Poronsarvi on kuin Lapin kaunis jalokivi

-Kikka ihastui poronsarviin käsityömateriaalina

Käsityöntekijä ja korutaiteilija Kikka Laakso asuu Lemmenjoen Kuivajärvellä, jossa hänellä on oma käsityö- ja taidepaja Kammigalleria. Galleria on avoinna kaamoksen aikaan tilauksesta. Kammigalleriassa Laakso esittelee omaa tuotantoaan, aitoja käsin kaiverrettuja koruja, lapinpuukkoja, taidetta ja uutta muotoilua poronsarvesta ja -nahasta. Lisäksi galleriassa on perinne- ja porokäsitöiden näyttely.

– Aiheet teoksiini kumpuavat omasta lähiympäristöstäni, pohjoisesta luonnosta, revontulista, ornamentiikasta ja perinteestä yhdistäen ne nykyaikaan, taiteilija Kikka Laakso kuvailee.

Kikka ihastui poronsarviin käsityömateriaalina jo opiskellessaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa saamenkäsitöitä.

– Ompelijaa minusta ei tullut, pehmeät materiaalitkaan eivät olleet minun juttuni, mutta sarvitöistä sain kiitettävän arvosanan, muistelee Kikka hymyillen.

Kikka perusti oman käsityöalan yrityksen vuonna 1994 ja rakensi pajan sekä hankki sarvitöihin vaadittavat koneet ja laitteet. Alussa tuotteet myytiin yhteisessä Inarista käsin-käsityöpuodissa, kuitenkin työ Inarissa oli pienten lasten äidille hankala yhtälö ja hän halusi päästä lähemmäs perhettään. Niinpä vuonna 2007 pihapiir iin rakennettiin Kikan tuotoksille kotamallinen pieni myymälä- ja galleria.

– En ole katunut hankintoja päivääkään.

Inspiraatiopuuska keväällä

Kikka on mieltynyt eniten korujen valmistamiseen, mutta hän valmistaa myös perinnekäsitöitä ja puukkojakin.

–  Puukot ovat nyt jääneet taka-alalle, sillä minun aika ei riitä niiden valmistamiseen. Puukkoja kysellään kuitenkin paljon.

Kaamosaikana korutaiteilija ei paljon touhuile verstaalla, mutta loppukeväästä aina kesää kohti Kikka saa inspiraatiopuuskia.

Käsityömateriaalin suhteen porotilalla voi olla omavarainen, sillä hänen perheensä elää poroista. Poronsarvi käsityömateriaalina on lämmin ja kaunis materiaali. Korutaiteilijan käsissä poronsarvi ja luu taipuu monenlaisiksi esineiksi aina pienistä koruista maskuliinisiin valaisimiin asti.

– Poronsarvi on kuin Lapin kaunis jalokivi. Kaikkein paras koruaines on hirvaan jättösarvissa, joita löytyy luonnosta itsestään. Hirvaan sarvi on tiivistä ainesta.

– Sarven muoto ja sen luontaiset värisävyt määräävät lähes aina lopullisen muodon tuotteilleni. Jokainen koru ja esine ovatkin ainutlaatuisia yksilöitä.

Kikka käyttää myös hirven sarvia töissään, poronsarvi on kuitenkin mieluisampi materiaali.

Vapaa-ajan valokuvausta

Vapaa-ajallaan Kikka valokuvaa paljon. Pohjois-Lapin Kameraseuran kautta hän on opiskellut valokuvausta enemmänkin.

–  Porot ja luonto ovat kohteina minun kestosuosikkeja. Yritän löytää valokuvaukseen aina sellaisen oman juttuni.

Sallivaaran paliskunnan poroerotusaidalla, Hirvassalmella Kikka onkin saanut elämänsä parhaimmat otokset. Yksi niistä seisoo kunniapaikalla Kammigallerian eteisessä.

Kammigalleriasta löytyy myös vitriini, jossa on paljon pieniä luu- ja sarvikoriste-esineitä maailmalta. Siperiassa tehdyt esineet herättävät huomiota taidokkuudellaan ja upeilla yksityiskohdillaan. Mukana on myös muutama Kikan omatekoinen figuuri, jotka eivät kalpene maailmantuliaisten rinnalla ollenkaan.

−Suomessa tehdään enimmäkseen käyttöesineitä sarvesta ja luusta, ei niinkään taidetta, kuten Siperiassa alkuperäiskansat tekevät.

Kikan porotilalla voi tutustua myös poron elämään ja käsitöihin. Lisäksi hän järjestää sarvikorutyöpajoja, joissa vierailija saa valmistaa myös oman muiston, korun tai muun vastaavan korutaiteilijan opastuksella.

Poro tiputtaa sarvensa vuosittain

Poron sarvet vaihtuvat vuosittain. Molemmilla sukupuolilla on sarvet. Urospuolisilla hirvailla sarvet kasvavat naaraan sarvia suuremmiksi. Poronsarvi on maailman nopeimmin kasvavaa luuta.Se saattaa kasvaa pituutta jopa kaksikin senttimetriä vuorokaudessa. Sarven kasvua säätelevät enimmäkseen sukupuolihormonit.

Täysikasvuisilla poroilla sarvet ovat yleensä haaroittuneet ja niiden oksahaarat ovat kaksi- tai useampihaaraiset. Iän myötä sarvien koko ja piikkien lukumäärä aluksi kasvaa. Poron ikää voidaan arvioida sarvista vain karkeasti. Saman yksilön sarvet muistuttavat kuitenkin vuosi vuodelta toisiaan. Vanhoilla ja huonokuntoisilla poroilla sarvien koko pienenee.

Kesällä kasvavia sarvia peittää samettikarvainen nahka. Loppukesällä, kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja luutuneet, hirvas keloo eli poistaa nahan sarvistaan hankaamalla niitä puiden runkoihin ja pensaisiin. Naarasporo keloo pari viikkoa hirvasta myöhemmin.

Syksyllä poroilla on kiima-aika eli rykimä. Silloin hirvaat ottavat mittaa toisistaan ja taistelevat suurilla sarvillaan. Joskus jopa niin tosissaan, että voivat jäädä sarvistaan kiinni toisiinsa ja kuolla. Marraskuussa rykimäajan jälkeen hirvas pudottaa sarvensa. Vasat ja ei kantavat naaraat eli runot pudottavat sarvensa vasta varhain keväällä. Huhti-toukokuussa vain kantavilla naarailla on sarvet, jotka ne pudottavat heti vasomisen jälkeen.

IBM