Paikallisuutiset

Loimuaako taivaalla upeat revontulet? Näin saat vangittua lomamuistosi täydelliseksi revontulikuvaksi

Revontulikuiskaaja Kai Kiiskilä jakaa Saariselän Sanomien lukijoille parhaat vinkkinsä revontulivalokuvaukseen sekä paljastaa hyvät kuvauspaikat Saariselän ympäristössä.

Espoolainen it-alan ammattilainen Kai Kiiskilä sai ensimmäisen filmikameransa, kun hän oli vasta aloittanut koulutiensä. Innostus valokuvaukseen syttyi saman tien ja nyt sitä on kestänyt jo melkein viisi vuosikymmentä.

Viitisen vuotta sitten Kiiskilä toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja kouluttautui eräoppaaksi. Nykyisin hän asuu talvet Saariselällä, missä hän vetää revontulivalokuvausretkiä päätyönsä ohella.

Tässä jutussa hän kertoo omat, hyväksi havaitut vinkkinsä revontulien metsästykseen ja niiden ikuistamiseen kameralle.

1. MILLOIN REVONTULIA NÄKEE?

Viikon mittaisella lomalla voi olla jo aika varma, että revontulia näkyy jossain vaiheessa. Yleensä jo kolmen päivän aikana mahdollisuudet nähdä revontulia ovat hyvät. Tällä hetkellä auringon aktiivisuus on korkealla tasolla, joten lähivuosina revontulia pitäisi näkyä paljon.

Laskennallisesti revontulien huippu on puolenyön aikoihin, mutta paras ajankohta riippuu siitä, miten aurinkomyrskyn saapuminen ilmakehään ajoittuu ja kuinka pitkä se on. Viime vuonna hyviä reposia näki melko usein jo alkuillasta, jopa kuuden-seitsemän maissa.

Revontulia on periaatteessa melkein joka ilta taivaalla, mutta niitä näkee parhaiten silloin, kun on kylmää ja pimeää. Se johtuu siitä, että silloin ei yleensä ole pilviä ja ilma on kuivaa. Se onkin revontulien metsästyksen huono puoli, että aina joutuu olemaan kylmässä. Revontulia näkee harvemmin eteläisellä taivaalla. Yleensä kannattaa tähyillä pohjoiseen, itään ja länteen. Revontulikausi Saariselän korkeudella on syyskuusta huhtikuulle.

Facebookissa on ryhmä nimeltä Revontulikyttääjät. Revontulikaudella sinne tulee lähes päivittäin ilmoituksia revontuliaktiivisuudesta ja siitä, missä on nähty revontulia. Se on hyvä ryhmä ja sieltä saa paljon tietoa, joten sinne kannattaa liittyä.

Puhelimeen ladattavista sovelluksista suosittelen englanninkielistä My Aurora Forecastia. Sieltä näkee helposti, miten suuri todennäköisyys jollakin tietyllä alueella on nähdä revontulia. Lisäksi puhelimessa on hyvä olla sovellus, josta näkee reaaliaikaisen pilvikartan. Sellainen on esimerkiksi Windy.

2. VALMISTAUTUMINEN KUVAUSRETKELLE

Revontuliretkelle tarvitsee päälle lämmintä vaatetta, mukaan lämmintä juotavaa ja makuualustan, jotta voi mukavasti odotella revontulia. Pakkasella paksut hanskat ja hyvät, lämpimät kengät tulevat ehdottomasti tarpeeseen, sillä yleensä kuvausretkellä paleltaa aina sormia ja varpaita.

Ennen kuvausretkelle lähtöä täytyy muistaa ladata kameran tai puhelimen akku ja vielä parempi, jos on ottaa vara-akku mukaan. Tarkista myös, että muistikortilla on tilaa tai ota tyhjä muistikortti taskuun. Muista myös puhdistaa kameran linssi.

Automaattitarkennus ei toimi revontulia kuvatessa, joten tarkenna kamera etukäteen manuaalisesti. Kamera kannattaa tarkentaa mahdollisimman kauas ja yksi hyvä keino on tarkentaa se alkuillasta tähtiin. Teippaa sen jälkeen tarkennusrengas paikoilleen gorillateipillä, jotta se ei pääse liikkumaan.

Katso Kai Kiiskilän kuvaama timelapse-video revontulista.

Kai Kiiskilän kuvaama timelapse-video revontulista. Timelapse-videot ovat useista yksittäisistä valokuvista yhdistettyjä kuvasarjoja. Tämän videon kuvat on otettu Saariselän keskustassa lähellä latujen lähtöpistettä koillisen suuntaan.

3. VALOKUVAUSKALUSTO

Nykyään älypuhelimella saa otettua yllättävän hyviä kuvia. Joissain puhelimissa saattaa olla jopa erikseen oma asetuksensa revontulille. Itse jos kuvaan kännykällä, käytän manuaalisia asetuksia (pro mode) tai yö-asetusta (night mode).

Digikameralla kuvatessa itse kameraa tärkeämpi on mielestäni mahdollisimman valovoimainen ja laajakulmainen objektiivi eli linssi. Valovoimaisissa linsseissä aukon koko on tavallista suurempi, joten hämärässä osuu enemmän valoa kameran kennolle ja saa kirkkaampia kuvia.

Revontulikuvauksessa jalusta eli kolmijalka on avuksi, koska pitkällä valotusajalla kuvatessa kamera ei pääse tärähtämään niin helposti.

4. KAMERAN SÄÄDÖT REVONTULIKUVAUKSESSA

Revontulia kuvatessa aukon koko säädetään mahdollisimman suureksi eli f-luku on silloin mahdollisimman pieni. Jos haluaa kuvaan mukaan ihmisiä, niin aukkoa pitää pienentää ja vastaavasti valotusaikaa pidentää ja /tai herkkyyttä kasvattaa (suurempi ISO-arvo).

Jos revontulet eivät aluksi ole kovin selkeät, aloitan niiden kuvaamisen melko herkällä ISO-arvolla (3200) ja suhteellisen pitkällä valotuksella (4 tai 8 sekuntia). Todennäköisesti kuvat ylivalottuvat, mutta siitä on hyvä lähteä säätämään asetuksia kohdilleen ja parantamaan kuvanlaatua. Samoja asetuksia voi kokeilla myös älypuhelimen kamerassa ammattilaistoiminnolla (pro).

Näillä asetuksilla on myös hyvä katsoa, onko taivaalla ylipäätään revontulia, jos ne eivät ole vielä näkyvissä paljaalla silmällä. Kamera näkee enemmän kuin paljas silmä. Kun revontulet voimistuvat, ISO-arvoa täytyy pienentää, jotta kuvista ei tulisi niin rakeisia. Samalla valotusaikaa täytyy lyhentää.

On olemassa hitaita ja nopeita revontulia ja ne vaativat eri valotusajat. Hitaasti liikkuvia revontulia voi kuvata pienemmällä ISO-arvolla ja pidemmällä valotusajalla. Nopeasti liikkuvia revontulia kannattaa kuvata herkällä eli suuremmalla ISO-arvolla ja lyhyellä, jopa alle sekunnin valotusajalla.

5. KUVAUSPAIKKOJA SAARISELÄN YMPÄRISTÖSSÄ

Jos on mahdollista lähteä autolla liikkeelle, kannattaa aloittaa Kaunispään huipulta ja Nelostien varrella olevista levähdyspaikoista. Esimerkiksi Magneettimäellä olevalta levähdyspaikalta avautuu hienot maisemat joka suuntaan. Myös Kiilopää on hieno paikka revontulien kuvaukseen, jos viitsii kiivetä tunturin huipulle.

Oman ja muiden turvallisuuden vuoksi ei koskaan saa pysäyttää autoa tienvarteen, vaan ajaa aina lähimmälle levähdyspaikalle. Heijastimet ei haittaa yhtään tai ainakin mukana kannattaa olla lamppu, jonka voi sytyttää, jos tulee auto, eikä itse ole näkyvissä.

Jos autoa ei ole käytössä, Saariselällä hyviä kuvauspaikkoja ovat latujen lähtöpisteen ympäristö, Aurora-tupa, Kaunispää ja Iisakkipää. Periaatteessa mikä tahansa paikka, jossa ei ole liikaa valosaastetta ja josta näkee pohjoisen taivaan lännestä itään, on hyvä.