Hyvinvointi

Kärnä sai sapiskaa avotulenteosta

Suomen Palopäällystoliitto otti tiukasti kantaa viime viikon metsäpalovaroituskeskusteluun. Kaikki alkoi siitä, kun entinen Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä pääsi uutisotsikoihin julkaisemalla Twitteriin kuvan sytyttämästään nuotiosta, joka oli todennäköisesti sytytetty Lapin metsäpalovaroitusalueelle.

Moni kritisoi Kärnää vastuuttomuudesta. Kärnä yrittikin puolustautua vetoamalla maalaisjärkeen ja siihen, että päivä oli sateinen. Avotuliasiaa lähti julkisesti kommentoimaan myös viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner , joka kirjoitti Twitterissä, ettei ota metsäpalovaroituksia vakavasti. Viestiketjussa Jungner sanaili, ettei usko, että metsäpalo voi syttyä Kärnän nuotiosta. Myöhemmin Jungner kuitenkin poisti tviittinsä. Helsingin Sanomissa Jungner kommentoi vain Kärnän tapausta ja uskoi yhä, että osaavana erämiehenä Kärnä osaa tehdä sateella nuotion niin, ettei vaaraa aiheudu.

Ilmiö aiheutti huolen Suomen Palopäällystöliittossa, joka painottaa, ettei varoitusten noudattaminen ole yksilökysymys, eikä kyse ole sääntöuskovaisuudesta. Liitto muistuttaa, että kuluvan kesän aikana mittavia vahinkoja on tapahtunut ympäri Euroopaa. Esimerkiksi Kreikassa yli 70 ihmistä on menehtynyt maastopaloihin. Haastavia metsäpaloja on nähty kesän aikana myös koko Suomessa. Pyhärannan mustuneissa metsänraunioissa arvioidaan parhaillaan sadan hehtaarin palon tuhoja.

– Heinäkuun puolivälissä Pyhärannan metsäpalon sammutustöissä yksi haaste oli tulen kyteminen osittain maan alla. Kangas- ja turvepitoinen maasto voi nimenomaan imeä palon ja kytemisen maan alle, liitto kirjoittaa tiedotteessaan.

Varoituksia ei tehdä huvin vuoksi

Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen painottaa, että metsäpalovaroituksia ei tehdä mielijohtoisin perustein.

– Pitkän kuivan jakson jälkeen metsä on hyvin räjähdysherkässä tilassa, Keijonen sanoo liiton tiedotteessa.

Tällä hetkelläkin metsäpalovaroitukset ja hellevaroitukset ovat voimassa lukuisilla alueilla Suomessa. Ajantasaisia varoituksia voi seurata vaikkapa Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. Ilmatieteenlaitos antaa metsäpalovaroituksen, kun metsässä on kuivaa. Tällöin avotulen teko on kielletty. Ilmatieteenlaitos arvioi varoituksen tarpeen käyttämällä apuna indeksiä, joka laskee maanpinnan ylimmän, noin kuuden sentin paksuisen kerroksen, kosteusoloja. Apuna käytetään muun muassa alueen sademäärän ja ilman lämpötilan tilastoja. Lisäksi alueen pelastusviranomainen voi muunakin aikana perustellusta syystä, kuten lämpö- tai tuuliolosuhteiden vuoksi, antaa määräaikaisen avotulentekokiellon alueellaan tai osassa sitä.

Maastopalo voi jäädä kytemään maan alle ja levitä jopa päivien päästä, vaikka nuotio olisi sammutettu huolelisesti. Suomen Palopäällystöliiton mukaan palopesäkkeitä voi syntyä kymmenien senttien syvyyteen.

– Avotuli voi karata kokeneeltakin eränkävijältä, esimerkiksi tuulenpuuskan vuoksi, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen .

Suomen Palopäällystöliitto painottaa, että varoituksia ei luoda huvin vuoksi.

– Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole vain yksilön asioita, vaan niiden seuraukset koskettavat laajalti myös muita ihmisiä, liiton tiedotteessa todetaan.