Ajanviete

Tervetuloa Kutturaan! – Kullankaivajien leirissä on tarjolla huuhdontaa ja puhdetöitä

Kurkistetaanpas paikkaan, jossa paiskitaan loma-aikanakin enemmän kuin täyttä, 10-12 tunnin työpäivää. Mikä parasta, kyseessähän on poikkeuksellisen raskas fyysinen työ, josta ei varsinaisesti makseta edes palkkaa.

Ai että kuulostaa hyvältä, tännehän on pakko lähteä. Eikun auton rattiin ja menoksi!

Ajetaan Ivalosta 40 kilometriä etelän suuntaan ja käännytään oikealle kohti tarunhohtoista Kutturaa. 16 kilometrin kohdalla painetaan jarrupoljin lattiaan. Nyt ollaan Kutturan kultakioskilla.

Jos Kutturan kultamiesten juorut kiinnostavat, niin tämä on place to be. Kävele tiskille, tervehdi Tiinaa ja Leeviä, osta kahvi ja sokerisämpylä nokan eteen. Slurpsista, omnomnom, tekipä hyvvää.

Jatketaan Kutturantietä eteenpäin niin kauan, että törmätään peltiämpäreistä tehtyyn ukkelin. Navigaattori sanoisi: Olet perillä.

Tervetuloa Desperadoon ja Carambaan, paikkaan missä raskas fyysinen työ muuttuu Lapin kullaksi.

Esitelläänpä heti kättelyssä kultavaltausten haltijat.

Desperado:

Mikko Kvist ja hänen 17-vuotias poikansa Oliver viettävät kesät visusti Kutturassa.

Caramba:

Ilkka ”Illu” Parvinen on kaivanut Kutturassa kultaa jo 22 vuoden ajan.

Tätä herraa eivät aivan kaikki nimeltä tiedäkään, mutta ”punabaskerin” tuntee jokainen itseään kunnioittava Kutturan kullankaivaja.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä: Timo ”Tilli” Juurela, Jallin velipoika.

Vanha Caramban kultavaltaus siirtyi Mikolle hänen serkultaan Illulta. Nimi vaihtui samalla Desperadoksi, ja on ollut Mikon nimissä nyt viitisen vuotta, tällä hetkellä on menossa kymmenen vuoden lisäajan ensimmäinen vuosi. Valtaus tulee pysymään suvussa vielä pitkään, sillä seuraavaksi se siirtyy hänen poikansa Oliverin nimiin.

Ja mitä Carambaan tulee, noh, se on saanut nimensä 70-luvulla käytetystä ruosteenirroitusaineesta. Valtaus löytyy Desperadon välittömästä läheisyydestä.

– Käytännössähän kaivuu tapahtuu molemmilla porukoilla, molempien valtausten alueella. Täällä tämä arki on yhdessä elämistä. Jos mennää kalaan, niin sitten mennää koko porukalla, ja sitten kun kaivetaan kultaa, niin sitäki tehää yhessätuumin, Mikko selventää.

Miehet ovat kotoisin Voikkaalta, Kuusankoskelta ja Kouvolasta. Kotoa on Kutturaan matkaa rapiat tuhat kilometriä, eli reissuun ei lähdetä muutamaksi päiväksi. Valtauksella vierähtää aina vähintään se pari, kolme viikkoa.

Fyysistä käsinkaivuuta tekevät miehet eivät nuku taivasalla, vaan mukavuuteen on Kutturassa satsattu huolella. Mikko ja Oliver viettävät yönsä asuntovaunussa, jonka pihamaalta löytyy tulipesän ympärille rakennettu kesäkeittiö. Asuntovaunua ei roudata ees taas nelostietä, vaan se seisoo ympärivuotisesti omalla paikallaan.

(PS. Jos tuli nyt mieleen, niin ei kannata kuitenkaan mennä tekemään tihutöitä. Mikko on päivätöikseen poliisi, ja tämän lisäksi kutturalaiset tuttavat pitävät offsesongin aikana paikkoja silmällä.)

Carambaa on rakennettu jo 22 vuoden ajan, ja sen kyllä huomaa. Jokainen yksityiskohta on mietitty tarkkaan. Asumusten lisäksi alueelta löytyy hulppea kesäkeittiö, tunnelmallinen laavu ja puron vieressä seisova sauna.

Katso video: Tältä näyttää arki Kutturassa sijaitsevalla kultavaltauksella

Video: Ville Vaarala

Myös Juurelan veljekset asuvat rattaiden päällä kulkevissa asumuksissa, mutta Illu on repäissyt ja pystyttänyt itselleen mökin Kutturan maaperään.

Vaikka jokaiselta löytyykin katto pään päältä, niin miehet ovat olleet hyvin onnellisia tämän vuoden kuivasta kesästä.

– Viime vuoden kesä oli kauhean sateinen, ja se ei ole näissä hommissa kovinkaan rapia homma. Jos olet kolme viikkoa täällä, ja miltei joka päivä sataa, niin eihän sillon viitti mitään ulkotöitä tehdä, täytyy vaan nyhjöttää sisällä vaunussa, Jalli murisee.

Katso video: Ilkka "Illu" Parvisen tukikohtana toimii yli 100-vuotias savusaunavanhus

Video: Ville Vaarala

Työskentely kultavaltauksilla perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämän vuoksi aamulla saa jäädä nukkumaan, jos siltä tuntuu. Kellontarkkaa aikataulua herroilla ei ole, mutta jokunen rutiinintynkä ja säännönpoikanen on vuosien varrella kuitenkin syntynyt. Sunnuntai pyhitetään levolle, aamu aloitetaan yhteisillä kahveilla ja päivän antimet puidaan joka ilta laavulla. Laavulle ruukataan kokoontua yleensä saunanraikkaina.

Caramban ja Desperadon 22 vuoden historian aikana ei ole kertaakaan tarvinnut turvautua väkivaltaan.

– Pieniä kinoja löytyy tietenkin, mutta käsirysyihin meidän ei ole ikinä tarvinnut alkaa, kun ne asiat selvitetään aina päivän päätteeksi tässä laavulla. Tästä kun noustaan ja lähdetään yöunille, niin tuntuu siltä, ettei maailmassa ole mitään murheita, Mikko kertoo.

Kaupassa kultamiehet käyvät yleensä 120 kilometrin päässä Ivalossa. Voisi verrata, että Helsingistä lähdettäisiin Lohjaan ruokaostoksille.

Kaupassa käydään kerran viikossa ja ostoslista hiotaan huolella kuntoon.

Jos jotain jää ostamatta, niin:

– Mitä meillä ei ole, niin se on tarpeetonta, Illu tokaisee.

Tänä päivänä Lapin kullan grammahinta (hieno ”kultapöly”) pyörii 73 euron hujakoilla. Kullan arvo nousee kuitenkin hipun potentiaalin mukaan – jos löytää gramman hipun, niin siitä tienaa jo satoja euroja. Koruksi kelpaavan hipun hinta on vähintään nelinkertainen kultapölyn grammamäärään verrattuna.

Suuria kultahippuja ei kuulopuheiden mukaan ole vielä tänä kesänä löytynyt.

– Yleensä sitten, kun kaivuukausi loppuu, niin sitte joku paljastaa löydöksensä ja saa nimiinsä Vuoden isoimmus -tittelin. Viime vuoden suurin hippu imuroitiin Sotajoelta. Löytäjä oli Antti Paananen, ja hipulla oli painoa 20,8 grammaa, Mikko tietää kertoa.

Joka vuosi tulee eteen myös se kotiinlähdön aika. Mutta missä vaiheessa Kutturan elinkautinen alkaa ikävöidä takasin kultamaille?

– Kotimatkalla heti Oulun jälkeen.

Katso video: Juurelan veljesten kesäasunnot lepäävät renkaiden päällä

Video: Ville Vaarala

Juttu kuuluu Hillan toimitusten yhteiseen Kesäkeidas-juttusarjaan, jossa esitellään lukijoidemme tärkeitä kesänviettopaikkoja Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilta.