Paikallisuutiset

Tenon kalastuskiellosta valitus YK:n ihmisoikeuskomitealle, professori Martin Scheinin: “Kalastuskielto katkaisee ylisukupolvisen mahdollisuuden siirtää alkuperäiskansan omaleimaista paikalliskulttuuria”

56 henkilöä on allekirjoittanut toukokuun alussa YK:n ihmisoikeuskomitealle jätetyn valituksen Tenojoen kalastuskiellosta.

Valittajat kuuluvat yhdeksään paikalliseen lohenkalastusyhteisöön ja joista useimmissa on mukana kolmen sukupolven edustus.

Lohenkalastus Tenolla on kielletty kannan voimakkaan heikentymisen vuoksi. Paikalliset ihmiset ja Saamelaiskäräjät ovat kuitenkin toivoneet pienimuotoisen lohenpyynnin sallimista.

– Useamman peräkkäisen vuoden mittainen kalastuskielto katkaisee ylisukupolvisen mahdollisuuden siirtää alkuperäiskansan omaleimaista paikalliskulttuuria, totesi kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin puheenvuorossaan Utsjoella järjestetyssä seminaarissa Tenon vesistön oikeuksista ja erityispiirteistä.

Scheinin on toiminut Saamelaiskäräjien pyynnöstä valittajien asiamiehenä valituksen laadinnassa.

Seminaarin Tenon vesistön oikeuksista ja erityispiirteistä järjestivät Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät sekä Norjan Tenon vesistön kalastushallinto.

Väliaikainen turvaamistoimi voisi palauttaa kalastusoikeuden heti

Scheininin mukaan valituksella voisi olla vaikutusta siihen, että saamelaisten kalastusoikeus palautettaisiin väliaikaisena turvaamistoimena, jotta oikeus siirtää kulttuuria mahdollistuisi. Valitus voi myös johtaa siihen, että kotimaisten prosessien kautta saataisiin työkaluja siihen, että saamelaisten kalastusoikeus Tenojoella voitaisiin turvata.

Scheininin mukaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltojen perusteella saamelaisilla on oikeus tulla kohdelluksi kalastuskieltokysymyksessä eri tavalla kuin suomalaisilla, sillä saamelaisten kulttuurin suoja ja siirtäminen edellyttää erilaista kohtelua.

Tenojoen lohenkalastuksesta päätettäessä tulisi noudattaa fpic-periaatetta eli pyrkimystä saada saamelaisen alkuperäiskansan vapaaehtoinen, ennakollinen ja tietoon perustuva suostumus mahdollisille rajoituksille, ottaen huomioon kulttuuriperintö ja perinteinen tieto.

Kalastuskielto murentaa jokisaamelaisten kulttuurin kivijalkaa

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaarit pääsivät seminaarissa kuulemaan paikallisia saamelaisia Tenojoen lohenkalastuksesta ja lainsäädännöstä.

– Nyt kun Tenojoen lohenkalastus on kolmatta kesää kokonaan kielletty, murennetaan jokisaamelaisten kulttuurin kivijalkaa, sanoo totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka.

Kaksipäiväisen seminaarin paneelikeskustelut osoittivat kuinka pettyneitä ja vihaisia alueen ihmiset ovat kalastuskieltoon.

Pitkäaikaisella kalastuskiellolla on taloudellisen ahdingon lisäksi kielteisiä vaikutuksia myös Tenon saamelaisten kulttuuriin ja identiteettiin.

Kalastukseen perinteisenä elinkeinona linkittyy paljon saamelaista tietoa ja taitoa, jotka ovat vaarassa kadota elinkeinon myötä. Itse pyydetty lohi on ollut myös merkittävä osa paikallisten ruokataloutta.

Lohi on tuonut leivän pöytään pitkään

– Lohi on tuonut leivän pöytään tällä alueella pitkään. On harhaluulo, että lohenkalastus olisi vasta tullut. Jo 1800-luvulla englantilaiset lordit ovat kulkeneet täällä kalastamassa. Itse aloitin tienaamisen lohen kalastuksen parissa pikkupoikana. Ensimmäisillä tiloilla ostin perämoottorin ja mopon itselleni, kertoi seminaarissa yrittäjän puheenvuoron käyttänyt Petteri Valle.

Siinä vaiheessa, kun lupien myynti meni nettiin, Vallelle oli selvää, että kalastus tulee muuttumaan. Sama ilmiö tapahtui hänen mukaansa silloin kun pienriistan pyyntiluvat menivät nettiin: luvat menivät parissa minuutissa.

– Asiakkaat, jotka olivat tavallisesti jo edellisenä kesänä varanneet majoitukset seuraavan kesän reissulle, katosivat. Se oli raju isku. Ei kalastusmatkailuun ole enää kannattanut paljoa paukkuja uhrata ja esimerkiksi meidän yritystoiminnassamme talvisesonki on nykyään kesää tärkeämpi, lomakyläyrittäjä Valle sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan 46 prosenttia Utsjoen yrityksistä kertoi joutuneensa sopeuttaneensa toimintaansa kalastuskiellon seurauksena.

Muiden kalojen kuin lohen kalastamisen salliminen voisi olla ratkaisu

Petteri Valle toivoo, että Tenojoessa sallittaisiin muiden kalojen kuin lohen kalastus.

– Joki on täynnä kalaa, jonka kalastaminen olisi mahdollista, jos se sallittaisiin.

Hänen mukaansa kalastuksen mahdollistamisella olisi monenlaisia merkityksiä.

– Kun näkee, että joki on vapaana, mutta kalastamaan ei pääse, kyllä se vaikuttaa mielenterveyteen. Kalastuskulttuurin, parhaiden kalapaikkojen ja kalanpyyntiin liittyvän kielen opettaminen nuoremmalle sukupolvelle ei ole nyt mahdollista, Petteri Valle sanoi.

Hänen mielestään esimerkiksi kyttyrälohen kalastaminen salliminen voisi olla yksi vaihtoehto.

– Kohta on yhden käden laskettavissa, keitä tällä alueella on enää yrittäjinä. Toivottavasti nyt läsnä olevat päättäjät vaikuttaisivat asioihin, Valle esitti.

Totuus- ja sovintokomission viralliset kuulemiset alkavat kesäkuun alussa

Totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka muistuttaa, että kuulemisissa ei kerätä kokemuksia vain saamelaisten menneisyydessä kokemasta syrjinnästä, vaan on tärkeää tunnistaa myös tänä päivänä tapahtuvat väärinkäytökset.

Pokan terveiset Tenon rannalla asuville on, että periksi ei pidä antaa.

– Toivon, että ihmiset haluaisivat jakaa meille kokemuksiaan ja että sieltä tulisi sellaisia kannanottoja, että valtiokin joutuisi katsomaan peiliin ja lupaisi parantaa tapojaan.