari Spirit of Inari kokoontui marraskuun alussa Inarin Sajoksessa. Kaksipäiväisen seminaarin aikana käsiteltiin ajankohtaisia kuulumisia matkailun kasvusta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista suomalaisilta, norjalaisilta ja venäläisiltä matkailualan asiantuntijoilta.
– Iloksemme voimmekin todeta, että Ivalon lentokentän kasvu jatkuu, yhteyksien ja matkustajamäärien kasvaessa ja myös muiden logististen yhteyksien kehittyminen vaikuttaa positiiviselta alueellamme, Laine totesi.
Pitkäjänteistä työtä matkailun parissa
Spirit of Inari-seminaariin osallistuivat myös vuotsolaiset Timo ja Armi Palonoja . He ovat pyörittäneet jo yli 28 vuotta saamelaista perheyritystään Joikukotsamoa, joka järjestää erilaisia elämyksiä matkailijoille pääasiassa Saariselän alueella. Sieltä heiltä löytyy myös varustetilat sekä safaritoimisto, jonne asiakas voi tulla suunnittelemaan ohjelmaa Lapin lomalleen. Matkailuyrittäjä Timo Palonoja kertoo, että matkailuseminaarit ovat hyviä tapahtumia verkostoitua.
– Täällä näkee myös matkailun uusimmat suuntaukset ja tavat, joita on keksitty matkailun parissa työskennellessä.
Palonojan mukaan ulkomaalaiset matkailijat ovat nyt heidän pääasiallinen asiakasryhmänsä.
– Varsinkin Aasian maat näyttävät olevan tapetilla. Kun kattoo nuita vanhoja käppyröitä, niin kyllä ne ovat Aasian maat, jotka ovat noususuhdanteessa joka saralla.
Matkailuyrittäjän mielestä on myös hyvä asia, että Ivalon lentokentälle on saatu uusia lentoja.
– Vähäiset lentomäärät ovat olleet Lapin matkailun pullonkaula koko ajan. Nyt on saatu neljä lentoa päivässä Ivaloon. Se on minun mielestä ihan riittävä määrä. Lisäksi Finnair on luvannut paikata tarvittaessa lisälennoilla esimerkiksi jouluseuduilla.
Joikukotsamon sesonki alkoi juuri seminaarin ensimmäisenä päivänä. Yrittäjäperheen äiti Armi oli vastaanottamassa ensimmäisiä asiakkaita ja saapui seminaariin myös työpäivän päätteeksi. Joikukotsamon tuleva kausi on myyty jo lähes täyteen. Joikokotsamo työllistää sesongin aikaan vuosittain 12 henkilöä.
Työntekijöille petipaikkoja
Seminaarissa tuli ilmi monessa puheenvuorossa, että asuntopula vaivaa myös matkailualaa ja jokaista pohjoisen kuntaa.
– Asuntopula on meille kaikille ongelma. Mistä saadaan työntekijöille asuntoja? Kun eivät he voi oikein laavussakaan nukkua, kyselee matkailuyrittäjä Timo Palonoja Joikukotsamosta.
Matkailuyrittäjä Mari Lappalainen kertoi, että he alkoivat etsiä työntekijöitä alkavalle kaudelle jo elokuussa.
– Meillä on rekrytty tälle kaudelle vakituiset mukaan lukien yhteensä 111 työntekijää. Paikallisten osuus on 60 %, kertoo Mari Lappalainen.
Lappalaisen mukaan henkilöstön määrä kasvaa koko ajan matkailun kasvun myötä.
– Näin ollen tarvitaan lisää osaaavaa henkilökuntaa ja sitä myöten myös asuntoja. Mitä enemmän matkailu kasvaa, sitä enemmän pystyy palkkaamaan ympärivuotisia työntekijöitä, Lappalainen sanoo.
– Jos tekisi työntekijöille asuntoja, se olisi iso investointi ja siinä menisi pitkä aika, että pääsisi omilleen, pohtii Palonoja.