Ihmiset

Pyöräillen ja patikoiden - aina luontoa kunnioittaen

Kaikenlaisella ihmisen toiminnalla on vaikutusta kasvillisuuteen ja maaperään. Suojeluarvojen ja virkistyskäytön välillä voi esiintyä ristiriitoja. Jotta suojeluarvot eivät vaarantuisi, alueiden hoito ja käyttö on tarkkaan suunniteltua ja ohjattua.

Urho Kekkosen kansallispuistolla on oma järjestyssääntö, joka ohjaa maamme toiseksi suosituimman kansallispuiston käyttöä. Sääntöjä ja ohjeita noudattamalla häiriö luonnolle on mahdollisimman vähäistä.

Urho Kekkosen kansallispuistossa voi liikkua läpi vuoden omin lihasavoimin. Kesällä patikoidaan lähipoluilla tai tehdään pidempiä vaelluksia syvälle kansallispuiston sydämeen. Pyöräileminen on kohtalaisen uusi liikkumismuoto vuonna 1983 perustetussa kansallispuistossa. Painetta pyöräilymahdollisuuksien laajentamiseen oli.

Uuden vuonna 2017 voimaan tulleen järjestyssäännön mukaan maastopyöräily Urho Kekkosen kansallispuistossa on sallittu vain merkityillä reiteillä. Joka tapauksessa maasto kuluu, kun liikkujia on paljon. Kosteassa maaperässä pyörällä liikkuva kuluttaa maastoa jalankulkijoita enemmän.

Estä herkän luonnon kulumista pysymällä retillä

Urho Kekkosen kansallispuistossa on tällä hetkellä noin 200 kilometrin pyöräilyyn merkittyjä reittejä. Siitä löytyy varmasti jokaiselle omaan kuntotasoon sopivia reittejä tunturissa tai alavammilla mailla. Luonnon kannalta ensisijaisen tärkeää on aina pysyä maastoon merkityllä reitillä, koska pohjoisen luonto on herkkää kulumiselle ja hitaasti uudistuvaa.

Uusia polkuja muotoutuu nopeasti. Oman taitotason mukaan valittua reittiä on helppo kulkea, eikä uralta tarvitse poiketa uran viereen väistelemään juurakoita, kiviä tai kosteikkoja. Näin reitit eivät lähde levenemään. Pysymällä maastoon merkityllä reitillä olet omalla toiminnallasi estämässä luonnon kulumista.

Reittien kestävöintiä kesällä

Metsähallitus alueen haltijana tekee reittien kestävöintityötä sekä kulumisen seurantaa muutamilla maastossa olevilla mittauspisteillä. Tänä kesänä reittejä sorastetaan kosteilla kohdilla Luulampi -Rautulampi välillä sekä Tankavaaran reiteillä. Myös Kiilopään Vasapolulla tehdään parannuksia. Maastossa liikkuva voikin nähdä isoja valkoisia sorasäkkejä odottamassa soran levitystä kohteeseen.

Nautitaan luonnosta luontoa kunnioittaen

Erilaisten luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden virkistyskäyttö on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Urho Kekkosen kansallispuistossakin käyntimäärät ovat kasvaneet vuosittain. Myös korona-aika vaikutti siihen, että ihmiset hakeutuivat luontoon, erilaisten luontoaktiviteettien pariin, kun monet muut vapaa-ajanviettopaikat olivat suljettuina.

Viime vuoden käyntimäärä Urho Kekkosen kansallispuistossa oli huikeat 446 000 käyntiä. Nautitaan luonnosta ja sen tuomista virkistysmahdollisuuksista luontoa kunnioittaen!

UK-kansallispuiston pyöräilyreitit

Kesäaikaan pyöräily on sallittua Urho Kekkosen kansallispuistossa ainoastaan maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä. Lisäksi pyöräily on sallittu seuraavilla merkitsemättömillä maastourilla:

Kakslauttanen-Kopsusjärvi. Pyörä tulee jättää harjun reunalle. Kopsusjärvellä ei saa pyöräillä järven viereisellä harjulla.

Niilanpää-Suomunruoktu

Raja-Jooseppi-Anterinmukan tupa

Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat

Kemihaara-Mantoselkä

Kemihaara-Rakitsat