Hyvinvointi

Vieraskasvien torjuntaan on syytä panostaa myös Lapissa

"Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun" on kaksivuotinen Lapin Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima hanke, jonka tarkoitus on lisätä pohjoissuomalaisten tietoisuutta vieraskasveista. Hankkeen parissa järjestettiin heinäkuun loppupuolella toimintaa Saariselällä ja Ivalossa. Saariselällä hankkeen edustajat osallistuivat toimintapäivään keskiviikkona 28. heinäkuuta, ja torstaina 29. päivä he pitivät luennon Ivalon Osallisuuskeskus Ainolassa.

Ainolaan hanketta tulivat edustamaan projektikoordinaattori Johanna Konttila ja agrologin opintojen erikoistumisharjoittelua suorittava Ursula Karjalainen . Karjalainen veti luennon, jolla esiteltiin haitalliset vieraskasvit jättipalsami, jättiputki, lupiini ja kurtturuusu. Kaikki näistä kasveista leviävät erittäin voimakkaasti ja valtaavat tilaa uhaten alueen luonnonvaraisia kasveja. Ne on tuotu Suomeen alun perin puutarha- tai koristekasveiksi, ja nyt ne ovat levinneet pitkin maata – myös Lappiin. Inarissa olisi hyvä aika herätä niiden torjuntaan nyt, kun haitallisten kasvien levinneisyys ei ole vielä yhtä laaja kuin etelässä.

– Tavoitteenamme on tämän hankkeen kautta jakaa tietoa vieraskasveista, niiden torjunnasta ja haitoista ja sillä tapaa edistää Lapin luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua, kertoo Johanna Konttila.

Vieraskasvien torjumiseen tarvitaan tietoa niistä

Vieraskasvien torjuminen ei ole aivan yksinkertaista. Sinnikkäät kasvit eivät kerran niittämällä nitisty, vaan monia niistä täytyy esimerkiksi kitkeä juurineen, näännyttää niittämällä useamman kerran, tai näivettää peittämällä kasvusto niin, ettei se saa vettä eikä valoa. Täytyy myös kiinnittää huomiota kasvikohtaisiin tekijöihin, kuten siihen, että jättiputkien myrkyllinen kasvineste aiheuttaa ikäviä iho-oireita, joten niitä käsitellessä täytyy aina suojata iho mahdollisimman hyvin. Myös kasvijätteen hävittäminen on tärkeä tehdä oikein, sillä vieraskasvit lähtevät usein uudelleen leviämään paikoista, joihin niitä sisältävät puutarhajätteet on jätetty.

Hankkeen nettisivuilta löytyy tarkempia tietoja jokaisen mainitun lajin torjumisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Parhaat keinot auttaa vieraskasvien torjunnassa ovat oppia aiheesta, ilmoittaa havaintoja vieraskasveista esimerkiksi laji.fi-palveluun ja osallistua kasvien torjuntaan poistamalla omalle pihalle ilmestyvät kukinnot ja lähtemällä mukaan vieraskasvitalkoisiin. Konttila ja Karjalainen kertovat, että hankkeen puitteissa on järjestetty monipuolista toimintaa asian hyväksi.

– Pidämme luentoja, vedämme talkoita, neuvomme ihmisiä, teemme torjuntasuunnitelmia pidemmällä tähtäimellä ja toimimme yhteistyössä niin ihmisten, seurojen, koulujen kuin viranomaistenkin kanssa, Konttila tiivistää.

– Jos haluaa pitää talkoita vieraskasvien poistamiseksi ja haluaa sinne paikalle ammattitietoisia ihmisiä, niin me tulemme kysyttäessä mukaan, jos vain pystymme, lisää Karjalainen.

Talkoilusta on iso apu

Mitä kaikkea pitäisi tehdä, jos haluaa lähteä talkoilemaan? Ensimmäisenä täytyy oppia tuntemaan vieraskasvit ja löytää paikka, jossa niitä kasvaa. Tunnistukseen löytyy paljon apua netistä, ja vieraskasvihankkeen edustajat tarjoavat mielellään asiantuntemustaan avuksi. Kun kasveja on löytynyt, niin omalta maalta ne voi poistaa itsenäisesti tai porukalla ilman sen kummempia järjestelyjä, mutta on tärkeä seurata asiantuntevien henkilöiden ohjeita, jotta kasvit tosiaan tulevat poistetuiksi kunnolla.

Jos kasvit ovat jonkun muun maalla, niin niiden kitkemiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

– Jos vieraskasveja sattuu löytymään esimerkiksi kunnan mailta, niin voi olla yhteydessä vaikkapa kunnan tekniseen johtoon tai puistotyön puoleen. Kysyy vain luvan, niin sen saa helposti, koska kitkeminen on iso apu kunnalle. Samoin ennen vaikkapa valtion mailta kitkemistä täytyy olla yhteyksissä ELY-keskukseen, Metsähallituksen mailta kitkemisestä heihin ja yksityisiltä mailta kitkemisestä yksityisomistajaan, selittää Konttila.

Luennon aikana nousi myös yleisön joukossa toive, että tulevaisuudessa Inarin kunta voisi myöntää yleisen luvan vieraskasvien poistoon kunnan mailla. Tällainen päätös on tehty jo useammassa Suomen kunnassa.

– Kun kasvien poistamiseen ei tarvitse aina erikseen hankkia lupaa, niin se vähentää kunnan työtä ja madaltaa kynnystä järjestää vieraskasvitalkoita, Karjalainen sanoo.

Elokuun loppuun asti käynnissä vieraskasvitalkookilpailu

Kesän ajan omatoimisten vieraskasvitalkoiden järjestämiseen Lapissa on erityinen motivoija, sillä hankkeella on yhteistyössä Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa käynnissä etätalkookilpailu. Kun asialliset luvat saatuaan ja minkä tahansa kokoisen talkooporukan kasattuaan järjestää vieraskasvitalkoot, kannattaa napata talkoista kuva. Postaamalla kuvan talkoista Instagramiin tunnisteella #LapinVieraskasvitalkoot osallistuu samalla arvontaan, jossa voi voittaa sadan euron S-ryhmän lahjakortin. Tarkemmat kisaohjeet löytyvät Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta.

Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke on käynnissä vuoden 2021 loppuun asti. Nyt on siis korkea aika tutustua aiheeseen ja ottaa lisäkysymyksien kanssa tarvittaessa yhteyttä järjestäjiin.

– Neuvomme mielellämme ihan missä tahansa vieraskasveihin liittyvässä. Hanketta on vielä muutama kuukausi jäljellä, joten nyt jos koskaan kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä, rohkaisee Johanna Konttila.