Paikallisuutiset

Maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo täyttää 50 vuotta – Inkeri Syrjäsellä suuri merkitys museon synnyssä

Vuonna 2023 juhlitaan Kultamuseolla pyöreitä, täyteen tulee puoli vuosisataa. Juhlavuoden näyttely Hiput – löytöjä Lapista kertoo erilaisten kultahippujen tarinoita.

Juhlavuoden näyttely avataan maaliskuun lopussa.

– Kesällä juhlimme kaikille avoimilla tapahtumaviikoilla, jotka käynnistyvät Sodankylän Elokuvajuhlaviikolla kesäkuussa, viikkoa ennen juhannusta. Seuraavat juhlaviikot ovat heinäkuussa Inariviikkojen ja Kultakisojen aikaan. Jokaisella juhlaviikolla on oma teemansa, mutta teemallisia viikkoja on läpi kesän, kertoo Kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä .

Kultamaiden tarinat kiinnostavat

Vaikka vuoden 2022 ajan esillä ollut Tähtiä - naiset kultahistoriassa -näyttely väistyykin Hiput -näyttelyn tieltä, jatkaa näyttely elämäänsä kesäkaudella Kultamuseon ulkomuseoalueella rakennuksessa, joka toimi aiemmin kesäkahvilana.

– Kullankaivu mielletään hyvinkin miehiseksi aiheeksi, silti naiset ovat aina olleet tiiviisti mukana kultamailla niin kaivajina, puolisoina kuin huoltotehtävissä. Naisista kerrotaan tarinoiden kautta ja tarinat ovat se, mikä ihmisiä kiinnostaa, Kaisa Nikkilä toteaa.

Maaliskuun 28. päivänä Kultamuseolla järjestetään kultasymposium, jossa käsitellään kultaa eri näkökulmista käsin. Aamupäivällä painottuu naisten rooli kultamailla, iltapäivällä paneudutaan Lapin kultaan sekä sen historiaan ja ilmiöihin.

Symposiumin yhteydessä avataan juhlavuoden näyttely yleisölle.

Säätiö ylläpitäjänä

Kultamuseo on yksityinen erikoismuseo, joka on ollut mukana valtionosuusjärjestelmässä 1980-luvulta lähtien, toiminnan muututtua ympärivuotiseksi. Museota ylläpitää yksityinen Kultamuseosäätiö sr. Säätiön rahoituksesta tällä hetkellä puolet tulee julkisista lähteistä, muun muassa valtiolta, ja toinen puoli yksityisistä lähteistä kuten museokävijöiltä.

– Nykyään meille myönnetään valtionosuusrahoitus nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Mielestäni tämä pitää meidät liikkeellä niin, ettei oleteta jonkin asian olevan itsestäänselvyys, vaan rahoitusmalli saa miettimään asioita ja kehittämään toimintoja koko ajan. Museo elää ajassa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että perusnäyttelyn lisäksi tarjoamme mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä yleisölle, Kaisa Nikkilä sanoo.

Museolla on viisi ympärivuotista työntekijää ja kesäkaudella 3-4 työntekijää eripituisissa työsuhteissa. Kultamuseon sesonkiaikaa ovat kesäkuukaudet syyskuulle saakka, jolloin museolla vierailee 80-85 prosenttia koko vuoden kävijämäärästä.

Ennen koronaa kävijämäärä jakaantui lähes puoleksi kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden välillä. Koronan jälkeisenä aikana kävijöistä on ollut noin 70 prosenttia kotimaisia. Vuosittain Kultamuseolla on kävijöitä noin 12.000.

– Museokortti on matalan kynnyksen tapa tutustua museoihin ja sen käyttöönotto onkin tuonut meille paljon uusia kotimaisia asiakkaita, Kaisa Nikkilä sanoo.

Inkeri Syrjäsellä suuri merkitys museon synnyssä

Kultamuseo perustettiin maaliskuun 31. päivänä vuonna 1973 Lapin Kullankaivajain liiton kokouksessa.

– Inkeri Syrjänen , joka työskenteli Kultamuseon johtajana 35 vuoden ajan, on elintärkeä ihminen Kultamuseon synnyn ja kehityksen taustalla. Myös kansantieteitä opiskelleena Inkeri osasi nähdä, kuinka tärkeää on saada talteen kullankaivuun liittyvää esineistöä, Kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä kertoo.

Nikkilä on museon historian kolmas vakituinen johtaja.

Kultamuseon esineistöstä pääosa on saatu lahjoituksina Suomen lisäksi eri puolilta maailmaa noin kahdestakymmenestä maasta. Mielenkiintoisia esimerkkejä ovat muun muassa kultalangalla kirjailtu kimono Japanista, kultapunnukset Ghanasta ja Tsekin alueelta 1700-luvulta peräisin oleva huuhdontapöytä.

Esineistöä oli aluksi esillä Tankavaaran Kultakylän Wanhan Waskoolimiehen ravintolan nurkkauksessa, mistä näyttely siirrettiin Varpupäältä alueelle siirrettyyn Mutterikämppään, josta vuonna 1975 tuli ensimmäinen oma museorakennus.

Mutterikämppä on edelleen Kultamuseon ulkomuseoalueella ja siellä kerrotaan asustavan Kultamuseon kummituksen Herra Nurmisen.

Museo toimi vuodet 1978-83 Härkäselästä Tankavaaraan siirretyssä rakennuksessa, jonka peruskiven presidentti Urho Kekkonen muurasi.

Nykyinen päärakennus otettiin käyttöön vuonna 1983 ja sen laajennusosa eli maailman kultaperinnettä esittelevä Golden Word valmistui vuonna 1995.