Ihmiset

Katso video: Teija Tamminen vaalii inarinsaamea intohimolla – Nellimin saamelaiskylä tarjoaa elämyksiä ja kulttuuria matkailijoille

Maailmanhistorian ensimmäinen inarinsaamen kielen maisteri löysi onnen läheltä isoäitinsä isoisän, Nellimin perustajan Nuoran Pekan maita.

Nellimiläinen Teija Tamminen kokee, että hänen äidinkielensä on inarinsaame. Näin siitä huolimatta, että lapsuudessa hänen perheessään ei inarinsaamea puhuttu.

– Se ei aikanaan ollut perheemme ja sukumme oma päätös luopua kielestä. Yhteys omaan kieleen katkesi, kun Nellimin asuntolakoulussa ei annettu puhua saamea. Minun intohimoni on tehdä parhaani kieleni ja kulttuurini eteen, Tamminen sanoo.

Tammisen lapsuudenkoti oli Ivalossa. Hän kuvailee olleensa hyvin villi lapsi, riiviö suorastaan, joten äiti usein laittoi hänet bussilla Nellimiin mummon luokse. Pappa oli kuollut Tammisen ollessa viisivuotias.

– Äiti sai siinä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: mummolle kaverin ja minut pois jaloista.

– Vietin Nellimissä viikonloput ja lomat. Siellä minusta tuli saamelainen. Sisareni eivät osaa inarinsaamea. Se on harmi.

Katso video Teija Tammisen saamelaisesityksestä:

Viisi vuotta sitten Teija Tamminen oli mietinnän edessä. Avioliitto oli päättynyt, lapset olivat lähteneet maailmalle eikä työnantaja enää antanut virkavapaata työstä, jota Tamminen ei työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi voinut tehdä.

– Mietin, mitä teen ja päätin, että teen vain sellaisia asioita, mistä tykkään. Sitten ostin tämän paikan. Oli lottovoitto, että tällainen tuli vastaan.

Uusi koti löytyi Inarijärven rannalta läheltä isoäidin isoisän, Nellimin kylän perustajan Nuoran Pekan tonttia.

Tiluksilleen Tamminen on luonut Nellimin saamelaiskylän eli Sámi Villagen. Sen sydämeksi Tamminen rakensi kodan, joka toimii kahvilana ja Tammisen saamelaisesitysten näyttämönä.

Samalla se on nellimiläisten kohtaamispaikka ja Wilderness Hotel Nellimin lisäksi kylän ainoa palvelu.

Talvikaudella Nellimin Kotakahvila on avoinna joka toinen perjantai. Ja pitkään onkin, sillä saamelaisesityksen jälkeen alkaa nellimiläisen Kari Häggmanin vetämä karaokeilta, joka jatkuu yöhön asti.

– Päätuotteen olen kehittänyt sellaiseksi, että kerron saamelaisuudesta ja laulan muutaman laulun, Teija Tamminen kertoo.

Hän on ostanut Helsingin yliopistosta lauluja, jotka kertovat Nuoran Pekasta ja Tammisen toisesta esi-isästä. Muun muassa niitä hän esittää kahvilassaan.

– Olen aina tykännyt laulaa, mutta en esiintyä. Saamelaisilla on käsitys, että vain jälkeläiset voivat laulaa suvun lauluja, joten se on minun tehtäväni, kun muut suvussa eivät halua.

Matkailijoille Tamminen järjestää myös muun muassa lumikenkäretkiä, pilkkireissuja ja moottorikelkka-ajeluita. Kesäaikaan kuvioon kuuluu myös kanoottivuokrausta.

Lisäksi Tammisella on kaksi vuokramökkiä, jotka sijaitsevat suvun vanhoilla mailla.

Tamminen on maailmanhistorian ensimmäinen pääaineenaan inarinasaamea opiskellut filosofian maisteri. Ensimmäiseltä ammatiltaan hän on metsätalousinsinööri.

Noin 400 puhujan inarinsaamea hän opetti kymmenkunta vuotta, kunnes koulun sisäilmaongelmat pakottivat luopumaan opetustyöstä.

Tamminen on kirjoittanut inarinsaameksi neljä kirjaa, jotka kertovat tarinoita Nellimistä ja inarinsaamelaisista ylipäänsä.

Uusia kirjoja on tekeillä, mutta pääpaino on yritystoiminnan kehittämisessä.

– Yleensä safaripaikat ovat isompia, joten matkailijat eivät välttämättä ymmärrä tämän mahdollisuuksia. Mielelläni tekisin sopimuksen jonkun isomman toimijan kanssa. Olisi kiva, jos tässä olisi joku yhteistyökumppani. Sitten voisin palkata työntekijöitäkin, Teija Tamminen miettii.

Hän haalii koko ajan lisää myös museoesineitä saadakseen vietyä tukikohtaansa yhä enemmän kotimuseon suuntaan.

– Tavoitteena on myös laittaa opastetauluja sekä tehdä esteetön luontopolku.

Tamminen iloitsee, että Nellim on nykyään hyvin saavutettavissa, kun Ivalosta menee sinne vasta uusittu tie. Sámi Villageen pääsee myös veneellä, joskin isommat veneet täytyy jättää jonkin matkan päähän Tammisen kotirannasta.

Teija Tammisen tyttäret Anni ja Pauliina Sipilä ymmärtävät yhä inarinsaamea, kun äiti sitä heille puhuu, mutta vastaaminen tapahtuu nykyisin suomeksi.

Anni asuu Tampereella ja Pauliina Helsingissä. Nellimissä he käyvät muutamia kertoja vuodessa ja auttelevat äitiään kahvilassa. Jos tyttäret ovat paikalla, saattaa kahvila aukaista ovensa ex-temporena ilmoitettujen aukiolopäivien lisäksi.

– Onhan tämä ihana paikka luonnon keskellä. Viime talvena minun piti tulla tänne ehkä kahdeksi viikoksi, mutta menikin melkein koko talvi, Pauliina naurahtaa.

– Ihailen sitä työtä, minkä äiti on tehnyt inarinsaamen eteen, Anni jatkaa.

Myös Anni Sipilän kumppani Peetu Levänen viihtyy Nellimissä. Haastattelupäivänä hän näki Tammisen saamelaisesityksen ensimmäisen kerran.

– On kiva päästä tutustumaan saamelaiskulttuurin. Tämä on tosi rauhallinen paikka, Levänen myhäilee, eikä sulje pois mahdollisuutta muuttaa joku päivä Pirkanmaalta pohjoiseen.