Ihmiset

Inarinsaamenkieliset lastenkirjat auttavat kielen ja kulttuurin elvytyksessä

Luoteis-Englannista Manchesterista kotoisin oleva Lee Rodgers alkoi kirjoittaa ja kuvittaa lastenkirjoja, koska sopivista oppimateriaaleista oli pulaa. Kaksikielisiä, englanniksi ja inarinsaameksi kirjoitettuja kirjoja on nyt julkaistu yhteensä yhdeksän.

Inarissa asuva Lee Rodgers tutustui saamelaisuuteen alun perin inarinsaamelaisen vaimonsa Kaisu Nikulan kautta. Kielipesätoiminta tuli hänelle tutuksi, kun heidän molemmat poikansa olivat mukana inarinsaamenkielisessä kielipesässä.

Hyvin pian hän sai huomata, että sekä kielipesässä että koulussa oli pulaa sopivista oppimateriaaleista.

– Esimerkiksi kielipesässä luettiin Puppe-kirjoja, joihin työntekijät olivat itse kirjoittaneet tekstit inarinsaameksi. Tarinoista puuttui kuitenkin täysin kulttuurinen ulottuvuus, Lee kertoo.

Auttaakseen inarinsaamen elvytystyössä hän kirjoitti ja kuvitti lastenkirjan nimeltä The Forgetful Squirrel (Unohtelevainen orava). Kirja kertoo inarinsaamelaisesta Sammeli-pojasta ja hänen seikkailuistaan Lapissa. Englanninkielisen alkuperäistekstin inarinsaameksi käänsi Petter Morottaja .

Lisäksi Petter sekä Helsingin yliopistossa folkloristiikkaa opiskellut Kaisu auttoivat muokkaamaan tarinaa siten, että inarinsaamelaiselle kulttuurille tyypilliset ominaispiirteet pääsisivät siinä esille mahdollisimman hyvin.

Kirjasta kirjasarjaksi

Koska inarinsaamenkielisistä oppimateriaaleista oli edelleen pulaa, pyydettiin Leetä kirjoittamaan ja kuvittamaan samasta päähenkilöstä kertova, mutta nuoremmille lapsille suunnattu kirjasarja.

Noin kymmenen vuoden aikana hänen kynästään onkin syntynyt kahdeksan kirjaa käsittävä kirjasarja, yksi kirja kutakin Lapin kahdeksaa vuodenaikaa kohden. Kuten ensimmäinenkin kirja, myös kirjasarjan kaikki tarinat ovat sekä englanniksi että inarinsaameksi. Kirjojen taitto on Kaisun käsialaa.

– Teksti on ensin inarinsaameksi ja sitten samalla lailla rivitettynä englanniksi. Tarinoiden lisäksi kirjoissa on runoja ja lauluja, ja niiden avulla lukija pystyy oppimaan paljon inarinsaamen kielestä ja kulttuurista, Lee kuvailee.

Kirjasarjaa sekä Leen ensimmäistä kirjaa käytetäänkin paljon inarinsaamen opetuksessa sekä lapsilla että aikuisilla, jotka opiskelevat kielen perusteita. Kirjoja on myös myytävänä Inarissa Saamelaismuseo Siidassa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Duodji Shopissa sekä Hotelli Kultahovissa. Niiden myynneistä saaduilla tuotoilla on rahoitettu uusien kirjojen ja oppimateriaalien julkaisua. Nyt muutaman kirjan kohdalla ensimmäiset painokset ovat loppuunmyytyjä, joten tarvetta on myös uusintapainoksille.

Yle Sápmi julkaisi inarinsaamenkielisen kahdeksanosaisen lasten animaation, joka perustuu Leen kirjaan Saammâl já meeci kunâgâs (Sammeli and the King of the Forest, Sammeli ja metsänkuningas). Animaatio esitettiin alun perin Yle Sápmin Unna Junná -lastenohjelmassa, ja se on katsottavissa Yle Areenassa .

Vakavasti uhanalainen kieli

Inarinsaame kuuluu niihin harvoihin kieliin koko maailmassa, joita puhutaan vain yhden valtion alueella, sillä inarinsaamelaiset ovat asuneet pääasiassa Inarijärven ympäristössä. Nykyisin kielen taitajia on noin 450, mutta puhujien määrä ei ole koskaan ylittänyt tuhatta.

1950-luvulta lähtien puhujien määrä alkoi vähentyä nopeaa vauhtia. Kielen asemaa heikensi muun muassa koulu, jossa saamelaislapset pakotettiin pitkään käyttämään suomea. 1970-luvulla heräsi yleinen mielenkiinto vähemmistökieliä kohtaan, ja vuonna 1976 alkoi inarinsaamen opetus kouluissa. Nykyisin inarinsaamen voi suorittaa ylioppilaskirjoituksissa joko äidinkielenä tai vieraana kielenä.

Anarâškielâ servi ry eli Inarinsaamen kielen yhdistys käynnisti inarinsaamen kielipesätoiminnan vuonna 1997. Kielipesissä alle kouluikäiset lapset voivat jokapäiväisissä puuhissaan samalla oppia kieltä inarinsaamea puhuvilta aikuisilta. Kielipesään tulevat lapset ovat alun alkaen suomenkielisiä, mutta oppivat toisen kielen jo pieninä ja jatkavat koulussa inarinsaamenkielisellä luokalla.

Kun kielipesätoiminta alkoi, inarinsaamea äidinkielenään puhuvia lapsia oli vain kourallinen, ja he kaikki tulivat kahden perheen piiristä. Muun muassa kielipesätoiminnan ansiosta inarinsaamea on saatu elvytettyä, mutta silti Unescon määritelmän mukaan se on koltansaamen tavoin vakavasti uhanalainen kieli.

Anarâškielâ servi ry:n työtä voi tukea ostamalla yhdistyksen kustantamaa kirjallisuutta. Kirjoja on myynnissä Inarissa muun muassa Saamelaismuseo Siidassa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sekä Hotelli Kultahovissa. Kirjoja voi tilata myös yhdistyksen kirjavastaavalta. Tarkemmat tiedot löytyvät Anarâškielâ servi ry:n kotisivuilta osoitteessa https://anaraskielaservi.fi/kirjallisuus/

Video inarinsaamen elvyttämistyöstä ja kielipesätoiminnasta löytyy Youtubesta osoitteesta https://youtu.be/e0YcIkUoEhc