Paikallisuutiset

Korkeimman hallinto-oikeuden katselmus Hammastunturin erämaa-alueella – arvioinnin kohteena kullankaivun vaikutukset Palsinojan ympäristössä

Korkeimman hallinto-oikeuden kaksipäiväisen katselmuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa eri kullankaivuhankkeiden yhteisvaikutuksista alueen vesistöön ja poronhoidolle. Katselmus toteutettiin 8.-9. syyskuuta.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) Inarin Palsinojalle tekemä katselmus liittyy Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) myöntämään ympäristö- ja vesitalouslupaan koneelliseen kullankaivuuseen Palsinojan ja siihen laskevan Jääskeläisenojan varsilla. Saamelaiskäräjät on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaatii sen kumoamista.

Saamelaiskäräjien mukaan lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturin erämaa-alueella, minkä lisäksi kullankaivu vaikeuttaa poronhoidon harjoittamista alueella. Valituslupahakemuksessa korostetaan erityisesti alueella olevien valtausten yhteisvaikutusta, mikä on Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtajan Leo Aikion mukaan huomattava.

– Kokonaisvaikutus on suuri ja toivottavasti se aukeaa nyt KHO:n edustajillekin, kuinka isoista vaikutuksista puhutaan. Ympäristövaikutukset ovat kiistattomat, sitä ei pysty kukaan kiistämään, etteikö niitä olisi. Toivotaan, että ne otetaan nyt huomioon, sanoo Aikio.

Kyseessä on verrattain harvinainen tapahtuma, sillä KHO tekee katselmuksia vain muutaman kerran vuodessa. Yleensä kyseessä on joko yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti tai luonnonsuojelullisesti tärkeä asia, joka päätöksenteon tueksi vaatii käynnin paikan päällä.

KHO:n presidentin Kari Kuusiniemen mukaan käsiteltävänä on aikaisemminkin ollut kullankaivualueisiin liittyviä tapauksia, mutta Palsinojalle hänet kollegoineen sai tulemaan halu nähdä ja arvioida yhteisvaikutukset omin silmin.

– Tämä on ilman muuta hankala asia, sekä oikeudellisesti että myös tosiasiallisesti. Se selvitys, minkä olemme täällä saaneet, ei ole ihan kristallinkirkas, mutta kaikilta osin se on erittäin hyödyllistä ja olen vakuuttunut, että myös kaikki kollegani ovat sitä mieltä, että meidän oli ehdottomasti tärkeää tulla tänne, Kuusiniemi toteaa.

Kilpailevat maankäyttömuodot

KHO:n jäsenten lisäksi katselmukseen osallistui Saamelaiskäräjien ja Ivalon paliskunnan edustajat, kaivuluvan hakija Antti Leppänen sekä muun muassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen sekä Lapin Ely-keskuksen edustajia.

Ensimmäisen päivän aikana eri osapuolet saivat pitää alustavat puheenvuorot, minkä lisäksi tutustuttiin valituksen kohteena olevaan alueeseen. Toisena päivänä yhteisvaikutuksia lähdettiin arvioimaan kiertämällä muita lähellä olevia valtauksia. Samalla valittaja-osapuoli eli Saamelaiskäräjät sekä luvanhakija saivat tuoda esiin omia näkemyksiään sekä vastailla KHO:n jäsenten kysymyksiin.

Antti Leppäsen sekä yleisemminkin kullankaivajien edustajana toimi Lapin kullankaivajien liiton toiminnanjohtaja Antti Peronius.

Peroniuksen mukaan alueella tapahtuvan kullankaivun vaikutus porotalouteen on vähäinen. Vaikeinta tässä tapauksessa hänen mielestään on määritellä, miten suuri vaikutus kullankaivulla on perinteiseen saamelaiseen elämäntapaan. Sitä Saamelaiskäräjät ei hänen mielestään ole onnistunut selkeästi tuomaan ilmi.

– Jos paikallinen taloudellinen vaikutus poronhoitoon on pieni, miten vaikutus [saamelaiseen] kulttuuriin voi olla suuri? Peronius kysyi.

Palsinojan alue kuuluu Ivalon paliskuntaan ja valituksen kohteena oleva alue on paliskunnan poroisännän Ari Kustulan mukaan poroille tärkeä kesälaidun- ja vasomisalue.

– Meluhaittaa tulee ja muutakin haittaa, mistä syystä porot kaikkoavat alueelta. Tämä on porojen kesälaidunaluetta, mutta koska kaivajatkin ovat täällä kesällä, porot eivät tule tänne. Käytännössä se tarkoittaa, että laidunalue on pois käytöstä, Kustula toteaa.

Hän on myös huolissaan paliskunnan nuorten poromiesten tulevaisuudesta, sillä Ivalon paliskunnan alueella harjoitetaan kullanhuuhdonnan lisäksi myös muuta poronhoidon kanssa kilpailevaa maankäyttöä, kuten matkailua ja metsätaloutta, mikä on osaltaan pirstaloinut laidunalueita.

Katselmuksen päätteeksi KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi kävi läpi päätöksenteon aikataulun. Hänen mukaansa päätös pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden loppuun mennessä. Tarvittaessa lopullisesta päätöksestä äänestetään.

– Tämä on äärimmäisen haastava tehtävä, mutta emme tee kompromisseja vaan lainmukaisen päätöksen, Kuusiniemi totesi katselmuksen lopuksi.

"Tämä on äärimmäisen haastava tehtävä, mutta emme tee kompromisseja vaan lainmukaisen päätöksen." KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi.