Hyvinvointi

Suomalaisille saunapäivä on perinne

Kiilopään savusaunan tietää ja tuntee moni

Suomalainen on saunahullua kansaa. Saunominen on meillä jo veren perinnössä. Saunakulttuuri on perinteenä Suomessa vahva ja elinvoimainen sekä laajasti levinnyttä. Se todistettiin heinäkuun lopulla valtakunnallisessa Saunapäivässä.

Koko Suomen Saunapäivään 27.7. ilmoitettiin yli 1 000 kaikille avointa saunaa. Löylymittariin puolestaan rekisteröitiin 203 037 päivän aikana lauteilla istunutta pyllyä. Ylen kesän 2019 kärkihankkeen, Saunapäivä-kampanjan, tavoitteena oli juhlistaa suomalaista saunomiskulttuuria positiivisella ylpeydellä sekä saada yhden päivän aikana kaikki mahdolliset saunat Suomessa auki ja suomalaiset yhdessä saunomaan. Kuumimpina kuntia Löylymittarin mukaan hehkuivat Tampere, Akaa ja Ruovesi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt suomalaista saunomista Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kohde-esityksen ”Saunakulttuuri Suomessa” on valmistellut Museovirasto yhteistyössä saunayhteisöjen kanssa. Suomen kohde-esityksen allekirjoitti kulttuuriministeri Sampo Terho . Päätös valinnasta saadaan joulukuussa 2020.

Kysyimme Saariselän Sanomien Facebook-sivuilla lukijoiltamme, kuinka moni osallistui Saunapäivään ja mistä löytyy paras sauna. Saimme paljon vastauksia. Vastausten määräkin osoitti sen, että todellakin me olemme saunakansa. Tässä muutamia vastauksia. Kaikki vastaukset ovat nähtävillä Saariselän Sanomien Facebook-sivuilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Seija Juselius : "Oma sauna hyvä, mutta paras savusauna naapurissa Kiilopäällä."

Heli Raittinen : "Kiilopään savusaunassa, niin kuin puolentoista sataa muutakin löylyttelijää. Helppohan sitä "omastaan" on eniten tykätä."

Epeli Rouhi : " Naapurin opiskelijapojjaan kanssa saunottiin kerrostalon saunassa tunnin verran. Joimma huurteiset lopuksi."

Sirkka Polvikoski : "Oma sauna on paras, vaikka ihan tavallinen ja vielä sähkökiuas. Ulkosauna on tekeillä pihapiiriin."

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Annikki Leinonen : " Erolan sauna SonkajärviPaisua akselilla YläVarpasen rannalla."

Korhonen Anja : " Vehkalahti, Juankoski, rannall mökkisauna."

Anne Koivisto : "Kakslauttasen savusauna. Se vaan on maailman paras."

Maija-Liisa Vehmas :" Meiltä Kuorovedeltä."

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Riitta Järvinen : "Kiilopäällä on paras, jossa olen kylpenyt ja nauttinut."

Kiilopäähiihtojen aikaan kaverukset entinen Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen ja keskisuomalainen arkkitehti Risto Vuolle-Apiala kävivät useaan kertaan Kiilopään savusaunan löylyissä ja avannossa. Jantunen kehuu savusaunan löylyjä ja suosittelee kaikkia kokeilemaan Kiilopään kylmäkylpylää.

Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala on suunnittelut pääosan Kiilopään rakennuksista ja myös Kiilopään kylmäkylpylän, joka nyt tunnetaan nykyään nimellä Kuurakaltio.Vuonna 1997 rakennettiin Kiilopään kylmäkylpylä avantoineen, pukuhuoneineen ja sähkösaunoineen. Seuraavana vuonna valmistui maailmankuulu savusauna.

−Kiilopään saunamaailman suunnittelun lähtökohtana olivat konkreettiset asiat, kuten se kuinka paljon istumapaikkoja saunaan tulee ja kuinka pitkä on käyttäjien kylpemisaika. Kiilopäällä rullaa porukkaa saunassa iltapäivä kolmesta iltayhdeksään. Täällä piti riittää löylyt ainakin sen kuusi tuntia. Se oli jo kova vaatimus saunalle, kuvailee Risto Vuolle-Apiala.

Vuolle-Apialalta löytyy kotoaan myös savusauna, jonka hän on itse suunnitellut ja rakentanut vuonna 1980. Savusauna on jatkuvassa käytössä. Onpa arkkitehti julkaissut myös viisi kirjaa savusaunoista, joista vanhimmasta ja suosituimmasta, vuoden 1980 Savusaunakirjasta on otettu jo 11 painosta.

−Savusaunakirjaa on tehty myös englanninkielellä, mutta se on jo myynyt loppuun, lisää itse kirjailija.

Turveputkesta mennään

Tuomo Jantunen muistelee, että hän vaati omalla toiminnanjohtajakaudellaan, että kylmäkylpylään pitää rakentaa suoja, jota pitkin kävellään saunasta avantoon.

−Oli kurjaa mennä avantoon tuiskussa ja tuulessa, kuten Kiilopään perustamisaikoina tapahtui.

Tuomolla oli ajatuksena pieni putki, jota pitkin saunoja pääsi suojassa avantoon.

−Niinpä kun samaan aikaan Hiihtoliitto teki hiihtoputkea Vuokattiin, niin me tehtiin turveputkea avantoon.

Vuolle-Apiala suunnitteli turveputken, josta tuli näyttävä ja suurempi kuin Jantunen oli ajatellut.

Saunoissa on eroja

Saunoissa on valtavia alueellisia eroja. Maakunnallisilla saunoilla oli aikoinaan omat tunnusmerkkinsä.

−Savolais-, karjalais- tai pohjalaissauna ovat kaikki olleet ihan oma lukunsa. Ne ovat niin erilaisia.

Vuolle-Apialan anoppi oli kuopiolainen. Hän oli mennyt Varsinais-Suomeen sukulaisensa saunaan. Anopin kotoperällä Savossa saunat olivat pieniä.

−Anoppi katsoi saunaa ulkoapäin, totesi että tämähän on riihi. Lauteet olivat olleet niin korkealla, että sinne noustiin tikapuilla. Pesualue löytyi lauteitten alta. ”Ei tämä mikään sauna ole”, oli anoppi siunaillut, muistelee Risto.

Muuramessa sijaitseva Saunakylä sai alkunsa Vuolle-Apialan 1970-luvulla aloittamasta perinteisten saunarakennusten keräämisestä. Saunamuseon pohjoisin sauna on Enontekiön Palojärveltä. Mies ehti valokuvata ja mitata 550 saunaa ympäri Suomen maan.

−Saunamateriaali on tällä hetkellä Keski-Suomen museossa. Se on parasta, että aineisto on jossakin tallessa, arkkitehti tuumaa.

Maankuulusta saunasta paikallisten suosioon

Kiilopään savusaunasta on tullut myös paikallisten keskuudessa suosittu. Ivalosta käy viikoittain vakiporukoita nauttimassa savusaunan löylyistä ja pulahtamassa vilvoittavassa avannossa.

Kylmäkylpylän sähkösauna on ns. ”aina valmis sauna”, jonne saa mennä milloin vain.

−Ei tarvitse kuin nappia painaa ja sinne voi mennä milloin tahansa. Kun retkeilijä tulee erämaasta, ei tarvitse koskaan kysyä onko sauna lämmin, sitä vaan marssitaan sisälle, Tuomo Jantunen kuvailee.

Inga-Briitta Magga

(Juttu on julkaistu vuonna 2017 Saariselän Sanomissa)

Ilmoita asiavirheestä