Paikallisuutiset

Päiväretki hiihtäen tunturissa

Rautulammen hiihtolenkillä pääsee hiihtämään avontunturissa. Reitti kulkee välillä Kiilopää-Luulampi-Rautulampi-Niilanpää-Kiilopää. Reitti on koko osuudelta merkitty maastoon, joten eksymäänkään ei pääse. Tälle 25 kilometrin hiihtomatkalle mahtuu monenlaista nousua ja laskua.

Avotunturissa hiihtämisen kulta-aikaa on ehdottomasti maalis-huhtikuu, jolloin tunturissa on jo lämmin ja ahavakin tarttuu mukavasti kasvoille. Huhtikuussa on monesti myös hankikanto, joka saattaa kestää koko päivän hiihtäjää. Silloin voi uskaltautua hiihtämään pois laduilta ja harrastaa laduttomia taipaleita hangella lykkien. Mutta silloin on hyvä pitää maamerkit mielessä ja muistaa, että eksymisen vaara voi olla läsnä helpon matkanteon hurmassa.

Tauko päivätuvalla

Luulammelta lähtee yksiurainen ns. luonnonlatu kohti Rautulampea Rautupään ja Kutturapään välistä kurua seuraillen. Kurussa on suojaisaa hiihtää. Rautulammen päivätupa alkaa häämöttää kuuden kilometrin lykkimisen jälkeen. Tuvalla on säpinää puolen päivän aikaan. Rakennus sijaitsee itse Rautulammen rannalla ja sitä ympäröivät jokapuolelta tunturit. Päivätuvan varusteisiin kuuluu kaasuliesi ja kamina. Kaminan loisteessa on hyvä kuivatella hiihtovarusteita. Tupa on tarkoitettu vain päiväkäyttöön, joten siinä ei ole yöpymismahdollisuutta.

Alueella on myös omatoiminen jätehuolto, joka tarkoittaa, että tuvalla ei ole jäteastioita. Retkeilijöitä kehotetaan tuomaan sekajätteensä alueen lajittelupisteisiin, jotka sijaitsevat reittien lähtö- tai paluupisteissä Saariselällä ja Kiilopäällä.

Tuvan sisällä on tilaa, sillä ihmiset haluavat istuskella mielummin ulkosalla auringon paisteessa. Pihapiirissä pyrähtää myös kilometrihiihtäjiä, joilla on vain aina kiire.

Pitkät nousut ja hurjat laskut

Rautulammen tuvalta alkaa pitkä nousu Raututuntureille. Rautulammelta ensimmäiset nousut ovat raskaita ja hivuttavia, mutta ne menevät joutuin lounastauon suklaapatukan innoittamana. Vastaan tulee naisia, jotka lentävät vuoron perään pyllylleen. Toinen naisista huikkaa, että ”on aivan hullun jyrkkä tämä lasku, ei tästä tule mitään!” Toinen naisista ottaa sukset jalastaan ja kävelee jyrkän laskun suosiolla.

Poroja pääsee myös näkemään huhtikuulla, jolloin ne ovat palaamassa talvilaidunalueilta vasomisalueilleen. Ne eivät paljon hiihtäjistä välitä. Tarpovat vain määrätietoisesti eteenpäin. Niilanpäällä sijaitsee Lapin paliskunnan porokämppä, josta toinen puoli on Metsähallituksen päivätupa käytössä. Niilanpäällä on myös nuotiopaikka. Niilanpäältä onkin kevyttä alamäkeä Suomen Latu Kiilopään pihaan asti. Tässä vaiheessa alamäki alkaakin olla jo tervetullutta.

”Avotunturissa hiihtämisen kulta-aikaa on ehdottomasti maalis-huhtikuu, jolloin tunturissa on jo lämmin ja ahavakin tarttuu mukavasti kasvoille.”