Paikallisuutiset

Sebastian Rasmus luotsaa Karigasniemen Guossia: ”Jos ei lohimatkailijoita ole, niin keksitään muuta”

Tenojoen lohen kalastuskielto ei ole vienyt kaikilta tulevaisuudentoivoa. Karigasniemellä Hotelli Guossin nuorella toimitusjohtajalla on jo katse tulevassa.

– Jos ei lohimatkailijoita ole, niin keksitään muuta.

Paistunturin erämaa ja palju ovat ehkä jotakin sellaista, mitä ei kaiken muun nähnyt ulkomaalainenkaan asiakas ole koskaan kokenut.

Kalastajan Majatalo ja Hansabaari Karigasniemellä ovat legendaarisia paikkoja, mutta kuinka moni tietää Hotelli Guossin. Hansabaari on nimenä edelleenkin puolittain käytössä, ja siellä kokoontuu aamuparlamentti joka aamu vaihtamaan ajatuksia päivän polttavista aiheista niin kuin aina. Hotellin nimi vaihtui neljä vuotta sitten. Samalla ryhdyttiin yritystä brändäämään uudelleen.

Kyläpoliisin Välimäen baarista Guossiksi

Guossi on vakaasti edelleenkin perheyritys, johtajana on Hans Rasmuksen poika Sebastian Rasmus.

– Tässä oli aikoinaan Välimäen baari, jota kyläpoliisi piti. Isä osti sen vuonna 1995, jonka jälkeen tämä on tunnettu Kalastajan Majatalona, kertoo Sebastian Rasmus.

Uusi hotelli ja yhdyskäytävä sille puolelle valmistui vuonna 2016. Hotelliin mahtuu 47 vierasta. Lisäksi on caravan-alue, jossa on kahdeksan ympärivuotista vaunupaikkaa.

– Tulevana talvena ollaan menossa kansainvälisille markkinoille, kertoo Rasmus.

Asiakkaille on räätälöity kokonaisvaltaisia paketteja, joihin kuuluvat myös lentokenttäkuljetukset. Ryhmät tulevat olemaan suht pieniä, seitsemän tai yhdeksän henkeä kerrallaan. Viipymä olisi neljästä seitsemään päivään.

– Neuvottelut matkanjärjestäjästä ovat vielä kesken, sillä kuvamateriaalia ollaan vielä valmistelemassa, kertoo Sebastian Rasmus.

Maat, joihin matkoja markkinoidaan, valitaan saavutettavuuden perusteella.

– Hollanti, Saksa, Ranska ja Italia nyt ainakin, toteaa Rasmus.

Ryhmien paketeissa voi olla normaalien talviaktiviteettien lisäksi muun muassa käynti yrityksen erämökeillä, joissa voi laittaa kodassa ruokaa, saunoa ja lekotella paljussa keskellä Paistunturin erämaata.

Paljuhan on tuttu kaikille suomalaisille, mutta Guossin paljussa on yksi erikoisuus: vesi on jänkävettä, joka Rasmuksen mukaan tekee ihosta erityisen pehmeän.

Mökeille on matkaa noin 20 kilometriä. Kulkupeleinä ovat vuodenaikojen mukaan joko mönkijät tai lumikelkat.

Norjalaiset pääasiakaskunta, koronan jälkeen vaikeuksia löytää henkilökuntaa

Norjalaiset ovat olleet Rasmuksen mukaan ravintolan pääasiakasryhmä, joten kun koronan vuoksi valtakunnan raja sulkeutui, pysäytti se kassavirran.

– Ei heitä tullut enää syömään eikä juomaan.

Norjalaisia on ollut asiakkaista talvisin jopa 90-94 prosenttia. Kesäisin heitä on kävijöistä noin puolet. Suurin osa talven norjalaisasiakkaista on työmatkalaisia.

– Se oli ihan sama, vaikka olisi laittanut lapun luukulle, Rasmus toteaa.

Yritys kuitenkin sinnitteli osittain take away -ruoan myynnillä.

Koronan jälkeen vyöryivät suomalaiset kotimaan matkailijat ja henkilökuntaa oli todella vaikea saada. Heitä etsittiin rekrymessuilta ja Welcome to Lapland -hankkeen avulla. Toimitusjohtajallekin tulivat tutuiksi kaikki hotellin toiminnot kerrossiivouksesta alkaen. Rasmus oli työskennellyt ennen toimitusjohtaja-pestiään vuosia keittiön esimiehenä, joten se puoli ja ravintolan toiminnot olivat jo hallussa.

– Olin koko ajan töissä ja enimmäkseen täällä tiskin takana. Toimistossa en ehtinyt olla juuri ollenkaan, hän kertoo koronan jälkeisestä kiireestä.

Henkilökunta-asiat ovat nyt ihan hyvin, vaikka suomalaiset työntekijät lähtevätkin takaisin kouluihin syksyllä. Sen verran on kansainvälinen työntekijäporukka, että työkielenä on englanti. Henkilökuntaa on tällä hetkellä Espanjasta, Thaimaasta, Virosta, Puolasta ja Turkista.

Terveisiä uudelle hallitukselle: palkkaaminen helpommaksi

Uudelle hallitukselle nuorella toimitusjohtajalla on myös terveisiä.

– Puoli vuotta meni ennen kuin tämän Turkista tulleen kaikki luvat kuntoon ja hänet töihin, mutta nyt hänet on tarkoitus vakinaistaa, kertoo Sebastian Rasmus ulkomaalaisten työllistämisen vaikeuksista.

Talvisin työntekijöitä tarvitaan kaikkiaan 12, kesällä määrä on jo melkein kaksinkertainen.

– Tätä minä en myöskään ymmärrä, että Suomessa on niin paljon työttömiä ja työntekijöiden saaminen on silti niin hankalaa, hän miettii.

Sebastian Rasmus on ollut Guossin keittiön jälkeen muun muassa Lapin Keskussairaalan keittiöllä opiskelemassa suurtalouden toimintoja. Hän valmistui Lapin Ammattikorkeakoulusta restonomiksi kolme vuotta sitten, samaan aikaan tyttöystävänsä Kaisa Juholan kanssa, joka myös työskentelee yrityksessä.

– Koulusta sain hyvän pohjan työhön ja hyvät työkalut tässä toimimiseen. Katteet on saatu kohdilleen, kehuu Rasmus Lapin Ammattikorkeakoulun opetusta.

– Yrityksen sisäiset toimet ollaan saatu jouhevammiksi ja toiminta on nykyisin työntekijälähtöistä. Tämä näkyy asiakaspalvelussa, kertoo Sebastian Rasmus hänen aikanaan tehdyistä muutoksista.

Yritys on saanut uudet nettisivut ja pöytiin tarjoilu alkaa jo toimia. Isä, Hans Rasmus on Sebastianin mukaan ”takapiruna”, jos yrityksen asioista on kysyttävää.

Sebastian Rasmuksella on suuria suunnitelmia yrityksestä myytävien aktiviteettien suhteen. Pyöräily ja riippuliito ovat hänen haaveenaan. Edellisessä haastavaa on reittien kehittäminen. Hyvin monella taholla on omia ehtojaan reittien suhteen. Kaikkien kanssa on neuvoteltava ja monenlaista on otettava huomioon.

Tavoitteena on 3-5 pyöräilyreitin saaminen Karigasniemen ympäristöstä kesälle 2024. Riippuliitoon on vaikea näin pohjoisessa löytää tietoa ja tekijöitä.

– Olen minä joskus miettinyt, että missä olisin, jos olisin tästä muualle lähtenyt, mutta mitä sitä jossittelemaan, kun päätin jäädä tänne, toteaa Rasmus.

Hänen isoveljensä Stefan Rasmus muutti Tenojokivarresta Keski-Suomeen.

Kun paljon tekee töitä, täytyy joskus rentoutuakin. Sebastian Rasmus ja tyttöystävä Kaisa Juhola suuntaavat vaelluksille Paistunturin erämaahan. Pitemmillä vapailla ehtii jo kaupunkiin, Rovaniemelle tai Ouluun.

Tenojoen lohi -keskustelu on vellonut melko synkkänä. Karigasniemen hotellin nuori toimitusjohtaja ei ole kuitenkaan vaipunut polvilleen. Ehkä jo seuraavana sesonkina Karigasniemen ilmatilassa nähdään riippuliitäjiä ja tunturissa istuskellaan paljussa erämaan hiljaisuutta kuuntelemassa.