Paikallisuutiset

Kyttyrälohien raadoista vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa – kansalaishavaintoja toivotaan edelleen

Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin kyttyrälohien raadot kertyvät. Havaintoja toivotaan yhä lisää.

Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230.

Lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat jo kuolleet.

– Raatoja tuntuu kerääntyvän rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon, ja sen kyllä valitettavasti myös haistaa, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro.

Hän tutkii kyttyrälohien raatojen levittämien ravinteiden vaikutusta pohjoisiin jokiympäristöihin.

– Kansalaishavaintojen osalta pääsemme mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja, Erkinaro jatkaa.

Raadoista vapautuvien ravinteiden vaikutus voi alkaa näkyä lähivuosina

Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000 – 150 000 kyttyrälohta, mikä on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohien määrään verrattuna.

Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin.

– Kyttyrälohien raadoista vapautuvien ravinteiden vaikutus voi alkaa näkyä lähivuosina. Yhden vuoden ravinnelisäys tuskin muuttaa eliöyhteisöjä merkittävästi, ainakaan isommissa joissa, mutta toistuvalla paineella voi odottaa olevan vaikutusta, sanoo tutkimushankkeen johtaja, akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Oulun yliopiston ja Syken tutkimushankkeessa kyttyrälohien hajotus- ja ravinnekokeet jatkuvat Tenon sivujoissa lokakuun alkuun saakka.

Kansalaisten lähettämien havaintojen perusteella tutkijat saavat tietää missä ekologiset vaikutukset olisivat kenties todennäköisimpiä.

– Yhdistämällä kansalaishavaintoja hajotus- ja ravinnekokeista saatuihin tietoihin pystymme tekemään alustavia arvioita siitä, miten ravinteet käyttäytyvät, ja miltä pohjoisten jokien tulevaisuus näyttää, jos kyttyrälohien invaasio jatkuu, Huttunen selittää.

Ilmoitukset raatojen esiintymispaikoista ovat tutkijoiden mukaan edelleen erittäin tervetulleita.

Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit, jotka saa esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista.

Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta, kerro esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta.