Paikallisuutiset

Vesinäyte voi kertoa kiljuhanhen pesinnästä Lapissa

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pohjoismainen kanta on hitaassa kasvussa, mutta viimeisin varmistettu pesintä Suomessa on vuodelta 1995. Kansainvälisen Kiljuhanhi LIFE -hankkeen tavoitteena Suomessa on paikallistaa mahdollisia pesintöjä Lapissa.

Viisivuotisessa pohjoismaisen kiljuhanhikannan vahvistamiseen keskittyvässä Kiljuhanki LIFE -hankkeessa on mukana useita maita kiljuhanhen pesimäalueilta ja muuttomatkalta aina talvehtimisalueille asti. Hankkeessa Suomi, Viro, Liettua, Unkari ja Kreikka ennallistavat kiljuhanhen elinympäristöjä, kartoittavat pesintöjä, arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä kasvattavat kiljuhanhen tunnettuutta. Suomesta hankkeessa on mukana Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF Suomi ja Oulun Yliopisto.

Suomessa ensimmäisen vuoden maastotyöt on saatu Metsähallituksen Luontopalvelujen osalta päätökseen. Toissa viikolla kerättiin 150 vesinäytettä yhteensä 50 eri lammesta ja järvestä pohjoisessa Lapissa.

– Voi sanoa, että näytteet ovat otettu todennäköisimmistä pesimispaikoista sillä näytteenottopaikat ovat valittu WWF:n vetämän Suomen kiljuhanhityöryhmän jäsenien ja Metsähallituksen Luontopalveluiden pitkäaikaisten kiljuhanhiaktiivien yhteistyönä, kertoo hankekoordinaattori Stefan Siivonen Metsähallitukselta.

Vesinäytteiden avulla pyritään paikallistamaan pesiviä kiljuhanhia ympäristö-DNA-menetelmää hyödyntäen. Kun hanhet liikkuvat vedessä, jättävät ne veteen DNA:ta, joka on havaittavissa vesinäytteestä myös useita päiviä myöhemmin. Hankekumppanina toimiva Oulun Yliopisto analysoi vesinäytteet. Tuloksia pesinnöistä voidaan odottaa vuoden loppuun mennessä.

Viimeinen varmistettu kiljuhanhen pesintä suomessa on vuodelta 1995. Pohjoismainen kiljuhanhikanta kävi 2000-luvun puolivälissä aallonpohjassa ollen arviolta 60-80 yksilöä. Tämän jälkeen kanta on hitaasti kasvanut ja tämän hetken kanta-arvio on 90-120 yksilöä. Kaikki nykyään tunnetut pohjoismaisen kannan pesimäpaikat sijaitsevat Pohjois-Norjassa.

Suomen puolelta ei ole varmistettu enää pesintöjä, vaikka Suomen kiljuhanhityöryhmän toimesta entisiä pesimäalueita on säännönmukaisesti inventoitu.

– Hankkeelle on otollinen aika siinä mielessä, että pohjoismainen kanta on hitaassa kasvussa ja pesinnät Suomen puolella voisivat olla mahdollisia, kertoo Stefan Siivonen.

Entiset kiljuhanhen Suomen pesimäalueet sijoittuivat aivan pohjoisimpaan Lappiin. Näitä alueita inventoidaankin nyt hankkeessa erityisellä tarkkuudella Käsivarren erämaa-alueilta aina Kaldoaivin erämaa-alueille saakka. Stefan Siivonen toivoo hankkeen konkreettisten toimenpiteiden johtavan siihen, että pohjoisen Suomen laajoilta erämailta on paikallistettu kiljuhanhen pesintä hankkeen päättyessä.