Ihmiset

Vuotson Pieranperällä kulttuuri-galleriassa voi tehdä aikamatkan lapsuuteensa

– Voi kuule, arvaappa ko mie pelkäsin näitä nukkeja, kun sain ne joululahjaksi. Kattoppa näitä silmiä! toteaa Tuula-Maija Magga-Hetta esitellessään lapsuuden kotitalonsa kuistilla kummisedältään Andreas Alariestolta lahjaksi saamiaan Andreaksen tekemiä puisia, maalattuja nukkeja.

Helppo uskoa, kuinka nukkejen ilmeet ovat pelottaneet lahjojen saantihetkellä alakouluikäistä Tuula-Maijaa! Voit itse käydä varmistamassa asian varaamalla Tuula-Maijalta esittelyn Vuotson Pieranperällä sijaitsevaan kulttuurigalleria Magga-Hettaan. Talossa on esillä myös muita Alarieston valmistamia esineitä.

Jälleenrakennuskauden kotitalo

Pihan vanhan navetan tilalle rakennettu kokoontumis- ja näyttelytila sekä vuonna 1947 valmistuneen jälleenrakennuskauden kotitalalon peruskorjaus valmistuivat vuonna 2011, minkä jälkeen navettarakennuksessa sijaitsevan näyttelytilaa on vielä kehitetty. Yhdessä nämä tilat muodostavat kulttuuri-galleria Magga-Hetan.

Kokoontumis- ja näyttelytilan on rakentanut Tuula-Maijan mies Jouko Hetta ja kotitalon peruskorjauksen asiantuntijana on toiminut sodankyläläinen Juha Olavi Karppinen .

– Tämä on ollut minun elinikäinen haaveeni, että saisin tähän navettaan tilat taiteen ja perinnekäsitöiden esittelemistä varten. Kunnostetun kotitalon puolella esittelen jälleenrakennusajan asumista. Meillä voit tehdä aikamatkan oman lapsuuteesi, Tuula-Maija sanoo.

Jokainen talon huoneista on sisustettu taloon ja suvulle kuuluneilla esineillä ja valokuvilla. Käytössä on esimerkiksi Tuula-Maijan tädin Helsingistä 1960-luvulla taloon tuoma kaunis kattovalaisin.

Yksilöllinen ohjelma vierailulle

Tuula-Maija rakentaa jokaisen vierailun juuri sellaiseksi kuin kukin vieras sen toivoo. Vierailulle voi tulla yksin tai useamman hengen ryhmänä. Ja yksi on varmaa: jokaiselle vieraalle tarjotaan kahvit.

– Tämähän on semmonen kylästelykohde, joten kahvit lisukkeineen tarjotaan aina. Ohjelmassa voi olla myös sopimuksen mukaan työpajoja eri ikäisille. Mulla on semmonen oman elämän työpaja, jota toteutan. Enkä tarvi ulkomaalaisillekaan tulkkia, jos vieraat pärjäävät englannin kielellä, sillä mulla on käytössä ”oma englanti”, jolla selostan, Tuula-Maija toteaa.

Hänen päivätyönsä on Vuotson koululla, missä hän opettaa useampia aineita.

– Kulttuuri-gallerian vierailuja järjestän huhtikuusta marraskuuhun ennakkotilauksesta, sillä työni ei anna periksi niin, että voisin pitää tätä paikkaa täysipäiväisesti auki. Minulle tämä on semmonen henkireikä, jonka kautta voin kertoa oman sukuni tarinaa esimerkiksi erilaisten ja eri-ikäisten esineiden kautta, joilla jokaisella on oma tarinansa ja historiansa, Tuula-Maija sanoo.

Tuula-Maija tunnetaan paitsi taidekäsitöiden, mutta myös akateemisen tutkimuksen tekijänä. Hänellä on työn alla väitöskirja allasevakoista. Työ etenee omaa tahtiaan kaiken muun lomassa. Tuula-Maija tunnetaan myös yhteiskunnallisesti aktiivisena kirjoittajana ja toimijana, joka osaa ja uskaltaa tarpeen tullen pukea asiansa selkeästi sanalliseen muotoon.

Rakkaudesta duodjiin

– Minä haluan olla omalta osaltani kertomassa tarinaa siitä, miten saamelaiset ovat selviytyneet ja miten he ovat säilyttäneet oman kielensä, kansansa ja kulttuurinsa, Tuula-Maija toteaa.

Kulttuuri-gallerian seinillä on lasivitriineissä esillä saamelaisia käsitöitä, jotka kertovat omaa tarinaansa saamen kansasta.

– Käsitöilläni on tarina ja ne ovat esillä rakkaudesta duodjiin* eli saamelaiseen käsityöhön. Tuokin pieni saamenpuku on ollut lapsillani käytössä, Tuula-Maija osoittaa lasivitriinissä esillä olevaa pienen pojan saamen asua.

* Duodji ymmärretään tänä päivänä ensisijaisesti saamelaisten käsityönä. Kautta aikojen saamelaiset ovat eläneet luonnon resursseista ja siitä työstäneet päivittäistarvikkeitaan, duodjia, jotka ovat olleet tärkeitä luonnossa selviytymiseen. Duodji, käsityö ja duddjon, käsityön valmistus, on käsien toimintaa, joka varustaa ihmiset arkisilla välttämättömyyksillä, kuten vaatteilla, työkaluilla, kodin esineistöllä.