Hyvinvointi

Petteri Saarion luontovinkit - hallitun eksymisen salaisuudet

Luontoelokuvien tekijä Petteri Saario on kulkenut Inarin Lapissa jo vuodesta 1981 alkaen säännöllisesti. Hänellä on monta paikkaa joita hän suosii erityisesti, mutta Saariselän Sanomien lukijoille hän tarjoaa ajatuksia luonnon laajemmasta kokemisesta.

– Minä en mielelläni anna vinkkejä mistään yksittäisistä hienoista kohteista, koska niitä on niin paljon, Inarin Lapissa lähes kaikkialla. Olen kuitenkin kulkenut jo 37 vuoden ajan Lapissa ja pääosin Inarin Lapissa.

– Ihmisillä on jostain syystä tarve lokeroida, määritellä ja piirtää kartalle kaikkea luontoon liittyvää, se on eräänlaista mielen hallintaa. Minä kuitenkin koen, että luonto on kokonaisvaltainen aistielämys, ja että suorittamiseen tai tulosten hakemiseen perustuva luonnossa liikkuminen on minulle vierasta.

– Tästä syystä suosittelenkin eräänlaista hallittua eksymistä. Tarkoitan tällä sitä että mistä tahansa voi lähteä vaikka ilman karttaa mihin tahansa, uteliaisuuden ja löytöretkeilyn innoittamana ja vailla odotuksia. Retki voi olla lyhyt poikkeaminen päätieltä tai pitkä vaellus erämaan halki ilman suunnitelmaa. Sen verran pitää katsoa, ettei oikeasti eksy.

1. Lemmenjoen kansallispuisto

– Lemmenjoen puistoalue on mielipaikkojani jossa käyn lähes vuosittain. Se on valtavan laaja alue, jossa käy olematon määrä ihmisiä sen laajuuteen nähden, sekin vähä keskittyy kultamaille. Lemmenjoen erämaissa saa haista hielle, eivätkä tyylipoliisit ja täyttyvät almanakat irvistele. Rakastan avoimia tuntureita ja sieltä leviäviä näkymiä.

– Minua kiehtoo laajuuden ja koskemattomuuden käsite. Lemmenjoella tuntee kuin napanuora kaikkeen katkeaisi. Tämä romanttinen tuntemus on hienoimpia tunteita mitä luonnossa voi kohdata, samoin kuin etäisyydet sekä irrallaan ja yksin olemisen tunnot.

– Erämaaluonnossa kohtaaminen edellyttää paikallaan oloa. Kun on aikaa, voi istua tunninkin kivellä ja antaa luonnon tulla luokse. Arka kapustarintakin lakkaa levottoman varoittelunsa, tulee luottavaiseksi ja aloittaa arkiset puuhansa, jolloin sen toimia voi kiikaroida rauhassa. Aurinko kiertää, varjot vaihtavat paikkaa.

2. Inarijärvi

– Inarijärven sokkeloihin olen tehnyt lukemattomia reissuja. Eriyisen paljon pidän sen itäosista ja sen takaisesta Vätsärin erämaasta. Inarijärven takana Vätsärissä on pieniä järviä ja lampia lukumääräisesti enemmän kuin missään muualla Suomessa.

– Inarijärvessä viehättää sen erämaisuus, moni-ilmeisyys ja osin vaikeakulkuisuuskin maihin noustessa. Minähän kierrän vuodessa noin nelisen kuukautta luonnossa, ja Inarijärvelle palaan lähes vuosittain. Pidän siellä sukeltamisesta ja veden kirkkaudesta. Sen maisemat jäävät lähtemättömästi mieleen. Tein sieltä myös osan luontosarjaani Järviemme helmet.

– Ja ne Vätsärin lukemattomat nimettömät lutakot! Siellä saattaa olla vielä aareja joita ihmisen jalka ei ole milloinkaan polkenut.

3. Juutuanjoki

– Inarin kirkonkylän läpi virtaava Juutuanjoki on myös eräs Lapin ihmeistä. Olen sukeltanut Alakoskessa nousutaimenia katseellani etsien. Olen jo pitkään ollut tavattoman mieltynyt veden maailmaan. Myös veden alla paikalleen jäävä kohtaa yllätyksiä. Kun ei häiritse mitään, niin jo alkaa tulla vesieläimiä vastaan.

– Juutuanjokivartta ylöspäin mentäessä on lisäksi upeita koskia, hyvät polut ja kasvillisuudeltaan erikoinen Haapaniemi.

– Olen valmistamassa uutta televisiosarjaa pelkästään vesiluonnosta ja veden merkityksistä. Sarjan nimi on Veden valtakunta, ja siinä on kuvauksia myös Juutuan taimenesta. Sarja alkaa 29. joulukuuta, se näytetään TV1:ssä siitä eteenpäin kuutena sunnuntaina kello 18.15.

V esa Luhta

PetteriSaario: Luonnon lumo

Readme.fi, 2018, 271 s.

Petteri Saario tunnetaan luontodokumenttifilmien tekijänä. Hän ohjaa, käsikirjoittaa, kuvaa ja leikkaa itse filminsä. Hänet tunnetaan muun muassa Järviemme aarteet-, Jokiemme aarteet-, Asfalttiviidakot- ja Erämaan lumo- sarjoista, sekä elokuvistaan Aktivisti ja Vedenneito, joka on paraikaa teattereissa.

Luonnon lumo on pitkän linjan toimittajan ensimmäinen kirja. Sekin keskittyy Saarion perinteiseen teemaan, ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Luonnon lumo on samalla merkittävä opetuskirja. Saario kertoo omasta luontosuhteestaan ja laajentaa näkökulmaa luonnon merkityksiin ihmisille, luonnon terveysvaikutuksiin, luontosuhteen katkeamiseen, ja lopulta luonnon kiertoon, kuolemaan ja ihmisen tietoisuuteen.

Saario on perehtynyt aiheeseensa käymällä läpi runsaasti tuoretta tiedekirjallisuutta. Oheen hän on liittänyt päiväkirjansa merkintöjä ja pohdintoja. Teksti on mietittyä, hienoviritteistä ja syvällistä.

Luonnon positiivinen merkitys korostuu. Tiedossa on että luonnossa oleskelu jo lyhyen ajan jälkeen laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja lihasjännitystä. Mutta tiesitkö, että se tehostaa myös tarkkaavaisuutta? Luontoihmisten aistit ovatkin keskimääristä herkempiä, he havaitsevat helpommin liikettä ja muutoksia.

Myös taudinaiheuttajia nujertavien puolustajasolujen määrä lisääntyy luontoretkellä jo kolmessa päivässä, ja niiden sekä syöpää ehkäisevien proteiinien taso säilyy korkeana jopa kuukauden sen jälkeen. Luontoaltistuksen on todettu lisäävän jopa työn tuottavuutta. Poissaolot työpaikoilta vähenevät heti jos työpaikasta on näkymä luonnonmaisemaan. Lisäksi vaikutus on sama iästä, sukupuolesta tai asemasta riippumatta. Jopa fyysinen aktiivisuus ja eliniän odote ovat suurempia mikäli ihmiset käyvät vakituisesti luonnossa.

Luonnon monimuotoisuus on taas suoraan verrannollinen ihmisen autoimmuunijärjestelmän toimimisen kanssa.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset tiedot kietoutuvat teoksessa Saarion omiin pohdintoihin. Teosta värittää lisäksi mainio kuvitus.

Teos on pienimuotoinen, lämmin, intiimi, älyllisesti haastava kertomus luonnon merkityksistä, joita ilman ihminen ei olisi ihminen. Luonnon lumo on harvinaisen kaunis kirja, sukua vastavalmistuneelle elokuvalle Vedenneito. Teoksessa on ainesta vuoden luontokirjaksi.

VL