Paikallisuutiset

Saamelaiset Suomessa, osa 4: Saamen kielet

Saamen kielten etäopetushanke sai jatkoa

Etäyhteyksiä hyödyntävässä pilottihankkeessa selvitetään, millainen tarve saamen kielten opetukselle on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä kehitetään teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja etäopetukseen. Hanke on ehdolla vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnon saajaksi.

Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu noin 2000 saamelaista lasta ja nuorta. Saamen kielten opetuksen ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä heistä on parisen sataa eli noin joka kymmenes. Vaikka oppilasmäärä äkkiseltään tuntuu pieneltä, on se muutaman viime vuoden aikana kuitenkin tuplaantunut.

– Etähanke on merkittävin syy siihen, miksi saamen kielten opetukseen osallistuvien oppilaiden määrät kotiseutualueen ulkopuolella ovat lähteneet kasvamaan, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri ja Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston päällikkö Ulla Aikio-Puoskari .

Tällä hetkellä Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetus -hankkeen kautta saamea opiskelee 90 oppilasta. Hanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima.

Painetta saamen kielten opetuksen laajentamiselle kotiseutualueen ulkopuolelle on ollut jo pitkään, mutta ongelmana on ollut rahoituksen puute. Tilanteeseen saatiin muutos, kun opetus- ja kulttuuriministeriö Saamelaiskäräjien esityksestä myönsi rahoituksen etäyhteyksiä hyödyntävälle pilottihankkeelle, joka käynnistyi vuoden 2018 elokuussa. Alun perin tämän vuoden loppuun kestäväksi kaavailtu hanke on nyt saanut jatkoa ja kestää vuoden 2021 loppuun asti.

Etäopetushankkeessa opetetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä ja pilottivaiheen aikana selvitetään, millainen tarve saamen kielten opetukselle on saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sekä kehitetään teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja etäopetukseen.

Ilmapiiri muuttunut

Saamelaisten kotiseutualueen kunnat (Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä) ovat saaneet saamelaisopetuksen erityistä rahoitusta jo 20 vuoden ajan, mikä on antanut hyvät mahdollisuudet saamenkielisen opetuksen järjestämiseksi.

Tilanne saamelaisalueen ulkopuolella on kuitenkin täysin toinen. Esimerkiksi saamen kielen lähiopetusta järjestetään Rovaniemen lisäksi vain Oulussa, Helsingissä, Kittilässä ja Jyväskylässä.

Saamelaiskäräjien koulutuspoliittisen työn yksi tärkeimpiä tehtäviä onkin saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen aseman parantaminen ja vakinaistaminen kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

– On kulunut niin pitkä aika, kun opetusta ei ole saatu kunnolla järjestettyä. Saamelaiskäräjät on kiinnittänyt tähän huomiota jo 90-luvun lopulla, jolloin vajaa puolet saamelaisista asui jo muualla. Nyt tilanne on hälyttävä, Aikio-Puoskari sanoo.

Saamelaiskäräjät on tehnyt töitä yli kaksi vuosikymmentä saamen kielten elvyttämiseksi. Nyt uurastus alkaa tuottamaan tulosta, sillä esimerkiksi yleinen ilmapiiri saamen kielten opiskelua kohtaan on viime vuosina muuttunut selkeästi myönteisemmäksi.

Asenteiden lisäksi myös poliittisilla päättäjillä on suuri merkitys asioiden edistämisessä.

– Nyt meillä on opetusministeri [ Li Andersson ], joka ottaa meidän huolemme vakavasti ja haluaa selvittää asiat kunnolla. Ministeriö asetti vuoden alussa saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen tilannetta ja tarpeita valtakunnallisena kokonaisuutena. Asiat lähtivät kyllä liikkeelle jo edellisen hallituksen aikana, sillä etähanke saatiin käyntiin Sanni Grahn-Laasosen ollessa opetusministerinä. Myös Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on suhtautunut hyvin myönteisesti saamelaisopetuksen kehittämiseen.

Ehdolla Cygnaeus-palkinnon saajaksi

Saamen kielen opetuksessa etäyhteyksiä hyödyntävä pilottihanke on saanut jo kansallistakin tunnustusta, sillä se on kuuden finalistin joukossa ehdolla vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnon saajaksi. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa.

Opetus- ja tiedemaailman lisäksi hanke on kerännyt kiitosta myös oppilaiden vanhemmilta.

– Vanhemmat ovat olleet todella riemuissaan, että vihdoinkin koulutusta on järjestetty. Lisäksi meillä on todella hyvät opettajat hankkeessa, Aikio-Puoskari sanoo.

Etäopetushankkeeseen on palkattu päätoimisia opettajia, joiden työnkuvaan kuuluu opetuksen lisäksi myös kehittämistyötä. Etäopettajat kehittävät muun muassa etäopetuksen metodeja.

Silti työtä on paljon jäljellä, vaikka saamen kielten opetus on laajentunut valtavasti siitä, kun Saamelaiskäräjät aloitti toimintansa vuonna 1997, Aikio-Puoskari muistuttaa.

– Kuten yksi opettaja totesi kotiseutualueen ulkopuolella pidetyssä tilaisuudessa, Suomessa on edelleenkin sellainen tilanne, että oppivelvollisuuskoulu on mahdollista kahlata läpi oppimatta kirjoittamaan ja lukemaan omaa äidinkieltään. Ja tämä on mahdollista siitä huolimatta, että Suomi on koulutuksen ykkösmaa.

Cygnaeus-palkinnon 2020 saaja julkistetaan 23.11.2020 verkkotilaisuutena järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa .

"Suomessa on edelleenkin sellainen tilanne, että oppivelvollisuuskoulu on mahdollista kahlata läpi oppimatta kirjoittamaan ja lukemaan omaa äidinkieltään."

Ketterä korkeakoulu kouluttaa saamenkielisiä opettajia

Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto seuraa jatkuvasti myös saamenkielisten sekä saamen kieliä opettavien opettajatilannetta.

– Neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa saimme aikaan muun muassa sen, että Oulun yliopistolle myönnettiin rahoitus saamenkielisten aineenopettajien koulutushankkeelle. Ketterä korkeakoulu on nyt tosi hyvässä vauhdissa, koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari toteaa.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin järjestämä Ketterä korkeakoulu -hanke tarjoaa opettajan kelpoisuuteen kuuluvia opintoja niille, jotka haluavat opettaa saamen kieliä tai saamen kielillä.

Hankkeen kautta on mahdollista opiskella monimuoto-opintoina perus- ja aineopinnot inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielissä, äidinkielen opettajan kelpoisuuteen kuuluvat saamelaisen kirjallisuuden perusopinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot.

– Oulun yliopisto on Suomessa ainoa, missä voi opiskella saamen kielten aineenopettajan pätevyyden. Aikaisemmin muutama opiskelija on vuosittain suorittanut saamen kielten perus- ja aineopinnot eli aineenopettajan kelpoisuuteen kuuluvat kieliopinnot, mutta Ketterä-hankkeen kautta yhden talven aikana opinnot suoritti peräti 26 opiskelijaa, Aikio-Puoskari iloitsee.

Tällä hetkellä hankkeessa ovat meneillään äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuuteen kuuluvat kirjallisuuden opinnot, jotka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa saamelaisesta kirjallisuudesta. Pääosin pohjoissaamelaisen kirjallisuuden opintoihin kuuluu osia myös inarin- ja koltansaameksi. Aikaisemmin kirjallisuuden opinnot on suoritettu suomenkielisen opinto-ohjelman mukaisina.

Ensi vuoden alusta käynnistyvät myös opettajan pedagogiset opinnot. Tähän asti suurin osa Ketterästä korkeakoulusta valmistuneista on ollut jo työelämässä olevia opettajia, jotka ovat täydentäneet omaa osaamistaan. Tulevaisuudessa korkeakoulusta toivotaan helpotusta jatkuvaan saamenkielisten opettajien pulaan.