Jatkosodan loppumainingeissa Saksan armeija alkoi rakentamaan Tankavaaraan puolustusasemaa, joka sai nimekseen Schutzwall-Stellung eli Suojavalliasema. Puolustuslinja oli alun perin tarkoitettu varmistamaan saksalaisten asema Pohjois-Lapissa, mutta kun Hitler syksyllä 1944 määräsi armeijan vetäytymään Norjaan, Nattasilta Tankajoelle asti ulottumaan suunniteltu puolustusasema jäi keskeneräiseksi ja sitä käytettiin vain Suomen armeijan viivyttämiseen.

Kultakylän matkailuhuuhtomo toimii sekä non-stoppina että ajanvarauksella kesän ajan joka päivä. Vuokravaltauksella kullanhuuhdontaan voi uppoutua vaikka koko kesäksi.

Monissa työpaikoissa etätyö­mah­dol­li­suudet monipuolistuivat koronapandemian vuoksi. Espoolainen Jim Solatie vietti vaimonsa Pian kanssa maaliskuussa kaksi viikkoa Tankavaarassa etätöitä tehden.

Kun Suomi meni säppiin viime vuoden maaliskuussa, Kultakylä-yrittäjä Marko Touru ei voinut olla miettimättä, että oliko tämä nyt tässä. Kevään jälkeen koitti kuitenkin kotimaisten matkailijoiden vilkastama kesä, joka pelasti paljon. Siksi myös tälle kesälle on ladattu kovat odotukset.

Lähes viisi vuosikymmentä Lapissa kultaa kaivanut Seppo Mauno harmittelee vain sitä, ettei tehnyt lopullista muuttopäätöstä jo monta vuotta aikaisemmin. Pysyvästi hän muutti Lappiin 36 vuotta sitten.

Taatsijärven rotkomaisessa luoteisosassa kohoavat mahtavat Taatsin seitakivi ja lähes pystysuora kallioseinämä, Taatsinkirkko. Seita on ollut saamelaisille tärkeä pyhä paikka ja sille on tultu uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.

Tässä sarjassa seurataan 1970-luvulla alkanutta uutta kultaryntäystä Ivalojoen ja sen sivujokien varsilla. Tässä jaksossa liikutaan Pahaojan vanhan kultakämpän ympäristössä. Paikka oli 1920-luvulla lyhyen aikaa legendaarisen Heikki Kivekkään kultahankkeen päänäyttämönä. Sille tuli isoille hankkeille tyypillinen nolo loppu.

Saariselän Sanomien uudessa juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin majapaikassa ollaan vielä samana päivänä. Ensimmäisenä tutustutaan Inarin kirkonkylän lähiretkikohteisiin ja siellä Tuulisjärveen.

Perinteinen poronkäristys on pororuokien ehkäpä legendaarisin muoto ja monelle se on tärkeä muisto pohjoisen matkasta. Makumuiston voi kätevästi toisintaa myös kotikeittiössä laadukkailla raaka-aineilla ja ripauksella pohjoisen tarinoita. Paras lisuke on pakkasen hellästi puraisema puolukkasurvos ja maustekurkut.

– Kaamasen Kievari on ikivanha ja hyvin perinteikäs paikka. Olemme A-oikeuksilla varustettu ravintola, ravinto­la­pal­ve­luiden lisäksi meiltä saa myös autoon polttoainetta ja voihan tänne jäädä myös yöksi, sillä meiltä löytyy kaikkiaan 100 petipaikkaa. Talvisin petipaikkoja on 50 ja kun kesä koittaa, niin petipaikkojen määrä tuplaantuu, Päivi Mujunen kertoo.

Kelohonkainen Neljän Tuulen Tupa sijaitsee Nelostien varrella, Kaamasen kylän pohjoispäässä. Majatalon yrittäjä Agle Kallas kertoo Neljän Tuulen Tuvan olevan viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka luonnon helmassa.

Muumipeikon ystävät ovat mahdollisesti panneet merkille, että muumitkin kaivoivat kultaa. Ilmiön esikuvaa ei tarvinnut hakea kaukaa. Muumien luojan, kirjailija Tove Janssonin veljet Per Olov (Prolle) ja Lars (Lasse) ehtivät pyöriä Ivalojoella vuodesta 1960 eteenpäin niin kauan kuin kunto kesti.

Arja Kotiranta rakastui jo noin 25 vuotta sitten Kaamaseen. Hän on ylpeä siitä, että kaamalaiset pitävät häntä yhtenä heistä.

– Kyläkaupan pitäminen on pitkälti asiakaspalvelua, siinä täytyy osata lukea ihmisiä – kun asiakas tulee liikkeeseen sisälle, niin täytyy katsoa millä tuulella hän on. Sitä näkee heti ilmeestä, että kannattaako tänään alkaa jutulle, vai olla hiiren hiljaa. Tämä pätee siis kyläläisiin, turistit ovat sitten asia erikseen. Heitä minä uskallan kyllä tervehtiä joka kerta, Kaamasen Kotipuodin kauppias Sonja Loponen kertoo.

Lähes kaksikymmentä vuotta Kaamasessa toiminutta Tuuruharjun luontopolkua on laajennettu. Luontopolkuun on nyt liitetty ”Tuuruharjun kuntosali”.

Esa Junttilan matka Nivalasta kohti Kaamasta alkoi vuonna 1984, kun mies lomautettiin talvikuukausien ajaksi hitsarin hommista.

– Siinä kun aloin miettiä, että mitä seuraavaksi, niin jo kohta eräät kaverit pyysivät minua Enontekiölle mettähommiin. Ja minä pölhö lähdin, kun ajattelin, että samahan se missä sitä yhden vuoden elämästään viettää, Junttila muistelee.

Koulu on jo toista vuotta mukana kehittämässä saamen kielikylpyopetusta jatkona saamenkieliselle varhais­kas­va­tukselle. Tavoitteena on saada lisää oppilaita saamenkielisen perusopetuksen piiriin.

Etäyhteyksiä hyödyntävässä pilottihankkeessa selvitetään, millainen tarve saamen kielten opetukselle on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä kehitetään teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja etäopetukseen. Hanke on ehdolla vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnon saajaksi.

Aluksi kielen käyttöön piti kiinnittää tietoisesti huomiota, nykyisin lapsiakin tulee komennettua sujuvasti saameksi.

Jos esimerkiksi omia veroasioitaan ei voi hoitaa saameksi, se on taas yksi kielen käyttömahdollisuus vähemmän. Sen seurauksena kieli köyhtyy ja lopulta kieltä pystyy käyttämään vain omassa kodissaan oman perheen kesken, sanoo kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.