Paikallisuutiset

Saariselän VPK:lle uusi auto bingovaroilla

Oletko käynyt pelaamassa bingoa tai osallistunut tietovisaan Saariselän Panimolla? Jos vastauksesi on kyllä, olet ollut osaltasi vaikuttamassa siihen, että Saariselän VPK:lle on saatu ostettua miehistönkuljetusauto. Auto on kahdeksanpaikkainen pikkubussi, joka toimii myös ensivastekuljetusautona.

– Hankintaan on käytetty myös Lapin Pelastuslaitoksen varoja ja sammutussopimuksesta saatuja varoja, mutta bingotoiminnasta saadut varat ovat olleet ratkaisevassa osassa, kertoo Saariselän VPK:n päällikkö Olli Vasala .

Kaikki bingotoiminnasta saadut voitot käytetään pelastustoimen varustehankintoihin.

– Osa varoista menee palkintoihin ja muun muassa viranomaismaksuihin. Palkintoina on milloin mitäkin tavaroista lahjakortteihin, Olli Vasala kertoo.

Bingolla hyvä meininki

Bingoa on pelattu ja tietovisaa kisattua Panimolla keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19 viiden vuoden ajan.

– Monelle Saariselän kävijälle bingoilta on ehdoton must-tapahtuma, jonka vuoksi Panimolle tullaan. Meininki on aina hyvä. Hiljaisempina aikoina bingolla on paljon paikallisia, Olli Vasala tietää.

Bingojen vetämisestä vastaa pääosin Saariselän VPK:n naisjaosto.

Sopimuspelastusosastona toimivassa Saariselän VPK:ssa on 25 jäsentä ja naisosastossa 15 jäsentä. Osa naisjaoston jäsenistä kuuluu myös pelastusosastoon. Päivystystä Saariselän VPK:lla ei ole, vaan lähimmät päivystävät palomiehet ovat Ivalossa, missä on kolme ammatti-palomiestä. Hälytyksen sattuessa pelastusosasto on valmiudessa kuudessa minuutissa.

– Hyvin on vielä löytynyt väkeä osastoon, esimerkiksi tänne töihin tulleita, jotka ovat kotipaikkakunnillaan osallistuneet VPK:n toimintaan ja saaneet tarvittavat koulutukset. Läheskään kaikki jäsenet eivät asu vakituisesti Saariselällä, mutta osallistuvat toimintaan aina ollessaan Saariselälle, mukana on esimerkiksi ammattipalomiehiä. Kaukaisin taitaa olla Lappeenrannasta kotoisin.

Saariselän VPK:n hälytyskokoonpanoon kuuluu sopimuksen mukainen määrä sammutushenkilöitä, päällystöä ja savusukeltajia.

Harjoitukset kerran viikossa

VPK:ssa voi toimia kuka tahansa, mutta esimerkiksi savusukeltajien on käytävä samat kurssit ja läpäistävä samat kuntotestit kuin ammattipalomiesten.

– Harjoittelemme syys- ja kevätkausilla kerran viikossa maanantaisin kello 18 alkaen kolme tuntia kerrallaan. Harjoitusten sisällöt on suunniteltu ja määrätty, mitä meidän tulee harjoitella. Kesäaikana harjoituksia on satunnaisesti. Jokaisen toiminnassa mukana olevan tulee läpäistä peruskuntotestit, Olli Vasala kertoo.

Saariselän Pelastusryhmä aloitti toimintansa vuonna 1976 Suomen Ladun koollekutsumana.

– Jo tällöin mukana oli vuosi sitten edesmennyt Saariselän VPK:n kunniapuheenjohtaja Teuvo Katajamaa . Kahdeksankymmentäluvulta vuoteen 1999 toimimme osana Ivalon VPK:ta, kunnes perustimme oman VPK:n vuonna 1999.

Saariselälle valmistui vuonna 1990 Suomen ensimmäinen tunturipelastuskeskus, joka sijaitsee nelostien länsipuolella aivan Saariselän keskustan liepeillä.

Viime syksynä Saariselän VPK sai käyttöönsä miehistönkuljetusauton lisäksi uuden säiliösammutusauton.

Maastopelastustehtäviä varten Saariselän VPK:lla on erikoisvarusteita: kaksi moottorikelkkaa pelastusrekineen sekä kaksi kuusipyöräistä maastomönkijää.

– Toisessa pelastusreessä on lämmitys. Olemme olleet mukana reen kehitystyössä ja se on erittäin hyvin varusteltu, Olli Vasala kertoo.

170-200 tehtävää vuodessa

Saariselän VPK:lla on vuosittain keskimäärin 170-200 pelastustehtävää. Viime vuonna tehtäviä oli vain 150.

– Korona vähensi pelastustehtävien määrää, mutta toisaalta kesällä meillä oli ehkä tavanomaista enemmän maastopelastustehtäviä, esimerkiksi Luirojärvelle ja Sokostin alueelle. Yksi tehtävä oli esimerkiksi sellainen, että haimme mönkijällä keskeltä UK-puistoa asiakkaan, jolla oli koronaepäily. Tämä tehtävä tuli meille pelastushelikopterien sijaan, näin vältettiin helikopterin ylimääräinen puhdistus.

Saariselän alueella operoi kaksi pelastushelikopteria: Finhems ja Aslak. Kaikki pelastustehtävät koptereille ja Saariselän VPK:n yksikölle antaa aluehälytyskeskus. Tapauksissa, joissa kopteri ei voi pääse paikalle esimerkiksi huonon sään vuoksi, paikalle lähtee Saariselän VPK. Pelastustehtävästä ei laskuteta henkilöä, joka haetaan esimerkiksi sairauskohtauksen tai loukkaantumisen vuoksi maastosta.

– Kun maastopelastustehtävään lähdetään mönkijällä tai kelkalla, se vie tietenkin enemmän aikaa. Suomalaiset eivät hälytä apua, ennen kuin he ovat oikeasti avun tarpeessa. Avun tarpeellisuuden määrittelevät aina hälytyskeskuksen asiantuntijat. Maallikosta toi tuntua siltä, että esimerkiksi uupunut ihminen ei ole hengenvaarassa, mutta kyllä todellinen vaaratilanne on kyseessä silloin, kun ihminen on talvella luonnossa ilman suojaa tai kämpällä ilman tarvittavia varusteita, Olli Vasala sanoo.

Matkapuhelin ei toimi kaikkialla

Olli Vasala muistuttaa luonnossa liikkujia siitä, että matkapuhelin ei toimi kaikkialla.

Hän muistuttaa myös siitä, että lumivyöryistä varoittavat merkit on syytä ottaa tosissaan.

– Viime aikoina lumivyöryonnettomuudet ovat onneksi vähentyneet, sillä hiihtolatuja on linjattu uudelleen niin, että kiertävät pahimmat lumivyörypaikat. Saariselän rinteiden vapaalaskuun soveltuvat alueet ovat niin metsäisiä, että erittäin suuret lumivyöryt ovat siellä harvinaisempia. Lumivyöryjä Saariselän alueella tapahtuu kuitenkin koko ajan.