Ihmiset
Kutturassa valmistuu perinteisiä saamenkäsitöitä
Kutturalaisen Inga-Saara Maggan keittiössä kuuluu Yle Saamen radiokanava ja tuoksuu vastaleivottu pulla. Eläkkeellä oleva Inga-Saara on monipuolinen käsityöläinen, jonka taitavissa käsissä syntyvät perinteiset saamelaiset käsityöt.
Pohjoissaamelainen Inga-Saara kertoo aina olleensa käsityöihmisiä ja aikoinaan oppineensa taitonsa omalta äidiltään, jonka suku oli Norjan Koutokeinon saamelaisia. Käsitöitä hän tekee välillä enemmän, välillä vähemmän.
— Sydäntalvella tulee tehtyä vähemmän, kun valoakin on niin vähän. Mutta sitten taas innostuu keväämmällä, vaikka silloin pitäisi kyllä olla ulkonakin, Inga-Saara kertoo.
Loppukesästä ja alkusyksystä aikaa käsitöiden tekemiseen jää vähemmän, koska Inga-Saara on innokas marjastaja.
Verkaa, sarkaa, puuvillaa ja samettia
Inga-Saara valmistaa omalle väelleen muun muassa vanttuita, pauloja, vöitä ja poronnahkakenkiä eli nutukkaita.
— Olen myös neulonut koipikintaita, eli poron koipinahasta ommeltuja karvakintaita. Kelkalla ajaessa monet kyllä sanovat, että ne ovat liian lämpimät, kun on kelkassa käsilämmitys.
Kokonaisen lapinpuvun valmistus nauhoineen ja kuviointeineen vie aikaa, mutta niitäkin Inga-Saara on tehnyt alusta loppuun muutamia.
— En ole kovin nopea, mutta kaiken kaikkiaan siinä menee ehkä viikon verran, Inga-Saara arvioi.
Perinteinen saamenpuku on saamelaisten kansallisvaate ja samalla yksi tunnistettavimmista saamelaisuuden ulkoisista tunnusmerkeistä. Puvun käyttötarkoitus on muuttunut vuosien mittaan ja nykyisin sitä käytetään lähinnä juhla- ja edustuspukuna.
Eri alueiden puvut eroavat kuviointien ja värien käytössä toisistaan, ja asiaan perehtynyt voikin niiden perusteella helposti päätellä, mistä puvunkantaja on kotoisin.
Inga-Saara kertoo, että pukujen valmistuksessa käytetyt materiaalit vaihtelevat. Aikaisemmin käytettiin enemmän paksua verkaa eli villakangasta sekä myös sarkakangasta. Nykyisin käytetään muun muassa puuvillaa, samettia ja taftia.
Materiaalien valinta riippuu myös käyttötarkoituksesta: kevyemmässä kesäpuvussa käytetään usein puuvillaa, kun taas paksumpi verka sopii paremmin talvipukuun.
Saamenpuku muodostaa kokonaisuuden
Saamenpukuun kuuluu takin lisäksi lapinlakki, nahka- tai lankavyö sekä kesällä poronnahka- ja talvella poronkarvakengät. Naiset käyttävät silkkistä hartiahuivia, jonka päällä voi olla kudottu villahuivi. Puvun koristeena käytetään riskua eli rintaneulaa, joka pitää hartiahuivin paikallaan.
Inga-Saara kertoo huomanneensa, että lapinlakin käyttö on vähentynyt. Hän itse käyttää sitä aina juhlapuvun kanssa.
Saamelaiset ovat uskollisia oman alueensa puvulle, eikä eri alueiden pukuja ja asusteita ole perinteisesti sekoitettu keskenään, mutta nykyisin jotkut saamelaisnuoret rikkovat perinteisiä pukeutumissääntöjä, joko tahallaan tai tahattomasti.
— Olen esimerkiksi nähnyt pojan pitävän tyttöjen pauloja, Inga-Saara kertoo esimerkin.
Joistain saamelaisten asusteista, kuten poronnahkakengistä ja lapinlakeista on tullut suosittuja myös muiden kuin saamelaisten parissa.