Päätoimittajalta

Inarilaisia 4 -kirjan julkaisutilaisuus torstaina Ivalon kirjastossa

Inarilaisia-kirjasarja on edennyt neljänteen osaan ja Inarilaisia 4-kirja julkaistaan virallisesti huomenna torstaina Ivalon kirjastossa kello 17.30. Kuuputista on tilattu paikan päälle pullakahvitarjoilu. Kirjaa voi ostaa tilaisuudesta 30 euron hintaan. Inarilaisia 4-kirjan on kustantanut Lapin Lehtikustannus Oy. Muitakin Lappi-aiheisia kirjoja yhtiö on vuosien varrella julkaissut ja toimitusjohtaja Jari Haavisto esittelee tätä tuotantoa illan aikana.

Inarilaisia 4-kirjaan on pyritty kokoamaan mukava lukupaketti Inarilaisessa vuosien varrella ilmestyneistä henkilöhaastatteluista. Suurin osa näistä haastateltavista oli haastatteluhetkellä ikäihmisiä ja sen sukupolven väkeä, joka oli elänyt vanhan Lapin aikaa ja kokenut siinä samalla sodat ja evakkoreissut , niin talvisodan kuin jatkosodankin evakkotaipaleet.

***

Samaan aikaan kun Inarilaisia 4-kirja tuli myyntiin, näytti markkinoille tulleen myös toinen merkittävä kirja, Rosa Liksomin Väylä. Liksomin uudessa romaanissa Väylän varren asukkaat elävät sota-aikaa ja kirjan kantava teema on evakkomatka Ruotsiin. Inarilaisia 4-kirjan sivuilla ei kukaan tee matkaa Ruotsin evakkoleireille, mutta Ylivieskaan ja Kalajoelle kylläkin. Sotavuodet, evakkomatkat ja jälleenrakennus, muun muassa, ovat siis teemoja, jotka kiinnostavat sukupolvesta toiseen ja jokaisella nuo ajat nähneellä on oma tarinansa kerrottavanaan, ja niitä löytyy Inarilaisia 4-kirjasta.

Inarilaisia 4-kirjaan päätyi useampia vanhojen petsamolaisten muisteluksia. Mukana on myös kalajokelainen leskirouva Aino Ojala , joka vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Petsamossa. Kalajoen evakkopitäjästä tuli hänen kohtalonsa, sieltä hän löysi miehensä Matin . Sivumennen sanoen voi mainita, että Matti oli Kalajoella pääpaikkaansa pitävän Topi-Keittiön perustajan poika. Elämänmyönteinen Aino Ojala tuntee hyvin paljon petsamolaisia ja hän on Kalajoella petsamolaisuuden elävä historiankirja. Hän muistaa petsamolaisten evakkoajan Kalajoella ja hän on aina kertonut mielellään tuosta ajasta, jotta nykyihmiset muistaisivat, että myös Kalajoki liittyy petsamolaisten historiaan.

***

Petsamolaissyntyinen kirjailija, nyt jo edesmennyt Erno Paasilinna joutui Ruotsin evakkoleireille, joiden elämää Liksom kuvaa Väylä-romaanissaan. Paasilinna muisti aina tuoda esille, että Ruotsi kohteli Petsamon evakkoja ylemmyydentuntoisesti ja karusti; he joutuivat täisaunan kautta aidatulle parakkileirille, kulkutaudit riehuivat, lapsikuolleisuus oli suurta. Erno muisti, kuinka hyväntekijätädit kaatoivat parakin lattialle säkistä vanhoja lumppuja, siitä sai jokainen töniä itselleen päälleenpantavaa . Erno sai ylleen aikuisen miehen paikatut parseelit ja niinpä hän vietti aikansa ojanpohjalla konttaamalla, jotta kukaan ei häntä näkisi.

Aino Ojala kuului niihin petsamolaisiin, jotka vietiin Kalajoelle. Ylpeät ja vauraat kalajokiset ottivat petsamolaiset karusti vastaan. Yksi evakkoperhe heräsi yöllä kortteerimökissään siihen, että isäntäväki oli ryhtynyt purkamaan kattoa, jotta saisivat ylimääräiset asukkaat häädettyä pois. Kolttien vastaanotto oli kaikkein karuinta. Aino Ojala muistaa, kuinka Kalajoen kristillinen kansanopisto täyttyi kolttaevakoista. Opiston johto kauhistui rakennuksen siivoa, hääti koltat koululta pois ja he päätyivät meren rannalle kalastajien mökkeihin.

***

Evakkoteema näkyy Inarilaisia 4-kirjassa myös siten, että siellä Korvasen ja Laitin kyläläiset muistelevat elämää ennen Porttipahdan ja Lokan allasta. Kesällä 1959 kuorma-auto pysähtyi Ivalon lentokentän mäen alle. Siinä Laitin kylän lehmät purettiin autosta ulos, Kyllikki Kustula lypsi ja syötti elukat , ja sen jälkeen alkoi patikkamatka kohti uutta elämää ja kotia Ivalojokivarteen Toloseen. Kyllikki on sittemmin opittu Inarin kunnan alueella tuntemaan rautaisena ämminä , aktiivisena ja auttavaisena vapaaehtoisihmisenä, joten voi sanoa, että allasevakot ovat kaikin puolin rikastuttaneet Inarin kunnan elämää.

***

Vanhin Inarilaisen lehtijuttu, joka Inarilaisia 4-kirjaan on päätynyt, on Aili Vallen 90-vuotishaastattelu vuonna 2003. Se on lyhyt syntymäpäiväjuttu, mutta pieni helmi kumminkin tsaarinvallan aikana syntyneestä inarinsaamelaisesta naisesta. Aivan muutamalla lauseella Aili kuvailee kuinka pääsi "isän rääsynä" mukaan kauppamatkalle Reisivuonoon. Hän taisi silloin olla niitä harvoja elossa olevia inarilaisia, jotka olivat omin silmin nähneet tuon tarunhohtoisen Reisivuonon kauppapaikan. Olisi Aili varmasti kahvipöydässä muistellut Reisivuonoa enemmänkin, jos nuori toimittaja olisi ymmärtänyt silloin kysellä.