Lauantaina helmikuun 15. päivä Saariselällä ensimmäistä kertaa järjestetyt fatbiken eli läskipyöräilyn SM-kisat keräsivät osallistujilta suitsutusta. Saariselän ja Kiilopään välille tehty noin 47 kilometrin mittainen, mäkinen ja mutkitteleva kilpareitti oli haastava, mutta sopivissa määrin. Ki­sa­kes­kuk­se­na toi­mi Au­ro­ra­tu­pa.

Sukellus saamelais­kult­tuuriin –mobiilipelin avulla pyritään lisäämään tietoisuutta saamelais­kult­tuurista eri näkökulmien kautta.

Tunti saamea kaikille! – Avoimet saamen kielen oppitunnit tulevat taas! Tällä kertaa oppitunnit järjestetään saamelaisten kansallispäivän kunniaksi keskiviikkona 5.2. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan 6.2.

Voimakas poro ja kaunis luonto -valokuvanäyttelyssä esitellään Saamelaisalueen koulutuskeskuksen poronhoitajan ja luonto-ohjaajan koulutusohjelmien oppimisprojektin satoa. Näyttelyprojektin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Lapin yliopiston kuvatai­de­kas­va­tuksen opiskelijat.

– En minä voi kuvitellakaan, että palaisin enää Kiuruvedelle asumaan. Siellä on mukava käydä lomalla ja sukulaisia katsomassa, mutta täällähän minulla on kaikki ystävät. Ne vanhat Kiuruveden aikaiset kaveritkin ovat missä lie, kun eihän sitä aikoinaan ollut kännyköitä ja Facebookeja, joilla olisi pystynyt pitämään yhteyttä. Tänne Ivaloon minä jään ja Väiskihän nyt ei varmastikaan lähtisi täältä mihinkään, sanoo Eija Turunen.

Naisten tekemä elokuva ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansat nousevat näkyvästi esiin, kun Skábmagovat-elokuvafestivaali käynnistyy 22. kerran Inarissa 23. tammikuuta 2020.

Lemmenjokilaista poromiestä Juhani Jomppasta on kuvailtu ensimmäiseksi saamelaiseksi matkailuyrittäjäksi Inarin kunnassa. Hän aloitti matkailutoiminnan Lemmenjoella kuljettamalla ihmisiä Nuoli-veneillään vuodesta 1946 Inarin Sikovuonosta Lemmenjoelle sekä Inarinjärvellä Ukonkivelle. Juhani meni naimisiin vuonna 1955 helsinkiläisen Kirstin kanssa ja näin kylään tuli ensimmäinen suomalainen vaimo. Pariskunta jatkoi matkailun kehittämistä yhdessä Lemmenjoella, jossa suurena apuna oli myös Kirstin laaja kielitaito. Juhanin ja Kirstin tyttäret Aleta, Margetta ja Joanna jatkoivat vanhempiensa jalanjäljillä pyörittäen Ahkun Tupaa.

Sodankyläinen Ahti Korvanen saapui esittämään taiteilija Andreas Alarieston lauluja Vuotson koulun oppilaille ja Moktatuvan porukalla itsenäisyyspäivän aattona. Opettaja Tuula-Maija Magga-Hetta kertoi yleisölle Alarieston taiteesta ja niihin liittyvistä tarinoista. Alarieston kuvataidetta on hyödynnetty myös Vuotson koulun opetuksessa.

Lumenveistäjä Veijo Oinonen ja Helena Korhonen ovat jälleen loihitineet Suomen Latu Kiilopään pihan täyteen mitä taidokkaampia lumiveistoksia. Kiilopäältä löytyy kaikkien tuntema Lumiukko pupujusseineen, joka toivottaa talon vieraat tervetulleiksi heti pääsisäänkäynnillä. Pysäyttävin lumiveistos on ehdottomasti takka, jonka lämmössä värjöttelevät Muumilaaksosta tutut hahmot Hemuli ja Nuuskamuikkunen. Alueelta löytyy luonnollisetsi myös muita muumihahmoja, metsän eläimiä sekä tietenkin tonttuja. Nii­tä voi käy­dä ihai­le­mas­sa Suo­men Latu Kii­lo­pään alu­eel­la.

Kirjailija Yrjö Kokon saamelaislasten elämästä kertovat valokuvat ovat esillä Sajoksessa. Kokko toimi sodan jälkeen eläinlääkärinä Länsi-Lapissa.

– Näyttelyssä olevat saamelaislasten kuvat on otettu vuosina 1949-1952. Niissä esiintyvät lapset ovat Käsivarresta, Palojärveltä, Pöyrisjärveltä ja Hetasta. Vuonna 1960 Yrjö Kokko suunnitteli lapsikuvistaan kirjaa, mutta se ei koskaan toteutunut, kertoo Ilkka Vaura Yrjö Kokko seurasta.

Uudet maastorakenteet, luontonäyttelyt sekä erilaiset työpajat vauhdittavat Suomen, Norjan ja Venäjän Fennoskandian vihreän vyöhykkeen matkai­lu­y­rit­tä­jäyh­teistyötä Lapissa ja tuovat pohjoisen luonnonilmiöitä tutuksi alueen matkailijoille.

Saariselän kyläyhdistys on tuonut jouluntunnelmaa Saariselälle pari viikkoa kestävien joulumyyjäisten voimalla. Kyläyhdistys järjesti piparikakkutalokilpailun, jonka tuotoksia on esillä aina 15.12. päivään saakka Saariselän Siulassa myyjäisten ajan.

– Piparikakkutalojen voittajasta pääsevät äänestämään kaikki paikanpäällä vierailevat. Eniten ääniä saanut luomus palkitaan, kertoo Merja Mäkelä Saariselän kyläyhdistyksestä.

– Pipari­kak­ku­näyt­telyyn saimme paljon mieliku­vi­tuk­sellisia tuotoksia. Tämä on mukava ja leikkimielinen hyvänmielen kilpailu.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio, Aili Keskitalo (NO) ja Per-Olof Nutti (SE) sekä Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Åsa Larsson Blind lapsineen osallistuivat Frozen 2 -elokuvan maailman ensi-iltaan Los Angelesissa marraskuun alussa.

– Disneyn elokuvat ovat suurien tunteiden elokuvia. On jännittävää nähdä, kuinka paljon saamelaiskulttuuri on inspiroinut elokuvatekijöitä ja miten se näkyy elokuvassa, kertoi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio odotuksistaan ennen matkaa.

Kun lähi-ihmiseni Hertta ehdotti, että lähdetään yöksi Metsähotelliin Kiilopäälle, en tajunnut, mistä on kyse. Hotellin ymmärsin ja metsäkin on minulle selvä juttu, mutta metsähotelli?

Tässä sarjassa käydään läpi 1970-luvulla alkaneen kultaryntäyksen vaiheita Ivalojoen alueella. Sotajokeen virtaavalla Vuijemilla oli kaivettu jo 1800-luvun lopulla. Nyt sen rannat täyttyivät valtauksista. Sinne eksyi myös kultamaiden myöhempi moniosaaja Seppo Mauno.

Kaamosjazz järjestetään Saariselällä 21.11. – 24.11.

Boutique hotellin Aurora Estaten voimanaiset solmivat sopimuksen Cozy Publishingin kanssa lokakuun alussa Helsingissä. Naisten visiona on toteuttaa kirja Lapin neljästä vuodenajasta, aktiviteeteistä, perinteistä, juhlapyhistä sekä satokauden mukaisista resepteistä. Muun muassa Ylläsjärven kylän vanhimman Elsa mummon rieska resepti ikuistetaan kirjaan.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (suom. Kaamoksen kuvia) järjestetään Inarissa 23.-26.1.2020. Festivaalin teemaksi on vuodelle 2020 valittu juureutuminen ja yhteys maahan.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2020 järjestetään Inarissa saamelais­kult­tuu­ri­keskus Sajoksessa ja nuorisokeskus Vasatokassa Riutulassa. Tapahtuman ajankohta on 15.-16. huhtikuuta.

Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusin näyttely, Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä, koostuu pienoisveistoksista, joissa pohjoisen luonnon eläimet ovat ottaneet ihmisen arkiset askareet omakseen. Sirpa Männyn käsissä muotoutuneet tarinalliset veistokset saavat mielikuvituksen lentämään, mikä mahtaa olla tarua ja mikä totta?

Viime viikon torstaina pidettiin perinteeksi muodostunut Symposium Tankavaaran Kultamuseolla. Kultamuseosäätiön puheenjohtaja Esko Orava muisteli, että tämän vuoden Symposium on järjestyksessään jo 35. Tapahtumaa on alettu järjestää vuodesta 1984.

– Aikoinaa alkumetrien Symposiumissa aiheena oli muun muassa kullankaivajien mielen­ter­vey­son­gelmat, joista silloin oli puhumassa psykiatrian ylilääkäri Antti Liikkanen, muisteli VTM Hannu Viranto.

Tämän vuoden symposiumissa käsiteltiin kuitenkin kevyempiä aiheita.