Paikallisuutiset

Eletään Lapissa: Tankavaara

Kultakylässä ollaan valmiina kesään

Kun Suomi meni säppiin viime vuoden maaliskuussa, Kultakylä-yrittäjä Marko Touru ei voinut olla miettimättä, että oliko tämä nyt tässä. Kevään jälkeen koitti kuitenkin kotimaisten matkailijoiden vilkastama kesä, joka pelasti paljon. Siksi myös tälle kesälle on ladattu kovat odotukset.

Vuosi 2019 oli Tankavaaran Kultakylässä isojen investointien aikaa. Wanha Waskoolimies -ravintolaa vastapäätä nousi ensin helmikuussa uusi 12 huoneen maalämmöllä lämpiävä hotellirakennus ja toinen seurasi perässä joulukuussa.

Samoihin aikoihin alkoivat puheet maailmalla leviävästä virusepidemiasta, kunnes koronavirus saavutti myös Suomen, minkä seurauksena hallitus julisti Suomen olevan poikkeustilassa 16. maaliskuuta. Lapin matkailun supertalvi loppui kuin seinään keskellä parhainta kevätsesonkia. Lappi hiljeni täysin.

– Silloin mietin, että oliko tämä nyt tässä, Kultakylä-yrittäjä Marko Touru toteaa.

Kesään mennessä koronan ensimmäinen aalto oli kuitenkin saatu tukahdutettua ja pandemia oli suvantovaiheessa. Maailmalla tilanne oli kuitenkin toinen, joten suomalaiset vaihtoivat joukolla ulkomaille suuntautuneet kesälomamatkansa kotimaanmatkailuun.

Myös Tankavaarassa oli juhannukseen mennessä käynyt selväksi, että ainakin kesä olisi matkailun osalta pelastettu.

Uutuutena Eläin- ja eränäyttely

Koronan toinen aalto viime syksynä ei tullut Tourulle yllätyksenä. Se ei kuitenkaan estänyt miestä toteuttamasta uutta, jo jonkin aikaa suunnitelmissa ollutta investointia. Viime joulukuussa hän teki kaupat Tähtikunta Oy:n kanssa Tankavaarassa sijaitsevasta Metsähallituksen entisestä luontokeskuksesta.

– Jos kiinteistön ostoa nyt voi pitää investointina, mutta kehittämisen kannalta on aina tietysti parempi, jos kiinteistö on oma eikä vuokralla, hän pohtii.

Rakennuksena vanha luontokeskus on vaikuttava. Lattiamateriaalina on käytetty muun muassa Lokan liuskekiveä ja pääportaikko on savukoskelaista sauvaparkettia. Seinä- ja kattorakenteissa näkyvät isot puupalkit ovat Rovaniemeltä tuotuja Mauri-myrskyn kaatamia puita. Rakennuksen hintalappu onkin aikoinaan ollut useamman miljoonan mummonmarkkaa.

Sompio-taloksi nimetyn entisen luontokeskuksen tiloihin Touru ideoi Eläin- ja eränäyttelyn, mihin tilat soveltuivat sellaisenaankin hyvin. Lisäksi mies hyödynsi uudessa sisustuksessa luontokeskuksessa aikoinaan esillä olleita tauluja sekä näyttelylavasteita ja -vitriineitä.

Tuttu taiteilija maalasi sisustukseen sopivan maisemamaalauksen yhdelle ison keskusaulan seinistä ja näytteillä olevat täytetyt eläimet Touru teetätti näyttelyä varten. Kaiken kaikkiaan näyttelykokonaisuus oli toteutettavissa suhteellisen pienellä budjetilla.

– Kaikkea uutta pitää pystyä luomaan, mutta osan pitää olla myös edullisia toteuttaa. Matkailun elpyessä tämä antaa meille moninaisia mahdollisuuksia, yrittäjä toteaa.

Lappi-aiheita monipuolisesti

Eläin- ja eränäyttelyn punaisen langan muodostavat Tankavaaran alueen historia sekä aluetta ympäröivä luonto. Kaikki näytteillä olevat eläimet majavaa lukuun ottamatta esiintyvät luonnossa Tankavaaran ja kansallispuiston alueella. Näyttelyssä on nähtävillä myös kaikki Suomen suurpedot, ilvestä ja karhua myöten. Näyttelyssä on lapsille ajankuluksi suunniteltuja tehtäviä, joiden avulla he voivat harjoitella tunnistamaan näyttelyn eläimiä sekä niiden jälkiä. Touru osti myös tutultaan kolmisenkymmentä kappaletta vanhoja eläin- ja kasviaiheisia opetustauluja, koska ne täydentävät loistavasti Eläin- ja eränäyttelyn sisältöä.

Eläinten lisäksi näyttelystä löytyy taidegalleria, jossa on esillä Timo Hutun ja Heini Leppäsen Lappi-aiheisia tauluja. Taidegallerian sisäänkäynnin viereen on rakennettu malli kuuluisan kullankaivajan ja Lemmenjoen elinkautisen Yrjö ”Karhu” Korhosen kämpästä. Kämpän seinällä roikkuu aito Korhosen käytössä ollut vaskooli ja sängyn päälle on nostettu niin ikään Korhosen käyttämä reppu.

– Kullankaivajat kuuluvat alueen historiaan, joten siksi olemme halunneet tuoda myös sitä puolta esille näyttelyssä. Karhu Korhonen asui vakituisesti Lemmenjoella, joten hän metsästi ruokaa ja nimensä mukaisesti kunnostautui myös karhunpyynnissä. Moni ei myöskään tiedä, että hän oli erittäin taitava kalamies, Touru kertoilee.

Kultahistoriasta enemmän kiinnostuneet kävijät ohjataan Sompio-talolta tutustumaan aivan vieressä sijaitsevaan Kultamuseoon. Molempiin paikkoihin on mahdollista ostaa myös yhteislippu.

Kesällä avoinna joka päivä

Sompio-talo on kesäkuun alusta lähtien avoinna joka päivä kello 10–17. Näyttelyiden lisäksi Sompio-talolla on kahvio sekä pieni matkamuistomyymälä. Koska rakennus sijaitsee aivan Urho Kekkosen kansallispuiston laidalla, sen pihapiiristä pääsee suoraan alueen luontopoluille. Pihapiirissä on myös laavu, jossa voi Tankavaarassa vietetyn perhepäivän ratoksi paistaa vaikka makkarat.

Majoitusta Kultakylästä löytyy monipuolisesti. Telttailijoiden käyttöön on varattu oma alueensa ja karavaanareille on tarjolla sähköpaikkoja. Lisäksi tarjolla on majoitusta mökeissä ja hotellihuoneissa. Telttailijoita, karavaanareita ja mökkiläisiä palvelee talven aikana uudistettu huoltorakennus, josta löytyy keittiö, vessat ja suihkut. Yhteensä Kultakylässä voi kerralla majoittua satakunta yöpyjää.

– Heinäkuun viimeinen viikonloppu Kultakylässä järjestetään perinteiset kullanhuuhdonnan SM-kisat, jossa lapsille ja aloittelijoille on omat sarjansa. Suosittelen osallistumaan, jos liikkuu silloin Tankavaaran suunnalla, Touru vinkkaa lopuksi.