Kulttuuri

Pekka Juntin Soratien päästä -novelli: Lapset harrastaa

Varsin ko kläpit aloit mankuhmaan harrastuksiin, mie tehin selväksi, että se vain passaa. Mie maksan, mutta kuskiksi mie en ala. Mikäh perkehleen taksi mie olen.

Tyär halusi kauheasti tanssikouhluun. Mie osotin Helkamaa ikkunan takana ja sanoin, että ei muutako siitä vain.

Se huusi vähän aikaa saatanan idioottia ja että enkö mie tajua, että tästä on kolkyt kilsaa kirkolle. Se paukhautti kamarinoven kiini ja tuli pois vasta ko muutti Kivirannale osakkeeseen lihohmaan läskiä läskin pääle.

Mutta poika oli työläs kasvatettava. Se alko inttähmään niistä sen jääkiekkoharjotuksista. Se vonku ja maurusi kyytiä päiväkauet. Uhkasi alkaa keittähmään pontikkaa asutuksen poikain kansa, jos ei ala kyytiä järjestyhmään. Mie sanoin, että siinähän onki tuomoselle veivikaulale oikein sopevaa hommaa, ja että muistakaa se ensimäinen pullollinen kaataa pois, ettei lähe näkö.

Mie sanoin, että siinähän onki tuomoselle veivikaulale oikein sopevaa hommaa.

Sitten se keksi, että jos hän mennee Belaruksela reehniin. Mie, että hulluja. Tajuaksie kuinka tyyristä löpö on. Mie näytin ikkunasta Helkamaa ja sanoin, että siittä. Poika sano, että vittu ja lähti.

Niin se alko reenaahmaan. Ensin viiesti viikossa, sitten seittemän kertaa. Kattoin ko se tuli reenistä nokka valkeana nälästä ja pakkasesta ja aattelin, että tuo höpötys ei kauaa kestä. Talvela poika veti muovista pilkkipulkkaa pyörän perässä, että sai kaikki kampheet kyythiin. Mie niin säälin sitä, että sanoin, että ekkös sieki heittäs jo pois, mutta se sano, että vitut. Kevhäälä mie pehmenin ja ostin sille semmosen kärryn, joka kulkee mukavasti pyörän perässä.

Ko se oppi kunnolla luistehleen, se sano vaihtavansa Et-Posta Tornion seuhraan. Mie, että no sitten vain, jos perse kestää vintata. Onneksi Alkkulasta meni bussi sopevasti, ettei tarttenu ajjaa Tornioon pyörälä ko lauantaisin.

Soli seittemäntoista, ko se sano, että hän lähtee Ouhluun pellaahmaan. Mie, että aivan miten herra itte haluaa. Se pakkasi kamat ja sano ovela, että vittu tätä paikkaa. Se löi oven kiinni niin, että karmit tärisi eikä sitä ole juuri sen jälkheen tässä näkyny.

Nykystin mie pruukaan kattoa joka aamu Teksti-tv:stä missä se poka viilettää. Millon se on tehny maalin Arizonassa ja millon syötelly Winnipegissä. Ilta-Sanomissa ihmettelivät sen mahotonta luisteluvoimaa, ko se ei käy vaihossa ko sillon tällön. Mie olen aatellu, että mikäh ihme son, ko on vuosikaet vintanu Kontiovaaraa Helkamalla ylös ennen treenejä ja treenitten jälkheen.

Mikäh ihme son, ko on vuosikaet vintanu Kontiovaaraa Helkamalla ylös ennen treenejä ja treenitten jälkheen.

Joulun alla ruukaama soitella. Se sannoo että vitun hyvin, ko mie kysyn, että miten hurisee.

Yhen kerran se kävi kotona. Hautasimma sillon sen kummiseän, Viljon, joka osti sille ensimmäiset luistimet. Se pölähti siunaustilasuuen jälkheen pihhaan semmosella punasella Maseratila.

Olin passelisti sievässä nousukaisessa Viljon kunniaksi ja mie kysäsin, että käytäkkö vanhaata isäukkoa seku Kievarissa. Se sano, että vittu hään mikhään taksi ole ja lähti takasin Amerikhaan.

Pekka Juntti