Jaakko Kemppainen oli jo nuorena miehenä Lemmenjoella kultaa etsimässä ja paikalla Lapin Kullankaivajain Liiton perustavassa kokouksessa. Vuosien perästä kullankaivuu alkoi kiinnostaa uudestaan. Hän ehti olla Palsin Tullissa kolmena kesänä Pulkkisen Teuvon apulaisena.

Lapin luonto ja upeat erämaamaisemat houkuttelevat matkailijoita ympäri maailman. Talviseen luontoon pääsee tutustumaan helposti erilaisilla safareilla ja nykyisin moni valitsee moottorikelkkailun sijaan rekikoira-ajelun. Eläimiin perustuva matkailu kasvaakin vauhdilla ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös eläinten hyvinvointiin.

Päivit­täis­ta­va­ra­kaupalla on Ivalossa hyvä tilanne. Riittävä kilpailu pitää hinnat kurissa ja matkailun ansiosta kaikille riittää asiakkaita.

Toisen polven rakennu­sa­la­y­rittäjän Antti Holmbergin elämä on tällä hetkellä melkoista hässäkkää, mutta yöuniaan hän ei sen vuoksi aio menettää.

Kolttasaamelainen Hanna-Maaria Kiprianoff syntyi Ivalossa, vietti lapsuutensa Kangasalla, teini-ikänsä Torontossa Kanadassa ja kasvatti poikansa Tampereella. Koti löytyi lopulta Sevettijärveltä, jonka maisemista hän ei enää kaipaile maailman turuille.

Sevettijärvi sijaitsee 120 kilometriä pohjoiseen Inarista, Itäisen Jäämerentien varrella. Kylä perustettiin vuonna 1949, kun Petsamon Suonikylästä evakuoidut koltat asutettiin sinne sotien jälkeen. Ensimmäinen autolla ajettava tie Sevettijärvelle valmistui 1960-luvun lopulla.

Sevettijärven kylältä on Norjan rajalle Näätämöön matkaa 35 kilometriä. Näätämö on suosittu kohde lohestajien keskuudessa, sillä läheinen Näätämöjoki on tunnettu perhoka­las­tuk­sestaan. Linnuntietä Näätämöstä on lyhin matka Suomesta Jäämerelle, vain hieman yli 12 kilometriä.

Sevettijärven-Näätämön alue kuuluu Inarin kunnan itäosan koltta-alueeseen. Vakituisia asukkaita alueella on yhteensä noin 130. Kunnalliset palvelunsa asukkaat saavat Ivalosta, jonne matkaa kertyy Näätämöstä 183 kilometriä. Ala- ja yläkoulun käsittävä parinkymmenen oppilaan kyläkoulu sijaitsee Sevettijärvellä, samoin kuin koltan­saa­men­kielinen kielipesä, missä järjestetään varhaiskasvatusta kielikyl­py­me­ne­telmällä.

Kyliä ympäröivät Vätsärin ja Kaldoaivin erämaat, jotka tarjoavat hienoja retkei­ly­mah­dol­li­suuksia niin päiväretkille kuin pidemmällekin suuntautuville vaelluksille.

Joki sopii kokonsa puolesta erinomaisesti rannalta kalastukseen ja saalistakin nousee hyvin.

Tässä kertomussarjassa on käsitelty Palsinojan ja lähiseudun kullankaivajia 1970-luvulta alkaen. Tämä osa kertoo haapavetisestä Mikko Aallosta, jolla on takanaan jo 40 kesää kultamailla. Hän oli alun perin hiljainen opettelija, josta on nyttemmin tehty Palsinojan keisarikunnan nokkamies. Jutun alkuosa löytyy Saariselän Sanomista 1/2018.

Kun Terhi Vuojala-Magga jalkautui ensimmäisen kerran Kutturan kylään 90-luvun puolivälin jälkeen, hänen ainoa erämaakylässä hyödyllinen käytännön taitonsa oli marjastus. Kaikki muu täytyi opetella.

Jo vuosikymmenen Rovaniemellä matkailupalveluita tarjonnut Lapland Welcome avasi joulukuun alussa uuden toimipisteen Saariselän Siula-talolle. Revontuliretkistään tunnettu yritys tarjoaa monipuolisia matkailuelämyksiä moottorikelkka-, husky- ja porosafareista revontulien metsästykseen.

Saariselän parkissa pääsevät myös aloittelijat kokeilemaan, miltä freestylelasku erilaisine obstaakkeleineen tuntuu.

Miltä kuulostaisi hapankorp­pu­pa­neroitu vuohenjuusto ja suomalainen punajuuri jäkälällä höystettynä tai männynkaarnajäätelö hillasorbetilla? Inarissa Hotelli Kultahovin yhteydessä sijaitsevassa perinteikkäässä Ravintola Aanaarissa suositaan ruoka-annoksissa paikallisia raaka-aineita ja kokeillaan ennakko­luu­lot­tomasti villiyrttejä sekä muita luonnonkasveja.

Fitnessbuumin ja terveellisempien elämäntapojen myötä kasvisruoasta on tullut myös keski-ikäisten miesten ruokaa, sanoo Saariselällä toimivan Ravintola Petronellan keittiömestari Antti Hietanen.