Ihmiset

Ei nukuta, ei – Kuulostaako tutulta kesäpulmalta?

Yöttömällä yöllä on pahuksen virkistävä vaikutus.

Kesällä, kun aurinko valaisee Lappia yötä päivää, tuntuu, että ei nukuta tai väsytä ollenkaan. Tarvitseeko ihminen kesällä vähemmän unta, vai tuntuuko se vain siltä?

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkii unettomuuden ja valon vaikutuksia terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Hän sanoo, että valon määrä vaikuttaa elimistön sisäiseen kelloon, eikä läheskään aina toivotulla tavalla.

– Univaikeudet ovat kesällä suurimmillaan. Valoa on liikaa etenkin ilta-aikaan, ja valo pitää virkeänä ja luontainen unirytmi karkaa myöhempään illalla, Partonen aloittaa.

– Ja se toistuu joka ilta.

Se ei ole hyvä asia.

Unta on valoisaan aikaan vähemmän ja se on huonompilaatuista, vähemmän virkistävää. Aamupäivällä ollaan väsyneempiä, mutta virkistyminen tapahtuu iltapäivän edetessä, jolloin sisäinen kello jätättää entistä enemmän. Nukkumaan mennään myöhemmin ja useimmiten se tarkoittaa, että herätäänkin myöhemmin.

Vuorokausirytmin sekoittuessa illan otollinen aikaikkuna nukahtamiselle menee usein ohi. Silloin unta saattaa joutua odottamaan.

Aikuisiällä unen tarve on vakio, mutta tarvittavan unen määrä vaihtelee samanikäisilläkin ihmisillä. 95 prosentilla väestöstä unen tarve on kuudesta yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Jotkut ovat luontaisesti vähäunisia ja osa luontaisesti pitkäunisia. Erityisen paljon tai vähän unta tarvitsevia on loput viisi prosenttia väestä.

– Seitsemästä kahdeksaan tuntia on keskimäärin se, mitä tarvii unta vuorokaudessa, Partonen sanoo.

Ihmiset eivät usein tunnista, mikä on heille tarvittava unimäärä. Partosen mukaan sen voi kuitenkin päätellä omasta olosta.

– Heräätkö aamulla suht koht virkeänä? Pysytkö päivän virkeänä? Jos pysyt, unimäärä todennäköisesti riittää.

Tilapäinen unettomuus on hyvin yleistä, ja univaikeudet ovat suurimmillaan kesällä. Tutkimuksissa naisista joka neljäs ja miehistä joka viides kertoo valon vaikuttavan eniten nukkumiseensa.

Huonosta nukkumisesta seuraa, että ei välttämättä jaksa enää liikkua niin paljon kuin aiemmin, nälkä tulee voimakkaammin illalla ja sen vuoksi illalla tulee syötyä liikaa. Kiloja kertyy.

– Illalla saadaan liikaa kaloreita eikä niitä saada tehokkaasti kulutettua pois, Partonen tiivistää.

Tämänkin ongelma kulminoituu kesällä, kun illat menevät helposti grillaten sekä lämmöstä ja vapaasta nautiskellen.

Loma-ajan jälkeen sisäisellä kellolla on usein vaikeuksia asettua arjen rytmiin. Pitkät illat vaihtuvat aamuherätyksiin. Rytmin oikaisuun vaikuttaa se, kuinka paljon oma rytmi on kesän aikana kääntynyt.

– Ihminen ei pysty korjaamaan monen tunnin eroa kovin nopeasti. Rytmi kannattaa kääntää mahdollisimman hyvissä ajoin, Partonen kehottaa.

Miten valon vaikutuksia uneen voi sitten minimoida tai vähintään lieventää? Ainakin nukkumisolosuhteet kannattaa laittaa mahdollisimman hyvään kuntoon, Partonen korostaa.

Perinteisistä konsteista pimennysverhot auttavat, samoin silmämaski, joka estää valoa menemästä silmiin. Makuuhuone ei saa olla liian kuuma, kylmä tai meluinen, eikä ennen nukkumista kannata syödä liian myöhään tai liian kaloripitoista ruokaa.

Liian raskas liikunta lähellä nukahtamisaikaa ei sekään edesauta unensaantia. Ennen nukahtamista ei kannata haalia liikaa virikkeitä.

– Älypuhelimia ei kannata tuoda makuuhuoneeseen, vaikka ei niitä käyttäisikään ennen nukkumista. Perinteinen herätyskello on paras.

Saunominen on unen ja nukahtamisen kannalta hyvä, saunaolut ei niinkään. Partosen mielestä alkoholia kannattaa vältellä hyvän aikaa ennen nukkumaanmenoa.

– Alkoholi on unen kannalta haitallista muutaman tunnin lähellä nukahtamista.

Jos kesällä unen määrä tuppaa vähenemään, se ei välttämättä ole täysin turmiollista, jos pitää huolta, että unen vähyydestä liikkuu tarpeeksi ja katsoo mitä ja milloin syö.

Partonen sanoo, että valoisalla kesällä on ihmisen voinnille hyviäkin puolia. Se on psykologiselta kannalta ihmiselle viihtyisää. Luonto näyttää kauniilta runsaassa valossa ja se virkistää.