Paikallisuutiset
Kylätalo Saivu kokoaa karigasniemeläiset saman katon alle
Karigasniemen kyläyhdistys vuokrasi kylätalo Saivun Utsjoen kunnalta ja remontoi siitä mieleisensä. Nykyisin kylätalo on tärkeä kohtaamispaikka paikallisille, minkä lisäksi sen ovat kesäisin löytäneet myös matkailijat.
Kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja kyläaktiivi Terttu Manninen kertoo, että kyläyhdistys on pyrkinyt järjestämään tapahtumia laidasta laitaan, jotta kaikille kyläläisille löytyisi mieleistä toimintaa. Varsinkin talvisin se olisi hankalaa ilman keskellä kylää sijaitsevan kylätalon tarjoamia puitteita.
Tänä talvena kylätalo on ollut osittain myös opetuskäytössä Karigasniemen koululla havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Sen vuoksi kyläyhdistys ei ole järjestänyt siellä isompia tapahtumia.
– Käsityömarkkinat jäivät pois, koska koulu tarvitsi terveet tilat, mutta iltaisin siellä on pidetty Sakk:n ja kansalaisopiston käsityökursseja, Manninen kertoo.
Kylätalolla kyläläiset voivat järjestää omia juhliaan, kuten syntymäpäiviä, ristiäisiä ja hääjuhlia. Paikka on suosittu myös paikallisten yhdistysten ja yritysten kokoustilana.
Yllättävä vetonaula
Kesäaikaan kylätalolla toimii kesäkahvila sekä kunnan infopiste. Kyläyhdistys palkkaa kahvilaan kesätyöntekijän, jotta kahvilan aukioloaikoja saataisiin pidennettyä iltapäivään asti. Pelkästään vapaaehtoisvoimin se ei olisi mahdollista.
Yleensä kesäkuun toisella viikolla avautuvasta kesäkahvilasta onkin tullut suosittu kohde paitsi ohikulkevien karavaanareiden ja matkailijoiden, myös paikallisten asukkaiden ja mökkeilijöiden keskuudessa. Suosion salaisuus on lohikamera.
– Asensimme jokeen kameroita, joista voi seurata lohen nousua. Kylätalolla on ollut vilkkaita kesiä, kun sekä mökkiläiset että paikalliset tykkäävät pistäytyä päivittäin aamukahvilla seuraamassa lohen nousua lohikameroista. Samalla he vaihtavat kuulumisia ja ajatuksia kalastuksesta, Manninen iloitsee.
Vilkas rajakylä
Noin 300 asukkaan Karigasniemi olisi paljon nykyistä hiljaisempi kylä, jos se ei sijaitsisi aivan Norjan rajalla.
– Kaarasjoelle on vain 18 kilometriä ja siellä on jo noin 3000 asukasta, mikä näkyy myös Karigasniemen katukuvassa, Manninen toteaa.
Vilkkaampaakin voisi silti olla.
Siksi kyläyhdistys toivoo, että Karigasniemen läpi Nordkappiin soljuvia matkailijavirtoja saataisiin pysähtymään vielä useammin. Lisäksi läheisen Kevon vaellusreitin potentiaali jää Mannisen mukaan tällä hetkellä melkein täysin hyödyntämättä.
Reitin eteläinen lähtöpiste sijaitsee Sulaojalla vain kymmenen kilometrin päässä kylältä, mutta silti useimmat vaeltajat suuntaavat vaellukselta tullessaan suoraan takaisin Ivaloa kohti. Kyläyhdistys onkin tehnyt Metsähallituksen suuntaan avauksen, jotta Kevon reitille saataisiin lähtöpiste myös kylältä.
Sekä mökkiläiset että paikalliset tykkäävät pistäytyä päivittäin aamukahvilla seuraamassa lohen nousua lohikameroista.